Venäjän vaikutus

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Venäjän vaikutus

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 26.10.2009 13:57

Kiinnostava keskustelu Hesarissa myös Venäjän vaikutuksesta Suomeen ja suomalaisuuteen.

Pro Ruotsi:

Venäjän vaikutus Suomen kehitykseen 1800-luvulla oli pääsääntöisesti negatiivinen. Pietarin perustaminen "pakotti" Venäjän ottamaan haltuunsa Vanhan Suomen jonka kautta iso osa suomalaisista meinasi päätyä Venäjän maaorjiksi. Sittemmin 1808 Pietarin turvaaminen "pakotti" Venäjän irrottamaan Suomen pohjoismaisista yhteyksistään. Suomen kehitystahti oli 1800-luvulla surkean hidas verrattuna muihin pohjoismaihin saatika Ruotsiin. Kehityksen hitauden vuoksi Venäjän vallasta irtautuessa Suomessa seurasi verinen kansalaissota kysymyksistä jotka oli muissa Pohjoismaissa jo ratkaistu.

Venäjä muutti myös Suomen talousmaantiedettä huonompaan suuntaan. Pääkaupunki pakkosiirrettin Helsinkiin helpommin tarkkailtavaksi minkä vuoksi suomalainen kaupunkikehitys otti rajua takapakkia kun vuosisatainen Pohjanlahden rannikon kehitys pitkälti unohtui. Kenties Kolbea lukuun ottamatta kukaan helsinkiläinenkään ei voi kiistää pääkaupungin sijainnin surkeutta verrattuna Turkuun. (Maisema-arkkitehtonisesti merinäkymät ovat toki kauneita..) Uusi pääkaupunki rakennettiin liikenteellisesti surkealle paikalle josta se lähti kehittymään vasta rautatieverkon kehittämisen myötä. Rautatieverkolla Suomi sidottiin Venäjään.



No Ruotsi kommentoi:

Suomi oli v.1809 Euroopan köyhin ja alikehittynein maa koska Ruotsi ei ollut tehnyt muuta kuin vienyt kaiken minkä maasta ja kansasta irti sai Ruotsiin.

Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu?

Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."



Pro Ruotsi vastaa:

Onko sinulla nyt mitään käsitystä 1800-luvun alun talousmaantieteestä? Suomi laskettiin jo tuolloin tulotasoltaan länsieurooppalaiseksi maaksi missä ryhmässä tosin Norjan ohella Suomi oli häntäpäässä. Sellaiset periferiset maat kuten Irlanti, Kreikka, Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan perifeerisemmät osat jne. olivat kaukana Suomen takana.

Jopa Ruotsin ylhäisön harrastama sorto ruotsalaisia alamaisiaan kohtaan (hallinto ei suinkaan kohdellut smoolantilaisia tai götalaisia alamaisiaan sen kummemmin kuin suomalaisia, huonoimmassa asemassa olivat skoonelaiset epäillyn epälojaaliutensa vuoksi.) oli maltillisempaa kuin vaikkapa saman ajan Pyhässä Roomalaisessa Keisarikunnassa ja Italiassa Venäjästä puhumattakaan.



Pro Venäjä liittyy:

Suomalaisuuden ydin: kulttuuri ja mielenmaisema on niin lähellä venäläisyyttä ettei niitä oikeastaan voi erottaa.

Ruotsin vallan aikana suomalaisista on yritetty tehdä ruotsalaisia ja skandinaavisia. Mitä emme ole emmekä koskaan tule olemaan. Suomalaisuuden "Länsi-Eurooppalaistamista" yritetään kaiken aikaa mutta koska se on niin vieras suomalaisuudelle se aiheuttaa ristiriidan suomalaisuuden psyykeelle. Suomalainen tuntee itsensä vieraaksi omassa maassaan.

Koko suomalainen kulttuuri ja talouselämän pohja on luotu Venäjän vallan aikana. Ota pois Venäjän aika 1809- 1917 suomen historiasta. Mitä suomalaisuudesta jää jäljelle ? Muutama kivilinna ja kivikirkko. Siinä kaikki 600 vuoden aikaisesta Ruotsin hallinnosta.

Matti Klinge uskaltaa tämän myöntää.


Ilmeisesti on syntymässä avoin kansalaiskeskustelu Suomen ja suomalaisuuden historiasta ja identiteetistä!
Viimeksi muokannut Sees, 26.10.2009 16:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 26.10.2009 15:23

Nuo kaikki ovat ihan käsittämättömiä argumentteja, joita voisi kai pitää jonkinlaisina toistasataa vuotta sitten vallinneen "kansanhenki-idean" (josta sitten seurasi aika paljon pahaa) ilmentyminä. Oliko se nyt Hegel joka mietiskeli näitä, korjatkaa jos olen väärässä...

Missään muualla maailmassa ei varmasti käytäisi tämmöistä vääntöä siitä, minne päin meidän pitää olla kyykyssä koska johonkin toiseen kieleen jostain syystä liittyvä "kulttuurinluontikapasiteetti" olisi jotenkin erityisen laupiaasti holhonnut meidät omien etupiiripyrkimystensä ohella "sivistyskansaksi". Ja siinä sivussa tietysti huolehtinut, etteivät juntit pääse liian "nopeasti" tai "liikaa" fiksuuntumaan, ainakaan korkeakulttuurin alalla, koska suomalaisethan eivät kykene korkeakulttuuriin!

Suomenkieliset ovat aina olleet harvinaisen selkeästi ja sitkeästi suomenkielinen ihmisryhmä (missä tahansa muualla meitä saisi kutsua etnisessä mielessä "kansaksi", mutta ei Suomessa, koska silloin meillä olisi ihmisoikeuksia), jonka historia on suurelta osalta kulunut lähinnä hengissä selviämiseen routaisten ja kivisten peltojensa keskellä ja kahakointiin siitä, kumpi naapureista pääsee leikkimään sivistyksen majakkaa barbaarien keskellä. Kannattaa myös huomata että aina melkeinpä 1800-luvulle asti suurin osa eurooppalaisista vietti aikansa ihan samalla tavalla, ja "kulttuurieliitti" oli suhteellisen pieni. Nämä eliitit saattoivat useinkin olla erikielisiä kuin kansa. Tämän perusteella suomenkielisten nimitteleminen kulttuurittomiksi on... todella outoa.

Se, että olemme tätä nykyä osa eurooppalaista yhtenäiskulttuuria, on historiallinen synteesi, joita on tapahtunut kaikkialla muuallakin, monenkielisten ihmisten työn tuloksena. Suurin osa siihen liittyvästä kulttuurista on nimenomaan yleiseurooppalaista, ei ruotsalaista. Tietysti meidän kohdallamme meitä on aina vaadittu pysymään omalla paikallamme, mutta yllättävän hyvin me täällä vielä vain sätkimme ja potkimme... not dead yet :)

Vastaa Viestiin