Virkamiesruotsi

Keskustele virkojen kielitaitovaatimuksista, eri kielten asemasta Suomessa ja palvelujen saamisesta eri kielillä.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Virkamiesruotsi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 11.12.2011 10:19

Käydäänkö missään keskusteluja virkamiesruotsin järjettömyydestä, sen kiertämisestä ja sen poistamisesta? Muistatteko linkkiä hyvään aihetta käsittelevään artikkeliin? Tutustuisin mielelläni paremmin tähän virkaruotsikysymykseen.

Olen vasta herännyt siihen, että peruskouluruotsin jälkeen on tapeltava läpi peruskouluruotsia edellyttävä lukioruotsi (jonka ensimmäisen kurssin tuttu, kielissä hyvä tyttö jopa reputti), joka on esimerkiksi matemaattiselle muttei kielelliselle oppilaalle kauhea riesa, jopa täydellinen este lukio-opinnoille. Sen jälkeen olisi taisteltava läpi korkeakoulujen virkaruotsi.

Kaiken lisäksi tätä putkea kehdataan kutsua jokaisen suomenkielisen "oikeudeksi". Nuorillamme on siis pakko opiskella vuositolkulla ruotsia, jopa oppia sitä niin, että saa lukiokurssit ja yliopiston kielikokeet suoritettua - ja tätä kutsutaan "oikeudeksi".

Yliopistojen kielikeskusten työ painottuu tähän virkaruotsin läpiviemiseen. Siellä on valitettu opiskelijoiden yhä heikompaa pohjaa ruotsissa. Tätä käytetään tueksi vaadittaessa kolmatta pakollista kielikoetta ylioppilaskirjoituksiin - jotta yhä useamman olisi pakko keskittyä ruotsinopintoihin lukiossa. Pakollinen ruotsi poistettiin joitakin vuosia sitten yo-kirjoituksista siksi, että haluttiin antaa myös mahdollisuus keskittyä matemaattisiin aineisiin. Nyt tämä ollaan häivyttämässä ja keskitytään vain huolehtimaan virkaruotsin velvoitteista.

Miksi tästäkin ollaan niin hiljaa?

mpartel
Viestit: 187
Liittynyt: 10.02.2010 08:36

Re: Virkamiesruotsi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja mpartel » 11.12.2011 12:10

Hyvää linkkiä minulla ei ole antaa, mutta tiedän, että virkamiesruotsin vaatimuksesta voidaan ainakin joissain tiedekunnissa joustaa, mikäli opiskelija yrittää sitä monta kertaa ja tutkinto jäisi tosiaan vain siitä kiinni. Muuten ainoa tietämäni tapa saada vapautus on olla opiskelematta ruotsia lukiossa ja mieluiten peruskoulussakaan. Tässäkin asiassa tiedekunnan dekaanilla on täysi päätäntävalta ainakin HY:n Matemaattis-Luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön mukaan. Lukioruotsin väliin jättämisestä seuraa toki lukion päättötodistuksen saamattajääminen, mutta onneksi se taitaa olla aika turha paperi yo-todistukseen verrattuna.

On kyllä aika oksettavaa, että ihminen ei voi olla millään alalla esivallan mielestä pätevä, ellei käy opintojen aikana vähän kumartelemassa kaksikielisyyden alttarilla. Todellista osaamistahan virkamiesruotsin kurssilla ei juuri vaadita. Oman kokemukseni mukaan vaatimukset eivät ole välttämättä edes tiedekunnan sisällä kaikille samat, vaan riippuvat jossain määrin opettajasta. Omalla kohdallani "koe" oli melkoinen vitsi: yksi 150 sanan essee, ja pitkän aihelistan melkein kaikkia aiheita oli harjoiteltu aikaisemmin. Suullinen "koe" oli puolestaan kuitattu sillä, että oli tunneilla vastaillut parilla sanalla, kun opettaja kysyy. Opettaja taisi siis viisaasti ymmärtää tilanteen, vaikka sanoikin sen ääneen korkeintaan yhdessä tilanteessa.

Opettaja: "Varför är du här?"
Uninen opiskelija: "Eftersom jag måste."
Opettaja pienellä virneellä: "Ja, det är <kansalaisvelvollisuus ruotsiksi> ;)"

TK
Viestit: 2224
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Virkamiesruotsi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 11.12.2011 20:22

Hyvin yksinkertaisesti virkamiesruotsin kurssi voitaisiin muuttaa erilliseksi kokonaisuudeksi, joka suoritettaisiin ruotsin kielen laitoksessa valmistumisen jälkeen, jos tarvetta ilmenee (siis missä iässä/elämänvaiheessa tahansa).
http://www.vapaakielivalinta.fi/forum/v ... ?f=1&t=611

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Virkamiesruotsi

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 12.12.2011 06:27

Niin - jos virkaruotsi olisi oma pakettinsa, sitä voitaisiin tarjota sekä yliopistoilla että työväenopistoilla. Tällöin saataisiin myös aito arvio opintopisteinä siitä, kuinka paljon vie virkaruotsi
- taustalla peruskolusta alkanut ruotsi
- taustalla lukiosta alkanut ruotsi
- ilman ruotsin taustatietoja.
Näin ruotsin työmäärä muuttuisi näkyväksi, se voitaisiin laskea työtunteina ja siten myös rahassa.

