Maahanmuuttajien lisäys ei vaikuta ruotsin asemaan (HBL)

[Sees]

Björn Månsson kirjoittaa HBL:ssä:
http://hbl.fi/i-dag/2013-02-15/tar-utlandskan-over

Tuoreiden ennusteiden perusteella äidinkieleltään vieraisiin kieliin kuuluvien määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja nousee lähes 300 000. Heidän prosenttiosuutensa myös kaksinkertaistuisi noin 18. Miten tämä vaikuttaa ruotsin asemaan kaupungissa ja alueella. Oikeastaan ei mitenkään, sillä aivan samat periaatteet tulevat olemaan voimassa kuin nytkin. --- Vaikka kieliryhmistä tulisi yhtä suuria [kuin ruotsinkieliset], sillä ei ole juridista merkitystä.

Heidän [uussuomalaisten] lasten tulee saada säilyttää oma kulttuuri-identiteettinsä uuden suomenmaalaisen identiteetin ohella.

Sen sijaan että tuntisimme "uussuomenmaalaisten" kasvavan määrän uhkana tai rasitteena, pitäisi meidän ruotsinkielisten lämpimästi toivottaa tervetulleeksi tulijat, jotka entisestään rikastavat moninaisuutta kulttuurissa ja ytheiskunnassa, mikä on myös meidän intresseissämme. Ja mielellämme yritämme integroida heidät omaan ruotsinkieliseen koulujen, yhdistysten ja kulttuuriasioiden verkostoomme.

alkuperäisteksti:

Enligt en färsk prognos kommer antalet individer med utländska språk som modersmål att fram till 2030 mer än fördubblas i Helsingforsregionen, och uppgå till närmare 300 000. Den procentuella andelen skulle likaså fördubblas, till drygt 18. Hur påverkar det svenskans positioner i staden och regionen? Egentligen inte alls, utan precis samma resonemang gäller som i dag. --- Och även om språkgrupperna i någon kommun skulle bli lika stora, saknar det juridisk relevans.

Deras barn bör ha rätt att bevara en egen kulturidentitet vid sidan av sin nya, finländska

I stället för att uppleva ”nyfinländarnas” växande antal som ett hot eller en belastning bör vi svenskspråkiga varmt välkomna nykomlingarna, som ytterligare berikar den mångfald i kultur- och samhällsliv som det ligger i vårt intresse att hävda. Och gärna försöka integrera dem i våra svenska nätverk av skolor, föreningar och kultursfärer.

[Sees]

Tästähän keskustelimme täällä muutama päivä sitten. Hahmottelin tilannetta näin

Meidän lastenlapsemme tai viimeistään heidän lapsensa tulevat olemaan monikulttuurisia, niin pian maamme on muuttumassa. Muutamassa vuodessa 20% pääkaupunkiseudun koulujen oppilaista tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia.

Ruotsi ei voi jatkaa pakollisena kouluaineena, kun uudet perheet tarvitsevat mahdollisuuden erilaisten monikielisyyksien tukemiseen. Ruotsissakin pakkoenglannin rinnalla toinen vieras kieli on vapaasti valittavissa. Se voi olla myös maahanmuuttajataustaisten (toinen) kotikieli tai se voi olla vahvennettu maan pääkieli tai englanti, mikäli oppilaan kokonaiskielitaito sitä vaatii.

Myös meille tarvitaan samanlainen malli. Pakollinen ruotsi ei voi olla ruotsinkielisten oikeus, jota ei voida ottaa pois vaan korkeintaan lisätä pakkokieliä muiden vähemmistöjen suojaksi (saame, venäjä, ...)! Kuinka monta pakollista vähemmistökieltä meillä voisi olla? Kyllä pakkokielien aika on ohi.

Månsson vakuuttaa nyt, että mikään ei muutu ruotsin kannalta, sillä muutoksella "ei ole juridista merkitystä".


Itse toivoin, että

suomenkielisyys olisi mahdollisimman monen kohdalla yksi identiteetti vaikka muitakin kieli-identiteettejä olisi. Nimenomaan siksi, että suomenkielisyydestä tulisi se koossapitävä voima.

Månssonin visiossa uusi yhteinen identiteetti on se problemaattinen "suomenmaalaisuus" ja erityisesti kotoutuminen ruotsin kielellä.

Tietysti uussuomalaiset ovat vapaita valitsemaan identiteettinsä - mutta meillä pitäisi puhua tämän "suomenmaalaisuus" -identiteetin rajallisuudesta.

