Steniuksen malli: ei pakkoruotsia peruskouluun. Entä lukio?

[NRR]

Helsingin sanomissa ilmestyi 17.8.2013 seuraava mielipidekirjoitus:

Ruotsin kielen opiskelupakon poistaminen toisi edes väliaikaisen rauhan kieliasiassa

Kansalaisaloite niin sanotun pakkoruotsin poistamiseksi on jälleen synnyttänyt erikoisen keskustelun, jossa varsinaisesta kysymyksestä puhutaan vähän, ja aiheen ulkopuolella olevista, sinänsä tärkeistä seikoista puhutaan paljon.

Aluksi täsmennys. Karkeasti ottaen pakkoruotsi tarkoittaa sitä, että peruskoululaisten on opiskeltava ruotsia kaksi viikkotuntia jokaisena yläasteen kolmena lukuvuotena. Tätä "pakkoa" aikaistetaan vuodella ensi vuonna.

Kolmessa neljässä vuodessa varsinkaan huonosti motivoidut yläasteen oppilaat eivät opi ruotsia juuri nimeksikään. Toisin sanoen hyödyllinen ruotsin kielen taito saavutetaan jo nyt vapaaehtoisuuden pohjalta.

Varsinkin Rkp:n johdolla on vuosien varrella ollut valtavia vaikeuksia pysyä asiassa eli pakon poistamisessa. Sen sijaan puhutaan mielellään kaksikielisyyden tärkeydestä tai suomenruotsalaisten oikeuksista saada palveluja omalla kielellään. Nykyinen puheenjohtaja Carl Haglund on tosin pitänyt tässä suhteessa matalaa profiilia.

Pakon poistaminen toisi edes väliaikaisen rauhan kieliasiassa. Siltä pohjalta pitäisikin nopeasti pyrkiä aikaistamaan koulujen kieltenopetusta. Lapsen aivot muuttuvat noin yhdeksänvuotiaana siten, että kielen oppiminen ei enää ole sitä "lastenleikkiä", mitä se pienemmille on. Pitää siis käyttää hyväksi sitä biologista tosiseikkaa, että kielet ovat lapsille hauska asia, että lasten kyky oppia monta kieltä rinnakkain on valtava, ja että lapset ovat yleensä ennakkoluulottomia kielten suhteen.

Asiaan liittyy kasvatuksellinen puoli. Kouluissa oppilailla on mahdollisesti jo liian pitkälle menneet mahdollisuudet valita itse oppiaineensa. Vanhempien ja opettajien tehtävä on nähdä oppilaita kauemmaksi ja vaikuttaa siihen, ettei aina mennä yli aidan matalimmasta kohdasta.

Jos tarkoitus on pitää Suomea aidosti kaksikielisenä tai turvata suomenruotsalaisten kielelliset tarpeet, Rkp:n johto on valinnut omituisen taktiikan. Liian usein keskitytään päivittelemään harvojen, tosin kovaäänisten, ääriainesten mölinää ja sivuutetaan pääasia, eli mitä pakkoruotsi oikeastaan tarkoittaa.

On selvää, että kansalaisaloitteen tekijöillä saattaa olla pidemmällekin meneviä suunnitelmia ruotsin kielestä kuin vain pakon poistaminen, kuten Suomen saattaminen yksikieliseksi valtioksi.

Vaikka tällaista esiintyykin, olisi tärkeää löytää yleistä hyväksyntää suunnitelmille, joiden kautta Suomi voisi ottaa vastaan yhä kovenevat kielelliset globaalit haasteet.

Rkp:n piirissä tosin on paljon avarasti ajattelevia ihmisiä, mutta suomenruotsalaisen yksipuoluejärjestelmän uljaassa todellisuudessa on ainakin aikaisemmin voinut sanoa hyvästi poliittiselle tulevaisuudelleen, jos on liian näyttävästi pohtinut puoluejohdon mielipiteistä poikkeavia vaihtoehtoja.