Kaipaan kuitenkin pohdittuja ajatuksia virkaruotsista, joka on nähdäkseni todella merkillinen vaatimus. Kuinka voi korkeampi opiskelu Suomessa edelleen vaatia tavalliselta kansalaiselta ruotsin kielen opiskelua. Jos lukion turisti&teatteriruotsille vielä joskus olisikin käyttöä, virkaruotsi on suurimmalle osalle täysin käyttämättömäksi jäävä paperi. Silti se on ehdoton edelletys valmistumiselle. Ruotsinkielisten kommenteissa on kuulunut myös äänenpainoja, että duunari vielä voitaisiin vapauttaa ruotsista, mutta olisi käsittämätöntä, jos Suomessa voisi valmistua akateemiseksi osaamatta ruotsia. Myös esimerkiksi Soininvaara, joka ilahdutti pakkoruotsin vastaisella kommentoinnillaan, pitää kiinni akateemisten pakollisesta ruotsista. Tähän ajatteluun tulisi pureutua.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Virkamiesruotsi

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 12.12.2011 20:22

Ammattikorkeakoulun kieliopintojen perustana on AMK-asetus 352/2003 8 §:
"Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, joka virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä sellainen yhden tai kahden vieraan kielen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen."

Tällaisen asetuksen muuttaminen pitäisi olla helppoa.

Jo nyt jaetaan pieniä vapautuksia. Esimerkiksi virkaruotsi "ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla". "Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1. momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa."

Miksi nimenomaan suomenkielinen ja Suomessa koulunsa käynyt ei voi saada korkeakoulutukintoa ilman ruotsia, vaikka vierellä valmistuu samaan tutkintoon joku, jolta ruotsia ei vaadita.

Tämä on käsittämätöntä ja epäoikeudenmukaista.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Virkamiesruotsi

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 12.12.2011 20:27

Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tutkintosäännössä sanotaan:

"Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan
vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan
kannalta."

"Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut hakemuksesta
ylioppilastutkinnossa vapautuksen toisesta kotimaisesta kielestä eikä opiskelijalta, joka ei ole
suorittanut toista kotimaista kieltä International Baccalaureate -, European Baccalaureate - tai
Reifeprüfung-tutkinnossaan."

"Tiedekunnan dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan toisen kotimaisen kielen ja vieraan
kielen kielitaitovaatimuksista."


Löytyyköhän jostain tilastoa siitä, kuinka moni saa vapautuksen ja mistä syistä.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Virkamiesruotsi

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 17.12.2011 17:10

Uusi ja virkistävä tapa suorittaa virkaruotsi löytyy kuulemma Helsingin Metropoliasta, jossa opiskelijateatteri nimeltä "Totuuden torvi" on muovannut näytelmän pakkoruotsista pakkoruotsiksi saadakseen osallistujien pakkoruotsin suoritetuksi.

En löydä muita arvioita kuin HBL:n suvaitsevaisuutta tavoittelevan mutta "perussuomalaisten logiikkaa" kritisoivan tekstin.
http://hbl.fi/kultur/recension/2011-12- ... ngssvenska

Pahoittelen, että tässä lainaan arviota vain ruotsiksi:

Ordet tvång frekventerar också debatten om den finländska utbildningspolitiken. På våra breddgrader tvingas nämligen de stackars barnen lära sig det andra inhemska språket – finska eller svenska. Några gånger i veckan måste de ta till sig nya ord och fraser, forma dem till meningar och större helheter. Språkundervisningen tar dessutom inte slut efter grundskolan eller gymnasiet – vid universitetet eller yrkeshögskolan tvingas ungdomarna fortfarande utöka och stimulera sina kunskaper. Så också Taneli Maljanen vid scenkonstlinjen vid yrkeshögskolan Metropolia.
Maljanen --- kompenserar för de obligatoriska svensklektionerna genom att skriva en pjäs på svenska. En ganska kreativ lösning tycker jag som får ta del av arbetets frukt nere i Metropolias bombskydd där föreställningen visas för både elever och personal i skolan.
Stereotypierna lever segt vidare och roar publiken. Skratten rullar in från både eleverna och lärarna när huvudpersonerna Johan (Teo Mattila) och Madde (Riikka Oksanen) ondgör sig över att hummern är slut på Stockmann och att de inte får service på svenska på Ålandsbanken – det sistnämna driver Madde in i politiken.
---
Ledsamt är däremot det vi-mot-dem-tänk som odlas nere i källaren. Jag väntar på nyanser men när bilden bara blir svartvitare undrar jag varför ingen lärare ingriper. Men de skrattar bara gott när finlandssvenska Johan slutligen dör på scenen.
---
Som vanligt ligger fokus på majoritetsbefolkningen. Publiken får frågan om de använder sin svenska dagligen. ”Nää” svarar de flesta. Då har man alltså bevisat hur onödiga språkkunskaperna är, resonerar ensemblen.
--- Varför frågar man inte ungdomarna om vad de skulle tycka om att gå till läkaren och beskriva sina krämpor på svenska, ringa larmcentralen eller polisen och tala det andra inhemska språket? Hur skulle det kännas att bli nerskälld på krogen på grund av sitt modersmål eller att beskrivas som huggorm i rundradion?
Det som ändå skrämmer mest är den sannfinländska logiken. I pjäsen och i debatten i stort härskar uppfattningen om att minoriteterna tar från majoriteten, att de finskspråkiga får mindre av kakan när finlandssvenskarna sitter vid bordet och nallar."
”Trots att ni inte använder svenskan ni lär er i skolan sätts tusentals euro på språkundervisningen. Samtidigt läggs skolor ner i Finland”, säger Mattila med patos.
Jag tror dessvärre inte att en avskaffad svenskundervisning skulle rädda byskolorna. Men jag förstår att det känns bättre att lägga skulden för den minskade välfärden på en folkgrupp. Det är en ganska naturlig reaktion vars konsekvenser för mänskligheten barnen kan läsa om under de än så länge obligatoriska historielektionerna.