Tässä joudutaan vielä puhumaan niin kielipakoista kuin identiteeteistä.

[Hannu Jussi]

Kasnäsin manifestissa puhuivat ruotsinkielisten prosenttiosuuden kasvusta kymmeneen, juuri maahanmuuttajien avulla.

[Sees]

Kasnäsin manifestissa puhuivat ruotsinkielisten prosenttiosuuden kasvusta kymmeneen, juuri maahanmuuttajien avulla.

Mitäköhän suunnitelmia nämä ovat, sillä tuo edellyttäisi, että puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista olisi näitä uussuomalaisia. Silloin käytännössä oppilaista reippaasti yli puolella ei olisi ruotsin äidinkielenä. Ja tämä on jo sellainen määrä, että se ehdottomasti vaikuttaa ruotsinkielisten omaan äidinkielen omaksumiseen. Siis aivan kuten maahanmuuttajavaltaisissa suomenkielisissä luokissa, kielikorva ei kehity. Ja kun ruotsinkieliset ovat vähemmistö vielä luokan ulkopuolellakin, tilanne muodostuisi aika haastavaksi.

Onkohan tämä ehdotus, joka on tullut täysin koulutusta tuntemattomista lähteistä?

[Hannu Jussi]

Kasnäsin manifesti taidettiin kirjoittaa kesällä 2010. Månsson on useampaan kertaan viitannut tähän. Taitaa löytyä netista nyt "siistittynä" versiona.
Alkuperäinen taisi jälleen olla sellainen etteivät itsekään voineet allekirjoittaa sitä.
Tästä tietää paremmin sellaiset VK puolustajat, jotka ovat olleet foorumeilla minua aiemmin.

[rationalisti]

Månsson vakuuttaa nyt, että mikään ei muutu ruotsin kannalta, sillä muutoksella "ei ole juridista merkitystä".

Varmasti näin. Tuppaa nämä asiat vähän toimimaan aina yhteen suuntaan. Milloin lie viimeksi kaksikielinen kunta muuttunut yksikieliseksi? Rajoja tarkastatetaan aina vain alaspäin naurettavuuksiin asti, ettei neliötuumaakaan pyhää Itä-Ruotsalaista maaperää menetetä saastaisille ugreille.

Itse toivoin, että

suomenkielisyys olisi mahdollisimman monen kohdalla yksi identiteetti vaikka muitakin kieli-identiteettejä olisi. Nimenomaan siksi, että suomenkielisyydestä tulisi se koossapitävä voima.

Niin kauan, kun Suomen kielipolitiikasta päättävät yksinään äärisurut sanelupolitiikalla, on turhaa toivoa mitään järkeä tai kohtuuta päätöksiltä

[Hannu Jussi]

Koska en maahanmuuttopolitiikasta mitään tiedä, voinkin sanoa että myös surujen ajatukset ja ennustukset menevät hiukan ristiin itse käytännön kanssa.

Esim. kuinka ihmeessa meillä voisi olla yks´kaks Espoon verran lisää asukkaita Suomessa. Millä poliittisella päätöksellä? Tällä hetkellä virallisesti asunnottomia pääkaupunkiseudulla on 9000 ihmistä. Esim. Raaseporissa kaupunki on myynyt kaikki kaupaksi saamansa entiset vuokra-asunnot yksityiselle. Sama trendi kulkee läpi Suomen. Loviisan lähellä Liljendahlissa kunnanjohtaja sanoi ettei kunnan tehtäviin kuulu ylläpitää vuokra-asuntoja.
Minne ihmeessä kaikki uudet asukkaat laitetaan; Hernesaaren ruotsalaiskortteliin? O.K. huono vitsi, mutta silti, eihä tuo ole käytännössä mitenkään mahdollista.

Viime keväänä ja kesäänä Raasepori suunnitteli ottavansa Syyriasta 57 kpl pakolaista - miehiä. Kaikki oli valmiina, mutta sitten tehtiin poliittinen päätös eli Raasepori ei heitä halunnut. Raaseporissa on ennestään entisiä pakolaisia. Nyt naiset on pistetty ompelu- ja kielikoulutukseen, jotta voivat sitten aloittaa itsenäisinä yrittäjinä - tulevaisuudessa!

[Sees]

Esim. kuinka ihmeessa meillä voisi olla yks´kaks Espoon verran lisää asukkaita Suomessa.

Minäkin mielelläni kuulisin enemmän näitten laskelmien taustoista. Miten pystytään arvioimaan maahanmuuttoa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Muistaakseni arvioitiin myös yleisimmiksi lähtömaiksi Lähi-itä ja Afrikka. Miten laskelmat on tehty?