Parempi kielirauha toisi Suomeen aidompaa kaksikielisyyttä varsinkin panostamalla kielikylpyihin, suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteistyöhön ja nimenomaan kieliopetuksen aikaistamiseen.

Meidän vanhempien vastuulla on se, että lapsillemme annetaan kaikki mahdollisuudet sukeltaa kielten kiehtovaan maailmaan.

Geo Stenius
toimittaja, ruotsinkielisen toimittajaliiton Finlands svenska publicistförbundin entinen puheenjohtaja
Emäsalo, Porvoo

[JV Lehtonen]

Taas tämä muna-kana-asetelma

Vielä kerran rautalangasta:

TAVOITE: Pakkoruotsin poistaminen kaikista tutkinnoista
Jos se ei toteudu, siitä seuraa kaksikielisyysjärjestelmän kyseenalaistaminen


Kaksikielisyysjärjestelmän kyseenalaistaminen ei ole tavoite aloitteessa 131.

Stenius (ja JEA) yrittää selittää syy-seuraus-suhteen päinvastoin!

[NRR]

Tätä kohtaa Steniuksen kirjoituksessa en ymmärrä.

Kouluissa oppilailla on mahdollisesti jo liian pitkälle menneet mahdollisuudet valita itse oppiaineensa. Vanhempien ja opettajien tehtävä on nähdä oppilaita kauemmaksi ja vaikuttaa siihen, ettei aina mennä yli aidan matalimmasta kohdasta.

Suomenkielisessä peruskoulussa ei ole mitään valinnanvaraa. Ainoastaa A2- ja B2-kielet voidaan valita tai olla valitsematta. Valinnaisaineina on lisää käsityötä, lisää kuvataidetta, lisää musiikkia, lisää kotitaloutta ja mahdollisesti koulukohtaisena tietotekniikkaa. Mitään muuta valinnaisuutta ei ole.

Onko ruotsinkielisissä kouluissa enemmän valinnanvaraa? Vai onko suomenkielisessä koulussa liian vähän pakollisia kieliä, kun vain A1- ja B1-kielet ovat pakollisia?

Entä miksi Stenius jätti mainitsematta lukion pakkoruotsin ja korkeakoulujen pakollisen virkaruotsin, kun aloitteessa nimenomaan vaaditaan näiden pakkojen poistoa?

[Jan-Erik Andelin]

miksi Stenius jätti mainitsematta

Mieleenpainuvaa, ettei nykyään mitään ehdotusta tai kannanottoa ruotsinkieliseltä puolelta koeta tässä tilanteessa myönteisenä tai myönnytyksenä.

Onko ruotsinkielisissä kouluissa enemmän valinnanvaraa?

Siellä on (opetussuunnitelmasta katsottuna) vähemmän valinnanvaraa. Kun pakollinen ruotsi tulee B1:nä kouluun 7. luokalla suomenkielisissä kouluissa, ruotsinkielisissä kouluissa ei tule mitään, vaan vasta B2 8. luokalla. Siihen mennessä A1 (90%) tai A2 (10 %) on jo mennyt suomen kielen opiskeluun.

[NRR]

miksi Stenius jätti mainitsematta

Mieleenpainuvaa, ettei nykyään mitään ehdotusta tai kannanottoa ruotsinkieliseltä puolelta koeta tässä tilanteessa myönteisenä tai myönnytyksenä.

Onko ruotsinkielisissä kouluissa enemmän valinnanvaraa?

Siellä on (opetussuunnitelmasta katsottuna) vähemmän valinnanvaraa. Kun pakollinen ruotsi tulee B1:nä kouluun 7. luokalla suomenkielisissä kouluissa, ruotsinkielisissä kouluissa ei tule mitään, vaan vasta B2 8. luokalla. Siihen mennessä A1 (90%) tai A2 (10 %) on jo mennyt suomen kielen opiskeluun.

Kiitos tiedosta - katsohan sitten Stenius ei voi tarkoittaa lauseellaan muuta kuin valinnaisuutta lukiossa ja rivien välissä siis lukee, että lukiossa pakkoruotsi jatkukoon.