Aika mielenkiintoinen hanke. Näyttelijät ovat siis kysyneet yleisöltä, onko pakkoruotsille ollut käyttöä - ei, vastaa yleisö ja nauraa. Nauru kumpuaa siitä kokemuksesta, että nyt vihdoin puhutaan jostain yhteisestä järjettömyyden kokemuksesta. En periaatteessa pidä siitä, että jotakuta loukataan ja selvästi tässä ruotsinkielinen arvioija koki tilanteen ikäväksi, siinä on voinut olla ylilyöntejä - mutta ideana tämä on loistava. Kun arvioija lopuksi sanoo, että olisi ollut mielenkiintoisempaa, jos näyttelijät olisivatkin pohtineet, miltä tuntuisi, jos pitäisi käydä lääkärillä ruotsiksi, huomaa, miten eri näkökulmasta hän asiaa katsoo: Jonkun mielestä olisi siis virkistävää, jos näytelmässä johdateltaisiin 95% kansalaisista, osa äidinkieleltään jotain ihan muuta kuin suomenkielisiä, samaistumaan ruotsinkielisten, useimmiten kaksikielisten, lääkärissäkäyntiin maassa, jossa ruotsinkielisille lääkäreille on omat kiintiönsäkin, ymmärtääkseen peruskoulusta korkeakouluun jatkuvan pakon merkityksen. Tämä ei varmaan avaudu ihan kaikille.

mpartel
Viestit: 187
Liittynyt: 10.02.2010 08:36

Re: Virkamiesruotsi

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja mpartel » 17.12.2011 18:43

Hauska löytö.

NRR
Viestit: 8989
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Virkamiesruotsi

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.07.2013 19:44

Juttelin hetki sitten sveitsiläisen opiskelijan kanssa. Hän myönsi, että hänellä saksankielisenä on ollut pakollinen ranska koulussa ja lukiossa - ja hänestä ne olivat aikansa eläneitä opintoja nekin. Hän itse olisi tarvinnut espanjaa ja joutuu nyt opiskelemaan sitä. Ranskaansa hän ei ole tarvinnut.

Hän oli myötätuntoinen pakkoruotsimme vuoksi ja todella yllättynyt siitä, että meillä on pakollisia ruotsinopintoja vielä korkeakouluvaiheessa. Siellä heillä ei ole mitään pakollista "virkamieskieltä" vaikka monikielisessä valtiossa elävätkin.

Onko virkapakkoruotsia vastaavaa käytäntöä missään maailmassa?

NRR
Viestit: 8989
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Virkamiesruotsi

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.08.2013 09:37

Hesarin mielipidekirjoituksissa hyvä teksti:

"--- voitaisiin luopua virkamiehiä ja korkeakoulututkintoja koskevista ruotsin kielen taitoa koskevista vaatimuksista. Kolme vuotta sitten oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja eduskunnan perustuslakivaliokunta päättivät, että Keski-Pohjanmaata ei voida yhdistää Pohjois-Pohjanmaan eli Oulun aluehallinnon alaisuuteen, koska tällöin ruotsinkielisiä palveluita ei voitaisi turvata, vaan yhdistämisen tulee tapahtua Etelä-Pohjanmaan eli Vaasan ja Seinäjoen suuntaan, jossa luonnostaan osataan paremmin ruotsia. Näin nähtiin, että Oulussa on aivan turhaan opiskeltu pakkoruotsia ja vaadittu sitä virkamiehiltä, kun tosipaikassa pakkoruotsin opinnot eivät kelvanneetkaan."

Vastaa Viestiin