Jatkokysymyksiä kielirajan yli

[Sees]

Ehkä saamme tänne muitakin kävijöitä kielirajan ruotsinkieliseltä puolelta.

Ehkä tulee muilla areenoilla mahdollisuus esittää ruotsinkieliselle puolelle kysymyksiä.

Mitä haluaisitte kysyä?

Itselleni jäi epäselväksi, olisiko meille sovitettu Ruotsin malli eli
1. englanti,
2. toinen vieras kieli valittavissa yleisimmin paletista
- saksa,
- ranska,
- espanja,
- lisää englantia,
- lisää koulukieltä,
- omaa kotikieli
3. muita kieliä yksilöllisesti ja koulukohtaisesti
ruotsinkielisten näkökulmasta täällä monikulttuurisuutta tukeva malli?

Millä tuunauksella tästä saisi hyvän mallin meille?

[Jari Helispuro]

Ehkä saamme tänne muitakin kävijöitä kielirajan ruotsinkieliseltä puolelta.

Ehkä tulee muilla areenoilla mahdollisuus esittää ruotsinkieliselle puolelle kysymyksiä.

Mitä haluaisitte kysyä?

Itselleni jäi epäselväksi, olisiko meille sovitettu Ruotsin malli eli
1. englanti,
2. toinen vieras kieli valittavissa yleisimmin paletista
- saksa,
- ranska,
- espanja,
- lisää englantia,
- lisää koulukieltä,
- omaa kotikieli
3. muita kieliä yksilöllisesti ja koulukohtaisesti
ruotsinkielisten näkökulmasta täällä monikulttuurisuutta tukeva malli?

Millä tuunauksella tästä saisi hyvän mallin meille?

Kouluihin kävisi varmasti tuo Ruotsin malli tosi hyvin. Tärkeimmiksi kieliksi ottaisin suomen, englannin, venäjän, ruotsin ja saksan. Pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla vaikeuksia tarjota muuta kuin sitä englantia ja ruotsia. Kysynnän muuttuessa hakeutuu luonnollisesti myös opettajia näihin kieliin.

[Tapsa]

Se on selvä, että yksi maailmankieli kaikille, eli englanti. Ja siinäkin täytyy joustaa. Muut valinnaisia.
Mutta mitä ihmettä tämä höpöttäminen "ruotsinkielisestä puolesta" ja "kielirajasta" on tarkoittavinaan.

Suomenkielisen väestön suomenkielinen koulu ei kuulu millekään muulle kuvitellulle tai todelliselle muka-autonomiselle ulkopuoliselle määräämään pyrkivälle taholle. Ei siinä mitään osapuolia ole. Ja kaikkihan kommunikoivat suomeksi, koska yhteiskunta toimii suomen kielellä.

Naulaatte itseänne lattiaan sillä hyväksymisen kerjäämisellänne, arvoisat ihmiset. Mikään ei liiku. Täytyy kääntää selkä sellaisille pöytäämme tunkeutujille, jotka ovat tottuneet hallitsemaan ilman oikeutusta.

Suomenkielisen yhteisön rakentuminen ja yhteyden itseisarvoisuus ratkaisee sen miten kielivapaus voi edistyä. Meillä on tavallaan vertikaalinen suhde yhteiskunnan instituutioihin mutta ei kunnollista horisontaalista vuorovaikutusta itsemme hyväksi. Siis meidät on opetettu tottelemaan ja suorittamaan ylhäältä annettuja tehtäviä mutta ei luomaan omaa yhteisöämme varten kunnioituksen ja rakkauden ilmapiiriä. Ja sitten ollaan aina valmiita uskomaan mitä määräämään tottuneet yksilöt ja pikkuryhmät ovat sanoneet.

[Sees]

Suomenkielisen väestön suomenkielinen koulu ei kuulu millekään muulle --- taholle.

Ei minustakaan.

Naulaatte itseänne lattiaan sillä hyväksymisen kerjäämisellänne

Ei tarvitse teititellä, mikäli minua tarkoitat Se mikä sinusta on hyväksymisen kerjäämistä, on minulle normaalia vuoropuhelua tilanteessa, jossa valitettavasti on noussut tahoja, jotka ovat pääseet vaikuttamaan suomenkielisten koulujen opetussuunnitelmiin ja myös yliopistojen tutkintovaatimuksiin, vaikkei noilla tahoilla sellaista vaikutusvaltaa pitäisi ollakaan.

Toivoin, että tässä voisi nousta esiin sellaisia teemoja, jotka kannattaisi ottaa esiin mahdollisuuden tullen.

On myös aivan mahdollista, että ainakin osa niistä, jotka nyt ovat olleet pakkoruotsijatkumoa vahvistamassa, ovat tehneet sen ymmärtämättä tilanteen epäreiluutta ja sen aiheuttamia ongelmia, tai koska heillä ei ole parempaa tietoa. Heillekin olisi hyvä antaa uusia malleja pureskeltavaksi.

[Sees]

Eräällä toisella palstalla keskustelija pakkoruotsiketjussa puuskahti:

kyllä se merkitsee helvetinmoista taakkaa, jos joudut lukemaan itsellesi täysin hyödytöntä kieltä saadaksesi tutkintopapereita mistään korkeakoulusta

Tätä en ole saanut vielä yhtäkään pakollisen ruotsin pitkittäjää ymmärtämään.

Pakkoruotsia puoltava retoriikka nojautuu ajatukselle, että ruotsia opiskellaan "vain muutama tunti" ja että kyseessä on "helppo kieli", josta on "varmasti hyötyä", sillä se "avaa ovia" ja "kantaa historiallisia ja kulttuurisia arvoja".

Kun tämä perusta on hyväksytty, meidän kuvauksemme ongelmista voidaan ohittaa. Niissähän kyse on vain asenneongelmista tai jopa ruotsivihasta.

Miksi on niin vaikea hyväksyä ei-ruotsinkielisten kokemus pakkoruotsista ei-ruotsinkielisten todelliseksi kokemukseksi pakkoruotsista?

[Sees]

Ovatko nämä kokemukset rinnasteisia?

"Kyllä se merkitsee helvetinmoista taakkaa, jos joudut lukemaan itsellesi täysin hyödytöntä kieltä saadaksesi tutkintopapereita mistään korkeakoulusta."

"Suomessa on paljon rasismia."

"Monella alalla eteneminen ilman hyvävelisisko-verkostoja on lähes mahdotonta."

"Suomenruotsalaiset kohtaavat negatiivisia asenteita."

Mitä, jos näihin kaikkiin voitaisiin vastata rehellisesti "jos siltä tuntuu, niin varmaan onkin".

Rosa Meriläinen taannoin ilmoitti ryhtyvänsä "siilipuolustukseen suomenruotsalaisen vähemmistön puolesta: ei yhtään heikennystä, ei yhtään, ellei vihapuhe lopu ja ruotsinkielisistä palveluista voida puhua vähemmistön etu mielessä." Miten kävisi, jos itse kukin ilmoittaisi samoin? Täällä istuttaisiin siilipuolustuksessa toisiamme kyräillen maailman tappiin väittäen toisten harrastavan vihapuheita, kun he puhuvat omista kokemuksistaan.

Lähdetään purkamaan kaikkia ongelmia rinnan, kaikkia kuunnellen. Pakkoruotsi on konkreettinen ja lain avulla helpoimmin purettava ongelma, joka vaikeuttaa elämää 95%:lla kansalaisista - ei muuta kuin nopea ratkaisu ja muiden ongelmien kimppuun.