Pahoittelen, jos olen kyynistynyt mielestäsi liikaa. Minä vain arvostan rehellisyyttä. Toivon sitä myös teiltä, jotka nyt haluatte laatia "kompromisseja". Eikö se reilu lähtökohta?

[JV Lehtonen]

Toivottavasti syy-seuraus-suhde on nyt JEAlle selkiintynyt!

It will have happened like this:

Skenaario 1:Pakkoruotsi poistui kaikista tutkinnoista, koska järjestelmä jousti, joten joustava järjestelmä jatkaa..
Skenaario 2: Pakkoruotsi ei poistunut, koska järjestelmä ei joustanut, järjestelmä murtui, Suomi muuttui yksikieliseksi

[Jan-Erik Andelin]

Skenaario 1:Pakkoruotsi poistui kaikista tutkinnoista, koska järjestelmä jousti, joten joustava järjestelmä jatkaa..

... joustamistaan.

[TK]

Viime päivinä on nähty toinen toistaan hauskempia "kompromissi"ehdotuksia mielipidesivuilla ja blogisivustoilla. Ainakin kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi on saanut ihmiset pohtimaan pakkoruotsi-kysymystä. Sekin on jo hyvä saavutus.

Jos järjestelmä ei jousta, eikä pakkoruotsia poisteta suomenkielisistä kouluista kautta maan, niin ongelma eli pakkoruotsi on edelleen käsissämme kuumana perunana.

[JV Lehtonen]

Skenaario 1:Pakkoruotsi poistui kaikista tutkinnoista, koska järjestelmä jousti, joten joustava järjestelmä jatkaa..

... joustamistaan.

Mutta meillähän on muitakin rakenteellisia ongelmia kuin pakkoruotsi.
Kuntauudistus, sote-uudistus, eläkeuudistus, työurien pidentäminen alusta keskeltä lopusta
Ei tää sen kummempi ole..

Kaikkien pitää joustaa! Muuten katkeaa!

Elinvoima on laaja käsite. Se kattaa kaiken elävän, siis myös luonnon, ja erilaisten yhteisöjen viriiliyden, eli kyvyn tuottaa lisäarvoa ja uusiutua.
Elinvoima vaatii virratakseen sekä aineellista että henkistä ravintoa.

Joustavuus ja moninaisuus ovat tärkeitä elinvoiman elementtejä.

Huolestuttavaa on, että uusimmissa arvotutkimuksissa suomalaisten on todettu tulleen yhä turvallisuushakuisemmiksi ja muutosta vastustavammiksi.

Miten ammentaa suomalaiseen turhan usein ryppyotsaisen vakavaan, muutosta karttavaan toimintaan rennompaa, energiaa ja elämäniloa vapauttavaa otetta?

Ja siinä samalla vahvaa tekemisen meininkiä?

http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus

Uusi demokratia

Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa. Ihmiset tarttuvat itse toimeen edistääkseen yhteistä hyvää

[NRR]

Minusta oleellista on, että erilaisia "kompromisseja" esitettäessä, otetaan kantaa koko pakkoruotsin ketjuun alusta loppuun. Muuten ei oikeastaan voi tietää, mitä on ehdotettu ja miksi.

[Jaska]

Jos järjestelmä ei jousta, eikä pakkoruotsia poisteta suomenkielisistä kouluista kautta maan, niin ongelma eli pakkoruotsi on edelleen käsissämme kuumana perunana.

Silloinhan se ei ole ongelma, jos epäoikeudenmukaisesta nykytilanteesta päästään oikeudenmukaiseen ja tasavertaiseen tilanteeseen - esim. jos pakkoruotsi säilyy ruotsinkielisillä alueilla ja pakkosuomi suomenkielisillä alueilla.

[NRR]

epäoikeudenmukaisesta nykytilanteesta päästään oikeudenmukaiseen ja tasavertaiseen tilanteeseen - esim. jos pakkoruotsi säilyy ruotsinkielisillä alueilla ja pakkosuomi suomenkielisillä alueilla.