Mutta oli miten oli, suomalaista monikulttuuria rakennamme.

[esa aallas]

Ruotsiksi kotouttaminen on aika härskiä, etenkin kun maahanmuuttaja usein omaa oman äidinkielen taidon lisäksi jonkun muun kielen, ainakin välttävän taidon. Ja josko Suomeen asettuu, niin lieneen valtaväestön kielitaito tarpeen.
Sinänsä ruotsiksi kotouttaminen koskee alueellisesti aika harvoja kuntia. ja eiväthän esimerkiksi rikkaimpien ruotsinkielisten suosimat Kauniainen ja Sipoo ole juurikaan vastaanottaneet pakolaisia. Toisin sanoen: menkää Itä-Helsinkiin tai Espoon lähiöihin.
Alla maailmankielinen Ylen uutisen pala , muistaakseni viime vuoden alkupuolelta. Siinä sisäministeriön maahanmuutto-osaston tarkastaja Paula Kuusipalo kertoo monen ruotsiksi kotoutetun tunteneen itsensä petetyiksi ja vihaisiksi. Sen sijaan vähemmistövaltuutettu (rkp) ymmärtää -tietysti - myös ruotsiksi kotouttamista.
Maahanmuutton vaikutuksesta vapaaseen kielivalintaan ja pakkoruotsiin kannattaa mielestäni keskustella myös yhdistyksessä. Eri toten kun poliittisista puolueista selkeimmin vapaata kielivalintaa kannattava perussuomalaiset näyttäisi olevan, perinteisesti arvokonservatiivisinta puoluettamme , pakolaisten vastaanottoon nihkeimmin 90-luvun pakolaisjärjestötyössä saamieni kokemusten mukaan suhtautunutta keskustapuoluetta näkyvämpi maahanmuuton kriitikko näinä päivinä.
Rkp:tä etujärjestönään pitävällä ruotsinkielisellä, pitkälti verovapaalla kulttuuripääomalla on kyllä varoja tukea ruotsinkielistä kotouttamista siinä missä ruotsinkielisten apurahoja ja kouluja - ja olisi jos haluaisi rahoittaa enimmälti suomenkielisiltä nt perittävän Yle-veron sijaan ruotsinkielisiä radio- ja tv-kanavia.

But many immigrants feel they’ve studied Swedish in vain.
Paula Kuusipalo, an official at the Interior Ministry’s migration department, says she has been the target of many angry complaints from refugees and immigrants who were directed to Swedish-language courses in Ostrobothnia.
“Some have been really frustrated—even angry. They didn’t know that Swedish wasn’t enough to get by on,” she says.
Many immigrants moving to the capital region from Ostrobothnia, a region with a Swedish-speaking majority, say they feel cheated. According to them, they were kept in the dark about the fact that Swedish-language skills would not suffice for launching a career in Helsinki—or anywhere else in Finland.
Stressing to immigrants that Finland is a bilingual country may not tell the whole story.
Biaudet says immigrants must be given the opportunity to choose whether they want to study Finnish or Swedish, adding that recent arrivals should be given an accurate picture of Finnish society.
Kuusipalo meanwhile points out that officials in Swedish-speaking areas like to believe that immigrants will settle down in the areas where they first arrive.

[Eero Nevalainen]

Ruotsiksi kotouttaminen on aika härskiä, etenkin kun maahanmuuttaja usein omaa oman äidinkielen taidon lisäksi jonkun muun kielen, ainakin välttävän taidon. Ja josko Suomeen asettuu, niin lieneen valtaväestön kielitaito tarpeen.

Ruotsiksi kotouttamisessa on useita suuria taktisia hyötyjä.

- Mamuilla ei ole samanlaista kieli-identifikaatio-ongelmaa pakkoruotsin suhteen kuin suomenkielisillä
- Heistä tulee luultavasti melko aggressiivisia ruotsinkielisten palveluiden vaatijia, koska he ovat investoineet itsensä juuri ruotsiin ja ovat sitten vielä ummikkoja suomeksi... "mutta mekin olemme suomalaisia!"
- Se tietynlainen narsismi junttiugreja kohtaan tulee varmaan ruotsinkielisessä ympäristössä mamujen kohdalla erittäin hyvin ruokituksi, koska he pääsevät kotoutumaan ei niinkään kantaväestöön, vaan vielä kantaväestöä "parempaan" vähemmistöön, jonka jäsenenä saa olla paljon enemmän nokka pystyssä kuin suomeksi kotoutuneena mamuna.
- Ne mamut jotka oikeasti ovat monikulttuurisuusmielessä Suomelle hyödyllisiä, ovat sitten ruotsinkielisiä. Kivaa heille ja heidän teorioilleen siitä, mitä he Suomessa edustavat. Nämä ovat niitä monikulttuuriretoriikan "Finlaysoneita ja Gutzeiteja". Lukutaidottomat vuohipaimenet pistetään sitten Vantaalle samoihin kouluihin suomenkielisten lasten kanssa

- Jos tämä kuvio ei toimi, voidaan meitä syyttää suoraan rasismista ja vähemmistövihasta...

