Kansalliskielistrategian perustelut - uuskieltä

[Sees]

Kysymykseen, miksi kansalliskielistrategiaa tarvittiin, strategiassa vastataan näin:

”Kansalliskielistrategian tarve nousee kansalliskieliämme, suomea ja ruotsia, koskevan lainsäädännön puutteellisesta soveltamisesta, mikä vaarantaa suomenkielisen ja varsinkin ruotsinkielisen väestön kielelliset perusoikeudet. Kansalliskielistrategiaa tarvitaan myös siksi, että Suomi voisi hyödyntää kahdesta kansalliskielestä kumpuavia vahvuuksiaan ja edistää kansalaisten hyvinvointia ja laajaa sivistystasoa. Näin Suomi voi olla aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija sekä luottamusta herättävä yhteistyökumppani muun muassa toimiessaan muiden Pohjoismaiden kanssa.”

”Kansalliskielistrategian tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä”

Avainkäsitteitä

- kielelliset perusoikeudet = 95% opettelee 5%:n vähemmistökielen

- kahdesta kansalliskielestä kumpuavat vahvuudet = ?

- kansalaisten hyvinvointi ja laaja sivistystaso = pakkoruotsin nouseminen kieltenopiskelun ja muun opiskelun hidasteeksi ja esteeksi monelle

- aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija = ?

- luottamusta herättävä kumppani muun muassa muiden Pohjoismaiden kanssa = kenen muun kanssa?

- ei suljeta keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä = pakkoruotsi

[Sees]

Vuonna 2011 kokosin pakkoruotsin perusteluja:

"Suomalaisen yleissivistykseen kuuluu sekä suomen että ruotsin osaaminen."
Jyrki Katainen

"kouluissa opiskellaan myös pakkomatematiikkaa ja pakkoliikuntaa"
Stefan Wallin

"En kannata pakkoja --- arvostan vain molempia kotimaisiamme."
Fatbardhe Hetemaj

"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen."
Martti Ahtisaari

"Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin."
Paavo Lipponen

"Kaksikielisessä maassa, jossa monien pitää työelämässä osata molempia kieliä, on tärkeää että keneltäkään ei suljeta nuorena pois tällaisia uramahdollisuuksia. "
Ville Niinistö

"Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta. Meillä ei saa olla koulutuksessa umpiperiä, mahdollisuutta ainevalinnoilla sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia pois."
Paavo Arhinmäki

"On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin. Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. Tarvitsemme enemmän kielitaitoa tulevaisuudessa, ei vähemmän."
Anna-Maja Henriksson

Henrikssonin perustelut näkyvät nyt kielistrategiassa

Joulun 2012 Kansalliskielistrategiassa ei puhuta suomen tai ruotsin pakollisuudesta vaan sanotaan niiden "kuuluvan koulujen opetusohjelmaan" ja "kaikki oppivat". Näin perustellaan pakkoruotsiputki.

Henriksson: "On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin.”

Kansalliskielistrategia: Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.

Henriksson: "Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. "

Kansalliskielistrategia: Suomi on maan enemmistön käyttämä kieli ja sellaisena keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa.

Kansalliskielistrategiassa on uusi helmi, jotain aivan uskomatonta - korvannee vanhan porttiteorian, jossa suomenkielisen oli opiskeltava ruotsia, jotta englanti ja saksa onnistuisivat.

Kansalliskielistrategia: Kielinä suomi ja ruotsi kuuluvat eri kieliryhmiin. Suomen kieli on kuitenkin esimerkiksi hallinto- ja tuomioistuinkielenä kehittynyt ruotsin kielestä. Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan.

Identiteetit on nyt jätetty strategian ulkopuolelle, samoin yleissivistys ja pakkomatematiikka.

Nyt pakkoruotsi on "järjestely, jolla varmistetaan mahdollisuus tutustua". Pakkoruotsi "liittää suomalaiset pohjoismaiseen yhteisöön". Pakkoruotsi "antaa mahdollisuudet toimia" ruotsinkielisten kanssa (jotka osaavat joka tapauksessa joko suomea tai englantia paremmin kuin pakkoruotsitettu ikinä ruotsiaan).

Tämä kansalliskielistrategia on nyt viimeisin ja arvovaltaisin perustelu pakkoruotsille. Sen ainoa ei-tunnepuhetta oleva perustelu onkin "suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään" - näin pakkoruotsi siis kytkeytyy nimenomaan nykyiseen tulkintaan kaksikielisyydestä. Muuttuuko kaksikielisyyden tulkinta vai onko kaksikielisyydestä luovuttava, jotta pakkoruotsi voisi poistua?

[Hannu Jussi]

Tuossahan ne paremminvointikansan edellytykset. ... Sees, vastaukseni tuohon ylempään kirjoitukseesi ....

Esimerkkeinä meillä on suomenkieliset edustajat, jotka eivät osaa ruotsia ja ruotsinkieliset edustajat, jotka yleensä eivät osaa suomea, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

"kansalaisten hyvinvointi ja laaja sivistystaso" On hävytöntä ja typerää vilautella tuota sivistyskorttia.

[Tapsa]

Kuinka moni sellainen, jonka kansanedustajan puolue kuuluu hallitukseen, on keskustellut edes jonkun edustajan kanssa ja vaatinut selitystä niin että tämä puolestaan on kuunnellut ja joutunut vastaamaan ihan oikeasti tällaisista ratkaisuista?

[thmas]

Olen nähnyt tämän lainauksen nyt monella sivustolla, siirrän tännekin.

Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:

"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."

Olen tavannut tämän perustelun myös eräällä suomenruotsalaisella nettikeskustelijalla, joka muuten vaikutti ihan järkev'ltä. Ihan tuulesta temmattu ei tämäkään versio liene.

Pakkoruotsiin ei varmasti ole yhtä ainoaa syytä vaan syitä on useita. Luulen että suurempi syy pakolliseen ruotsiin on kylmän sodan aikainen pohjoismaalaisuuden korostaminen. Suomen haluttiin kuuluvat samaan kategoriaan kuin Ruotsi, Tanska ja Norja sen sijaan että Suomi olisi mielletty kategoriaan Bulgaria, Tsekkoslovakia, Albania ja Jugoslavia. Kun ei avoimesti voitu olla osa länttä eikä haluttu kuulua itäblokkiinkaan niin piti mahdollisimman paljon korostaa puolueetonta "skandinaavista blokkia"

[Sees]

Pakkoruotsiin ei varmasti ole yhtä ainoaa syytä vaan syitä on useita. Luulen että suurempi syy pakolliseen ruotsiin on kylmän sodan aikainen pohjoismaalaisuuden korostaminen.

Tuo on kaunis ajatus ja voidaan toki tyytyä sanomaan näin.

Taustalla on paljon muuta.

Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkkoruotsi syntyi:
”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- Eduskunnan äänestystulos 165-11 toisen kotimaisen kielen pakollisuuden puolesta --- Virolainen [:] "--- Paasikivi katsoi, että Suomen suomenkielisen väestön edustajien on kyettävä pitämään yhteyttä Pohjoismaihin ruotsin kielellä ilman tulkkia. Kekkonen omaksui saman näkökannan ja hänen kanssaan neuvoteltuani ---"