Erityisesti tulisi nostaa esiin tekniikan ammattilaisten ahdinko pakkoruotsin otteessa. Tekniikan opinnot ovat raskaita ja vaativia, niiden ohessa olisi hyvä harrastaa myös ihmistieteitä ja filosofiaa - mutta kielitaitoa voidaan vaatia vain kohtuudella.
Tätä problematiikkaa kuvasi eräs kirjoittaja Uuden Suomen keskustelussa näin: "Entisistä tekniikan alan opiskelukavereista melkoinen määrä joko on tai on ollut ulkomailla töissä, Kiinaa ja latinalaista Amerikkaa myöten. Paikoissa, joista ruotsin kielestä ei ole sitten niin minkäänlaista hyötyä. Pakkoruotsi syö resursseja muiden kielten oppimiselta nimenomaan niiltä, jotka joutuvat painottamaan opintojaan luonnontieteellisten aineiden suuntaan, ja samat ihmiset ovat juuri niitä jotka todennäköisimmin lähtevät expattina maailmalle esim. myymän Suomen vientiteollisuuden tuotteita, eli toimivat hyvin merkittävässä roolissa Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä!"
Tekniikan ammattilaiset ja kielitaito
Re: Tekniikan ammattilaiset ja kielitaito
Ei ole kokemusta kuin Otaniemestä, mutta ainakin siellä porukka oli kauniisti sanottuna huonosti motivoituneita tuohon pakkosyöttöön: Ruotsin tunneilla, päin vastoin kuin muilla luennoilla, oli läsnäolopakko eikä sieltä saanut olla pois edes sairauden takia. Tämä luonnollisesti viivästytti valmistumista, koska poissaoloja tulee väkisinkin. Nykyisin virkamiesruotsin koe lienee mahdollista suorittaa myös erillisenä kokeena, mutta eipä sillä edelleenkään mitään järjellistä käyttöä missään ole. Tekniikan kieli on englanti ja kaupankäynnissä tarvitaan myös saksaa, ranskaa, venäjää jne. Harvemmin ruotsia, koska ruotsalaisten yritysten käyttökieli on englanti ja ruotsalaiset myös puhuvat yleensä hyvin englantia.