18.8.2013
(en saa linkkiä toimimaan - osoite:
Koodi: Valitse kaikki
http://www.hs.fi/kotimaa/Suomessa+puhutaan+vain+kansalliskielistä/a1376710583198
Keskustelu kieltenopetuksesta sivuuttaa maailmankielet, vaikka kielitaito on suppea.
"Perinteinen eliitti ei enää yksin päätä, mitä Suomessa tapahtuu. Kansainväliset ja koulutetut suomalaiset eivät halua itseään holhottavan joka asiassa."
Näin julisti pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvopuheessaan. Koulumaailmasta hän mainitsi "erinomaisena innovaationa" kokeilun, jossa yhdistetään uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta – mahdollisesti säädösten vastaisesti.
Kielten opiskelu lienee Kataisen mielestä poikkeus. Siinä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma kuinka muuttuisi.
Pääministerin johdolla valmisteltu tuore kielistrategia voisi hyvin olla yli 40 vuoden takaa, jolloin toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin peruskoulun myötä pakollinen oppiaine kaikille.
Kansalliskielistrategia keskittyy kotimaisiin kieliin ja suosittaa ruotsin tuntimäärien sekä kielikylpyopetuksen lisäämistä.
Strategian toimeenpano on käynnistymässä samaan aikaan, kun kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta on poikinut tutun väittelyn.
Pakollisuuden kiivain puolustaja Rkp toivottaa keskustelun tervetulleeksi, muttei suvaitse vähäisintäkään vastaväitettä.
Valinnaisen kouluruotsin kannattajat leimataan ruotsin vihaajiksi, vaikka valtaosalla tarkoitusperät ovat päinvastaiset: vapaaehtoisuus saattaisi parantaa ruotsin elinvoimaisuutta, parantaa vähemmistön palveluja ja antaa tilaa maailmankielille peruskoulussa.
Kielten opinnoissa ei voi nyt puhua tasa-arvosta eikä monipuolisuudesta. Vain suurimmissa kaupungeissa päästään opettelemaan esimerkiksi espanjaa tai kiinaa jo alaluokilla.
Niinpä suomalaisten kielivaranto koostuu lähinnä kohtuullisesta englannista ja surkeasta ruotsista.
Opetushallituksen arviointien mukaan ruotsin osaaminen on peruskoulun päättävillä kehnoa tai enintään välttävää.
Noin puolet oppilaista ei pääse edes tasolle, jolla selviäisi tyydyttävästi arjessa. Liki viidennes jää jopa ilman arviointikelpoista tulosta puhumisessa.
Peruskoulussa pakkoruotsia opiskellaan yhteensä 228 tuntia seitsemänneltä luokalta alkaen.
Vuosi sitten hallitus päätti, että vuodesta 2016 lähtien opetus alkaa jo kuudennella luokalla. Opettajien mielestä uudistus huonontaa osaamista.
Lukiossa ruotsin pakollisia kursseja on viisi. Ylioppilastutkinnossa ruotsista tuli valinnainen aine 2005, kuten muistakin aineista paitsi äidinkielestä.
Silti ruotsin sisällyttää tutkintoonsa yhä noin kaksi kolmannesta, mutta alueelliset ja sukupuolten väliset erot ovat suuret. Miehistä yli puolet jättää ruotsin väliin. Tytöistä useimmat valitsevat "kahdesta pahasta", matematiikan sijasta ruotsin.
Tänä keväänä B-ruotsin kokeeseen oli ilmoittautunut noin 8 800 ja pitkän ruotsin kokeeseen 1 500 kokelasta.
Saksan – pitkän ja lyhyen yhteensä – kirjoittajia oli 2 000, ranskan 1 500 ja venäjän 700.
Kielistrategiassakin muut kielet toki mainitaan. Suomen sanotaan olevan monikielinen maa, jossa puhutaan 148:aa kieltä äidinkielenä. Muita kieltä puhuvien osuus on 4,5 prosenttia.
"Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia", strategiassa todetaan. Sitä ei kuitenkaan murehdita sen enempää.