Onko se oikeudenmukaista ja tasavertaista, että kielienemmistö päättää pakkokielistä?
Kuka määrittelee, päteekö se kunnan, maakunnan vai valtion tasolla?

Mikä on tässä pakon peruste?
Se, että alueen kielitasapaino säilyisi?
Se, että vähemmistö kykenee käyttämään enemmistökielisiä palveluja?

[Jaska]

epäoikeudenmukaisesta nykytilanteesta päästään oikeudenmukaiseen ja tasavertaiseen tilanteeseen - esim. jos pakkoruotsi säilyy ruotsinkielisillä alueilla ja pakkosuomi suomenkielisillä alueilla.

Onko se oikeudenmukaista ja tasavertaista, että kielienemmistö päättää pakkokielistä?

Näköjään monen mielestä on silloin, kun suomenkieliset on se enemmistö!
Mitä muuta tarjoaisit tilalle? EU arpoo mitkä ovat pakkokielemme, vai?

Kieliyhteisöjen välinen todellinen lukumääräsuhde on ainoa järkevä pohja. Pitää kuitenkin löytää se alueellisen tarkkuuden taso, jolla saadaan järkevimmät tulokset. Tämä on kuntataso, ja mieluiten joko niin, että kuntarajoja muutetaan kielirajoja vastaaviksi, tai niin, että virtuaalikunnan jäsenyys ei ole lainkaan maa-alueesta riippuvainen.

Kuka määrittelee, päteekö se kunnan, maakunnan vai valtion tasolla?

Järki ja taloudellisuus. Mitä parempi vastaavuus on todellisiin kielirajoihin, sitä taloudellisempi ja järkevämpi malli.

Mikä on tässä pakon peruste?
Se, että alueen kielitasapaino säilyisi?
Se, että vähemmistö kykenee käyttämään enemmistökielisiä palveluja?

Järkevyys. Kielialueella kielialueen tavalla.
Alueellinen enemmistökieli on taloudellisin ja järkevin pakkokieli; ilman sen osaamista elämä on hankalaa, kuten jokainen kielitaidoton maahanmuuttaja osaa kertoa.

[NRR]

Mitä muuta tarjoaisit tilalle? EU arpoo mitkä ovat pakkokielemme, vai?

Montako pakkokieltä tarvitaan?
Se ehkä päätetään valtion tasolla ja kielten perustarjonta.
Kuntatasolla tehdään koulukohtaisia profilointeja.

Ymmärrän tavoitettasi ja pidän siitä, että sinulla kuntien ruotsinkielisyys olisi todellista ennen kuin pakkoruotsista puhutaan.
Minun lähtökohtani on yksilöllisempi, mutta senkin lähtökohdan voisi nivoa malliisi vapautusten avulla.

Mikäli lähdetään alueellisiin ratkaisuihin, mallisi on ehdottomasti järkevin.

[TK]

Tällaiset "kielialueet", joissa suomenkielinen pakotetaan vastoin omaa valintaansa opettelemaan pakkoruotsia, eivät tule onnistumaan. Jos sellaisia alueita väkisin luodaan, niin ne ovat pakkoruotsi-alueita yhtä kaikki. Jos Manner-Suomessa suurimmaksi osaksi päästäisiin eroon pakkoruotsista suomenkielisissä kouluissa ja jätettäisin jäljelle joitakin pakkoruotsi-saarekkeita "kielialueille", niin se olisi luonnoton tilanne.

Lähettäisivätkö "kielalueen" suomenkieliset perheet lapsensa suomenkielisten alueiden kouluihin välttyäkseen pakkoruotsilta? Perustettaisiinko suomenkielisille lapsille sisäoppilaitoksia suomenkielisiin kuntiin? Tai olisiko suomenkielisten pakko muuttaa suomenkielisille alueille välttyäkseen pakkoruotsilta ja taatakseen lapsilleen mahdollisuuden opetella jotain tärkeäksi koettua kieltä pakkoruotsin tilalla?