[Sees]

Ruotsiksi kotouttaminen on aika härskiä, etenkin kun maahanmuuttaja usein omaa oman äidinkielen taidon lisäksi jonkun muun kielen, ainakin välttävän taidon. Ja josko Suomeen asettuu, niin lieneen valtaväestön kielitaito tarpeen.

Ruotsiksi kotouttamisessa on useita suuria taktisia hyötyjä.

- Mamuilla ei ole samanlaista kieli-identifikaatio-ongelmaa pakkoruotsin suhteen kuin suomenkielisillä
- Heistä tulee luultavasti melko aggressiivisia ruotsinkielisten palveluiden vaatijia, koska he ovat investoineet itsensä juuri ruotsiin ja ovat sitten vielä ummikkoja suomeksi... "mutta mekin olemme suomalaisia!"
- Se tietynlainen narsismi junttiugreja kohtaan tulee varmaan ruotsinkielisessä ympäristössä mamujen kohdalla erittäin hyvin ruokituksi, koska he pääsevät kotoutumaan ei niinkään kantaväestöön, vaan vielä kantaväestöä "parempaan" vähemmistöön, jonka jäsenenä saa olla paljon enemmän nokka pystyssä kuin suomeksi kotoutuneena mamuna.
- Ne mamut jotka oikeasti ovat monikulttuurisuusmielessä Suomelle hyödyllisiä, ovat sitten ruotsinkielisiä. Kivaa heille ja heidän teorioilleen siitä, mitä he Suomessa edustavat. Nämä ovat niitä monikulttuuriretoriikan "Finlaysoneita ja Gutzeiteja". Lukutaidottomat vuohipaimenet pistetään sitten Vantaalle samoihin kouluihin suomenkielisten lasten kanssa

- Jos tämä kuvio ei toimi, voidaan meitä syyttää suoraan rasismista ja vähemmistövihasta...

Toisaalta noinkin voi olla - mutta vain pienen ruotsinkielisen alueen mittakaavassa. Suurten määrien kotouttaminen ruotsiksi vaatisi niin paljon ruotsinkielisiltä kouluilta, että niiden olisi mahdoton selvitä siitä. Ja suomenkielisessä koulussa ei kotoudu ruotsiksi.

[rationalisti]

Varmasti näin. Tuppaa nämä asiat vähän toimimaan aina yhteen suuntaan. Milloin lie viimeksi kaksikielinen kunta muuttunut yksikieliseksi? Rajoja tarkastatetaan aina vain alaspäin naurettavuuksiin asti, ettei neliötuumaakaan pyhää Itä-Ruotsalaista maaperää menetetä saastaisille ugreille.

http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_lakip ... an/6501966

Nykyiset rajat kaksikieliselle kunnalle ovat joko vähintään 8% tai 3000 ruotsinkielisiä. Nyt taas Pyhtäätä* keppihevosena käyttäen rajoja halutaan tarkastaa vielä alaspäin. Jos laki menee läpi tekisi pyhtään noin 450 ruotsin puhujaa tulevasta 90 000 asukkaan suurkunnasta ruotsinkielisen. Koska rajoja ei haluta asettaa kriittiselle rajalle, tulisi uusiksi rajoiksi varmaankin vähintään 400 toiskielistä tai vaihtoehtoisesti vähintään 0,5%. Jos siirrytään jälkimmäiseen kannattaa alkaa puhua promilleista, koska tottahan 5 promillen vähemmistö on suuri vähemmistö samaan tapaan kuin 5 promillen humala on vahva humala. Leikitäänpä hetkinen, että vähemmistöt ovat samanarvoiset, kuinka monta kieltä on helsinkiläisen vastaisuudessa osattava sujuvasti, jotta hän voi hakea kunnalta töitä?

* (vastikään paljastui, kuinka samaisella kunnalla ajetaan koko Itä-Suomen hallinto-oikeutta kaksikieliseksi)