Pakko välillä panostaa aitoon ruotsiin, muuten katkeroituu

[Sees]

Näissä ympyröissä ryvettyy. Olen nyt työstänyt näitä kielikysymyksia useamman vuoden, ainakin toivorikkaasta vuodesta 2008, jolloin lähdettiin puuhaamaan uutta tuntijakoa peruskouluihin. Olen ilmeisesti tehnyt huonoa työtä, sillä vapaus tuntuu olevan vain entistä kauempana. Onko vapaamman valinnan avoin kannatus saanut liikkeelle ne pakon aikanaan tuottaneet taustavoimat, jotka nyt näyttävät mahtinsa?

Yhä tiuhempaan tahtiin heitellään silmille "pro pakko"-kamaa. Tälläkin hetkellä on laadinnassa
- pääministerin johdolla "kahden elinvoimaisen kansalliskielen" strategiaa,
- opetusministeriön tuntijakoesitystä, jossa jännitetään vain sitä, varhaistetaanko pakkoa vai ei,
- valtioneuvoston kanslian kansalliskielistrategiaa,
- opetusministeriön ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmän esitystä (josta saatiin ehkä esimakua jo "tutkimuksessa", jonka mukaan lähes kaikki koululaiset pitävät ruotsista),
- Magman loputtomia raportteja ruotsin merkityksestä ja vapaan kielivalinnan ennakoimattomista vaikutuksista
- säätiöiden kustantamia hankkeita ruotsin vahvistamiseksi, maahanmuuttajien kotouttamiseksi ruotsiksi...
Ja vastaavia loputtomiin. Tuntuu kuin seisoisi aavikon laidalla, jossa silmänkantamattomiin siintää tuulessa lenteleviä papereita, joissa kaikissa lukee "pro pakkko".

Täytyy sanoa, että kielivapauden argumentointi on hioutunut varsin päteväksi viime vuosina, mutta pakon kannattajien argumentointi on madaltunut kaiken aikaa. "Pro pakko" -puolella on päädytty toistelemaan liturgioita kuten "oikeus, ei pakko", "kaksikielisyys on rikkaus". Tähän on pakotettu jopa opetusministeri, joka sentään ennen vaaleja oli vielä vapaamman kielivalinnan kannalla.

Huomaan, että tilanteen tylyys vaikuttaa jo asenteisiini kaikkea ruotsinkielistä kohtaan. On pakko lähteä hakemaan vastapainoa pakkoruotsin ikäville kannattajille puoluetaustasta ja kotikielestä riippumatta ennen kuin he pilaavat minulta ilon siitä, että osaan ruotsia ja olen siitä aina pitänyt. Minun täytyy nollata ärtymystä palaamalla aidon, ketään sortamattoman ruotsinkielisyyden pariin, Edith Södergranin ja Myrskyluodon Maijan kaltaisten klassikoiden pariin löytääkseni taas sen kauniin, ajattelun ja tunteen ruotsin, johon aikanani ihastuin.

Teen nyt siis jonkin aikaa työtä iloisen ruotsin puolesta omassa elämässäni ja vähennän tätä keskustelua.

Ruusuja @--,-- - niille ruotsinkielisille, jotka tohtivat edes harkita sitä, ettei suomenkielisillä tarvitse olla pakollista ruotsia!

[pentti]

Minusta on suuri vahinko, jos nimimerkki SEES vetäytyy tältä foorumilta, jonka keskeinen voimahahmo hän on ollut. Foorumilta on ollut helppo käydä katsomassa mitä kielikuvioissa on menossa. Keskustelu foorumilla on sensijaan jäänyt vähän aneemiseksi ja SEES on usein jäänyt ulostulojensa kanssa jopa kokonaan ilman kommenttia. Ymmärrän hyvin hänen turhautumisensa.

Terhakampaa kielipoliittista keskustelua käydäänkin ajoittain Uuden Suomen sivuilla, esim. tällä hetkellä Sampo Terhon blogissa 'Kataisen hallituksen kielipolitiikka huolestuttavaa' ja vielä omilla nimillä.

[Sees]

Kiitos, Pentti! Olen toki turhautunut, en tietenkään teihin, vaan siihen, miten käsittämättömästi pakkoruotsitukseen laitetaan sitä enemmän resursseja (niitä hankkeita, projekteja, ns. tutkimuksia, strategiapapereita ja laintulkintoja, vahvennettua liturgiaa poliittisilta tahoilta,...) mitä enemmän ja mitä paremmin argumentein sitä vastustetaan.

Se, mitä nyt pelkään, on oman asenteeni kyynistyminen. Näen sen siitä, miten suhtaudun itselleni rakkaaseen ruotsin kieleen. Se alkaa maistua kitkerältä. Ja jos näin käy minulle, miten paljon katkerammiksi käyvät asenteet ylipäätään.

Yritän vain ottaa hiukan välimatkaa, että saan taas omat tunteeni viilenemään.

[Suomalainen]

Olen toki turhautunut, en tietenkään teihin, vaan siihen, miten käsittämättömästi pakkoruotsitukseen laitetaan sitä enemmän resursseja (niitä hankkeita, projekteja, ns. tutkimuksia, strategiapapereita ja laintulkintoja, vahvennettua liturgiaa poliittisilta tahoilta,...) mitä enemmän ja mitä paremmin argumentein sitä vastustetaan.

Nykyiset tapahtumat ovat täysin loogisia, koska RKP pelkää oikeutetusti että konsensus murtuu perussuomalaisten paineessa niin ottavat kaiken irti nykyisestä vallastaan joka on kyllä uskomaton. RKP/Kokoomuksella on nyt kanttia ja apupuolueet vikisevät koska hallitushimossaan iskivät kätensä tervaan josta kielipolitiikka on vähäisin murhe.

[Sees]

Löysin Uuden Suomen keskusteluista blogin, joka avasi silmiäni ja sai ymmärtämään paremmin ryvettymisen tunteitani.

http://heikkihyotyniemi.puheenvuoro.uus ... inen-kerta

Kirjoittaja kertoo:

"Olin taannoin yksissä naisystävän kanssa, jota vaivasi mustasukkaisuus. --- Eräänä päivänä hän sitten sanoi etten saa olla tekemisissä naispuolisten työkavereideni kanssa. --- nauroin --- hänpä loukkaantui verisesti - hänen todellisuudessaan pelko oli perusteltu. --- Tältä pohjalta yritetäänpä vielä saada uutta näkökulmaa siihen rasismiin --- Asiat juontuvat kaukaa: älä koskaan väheksy systeemien hitautta ja syntyjen merkitystä. - Carl von Linné, Ruotsin tieteen pyhimys, luokitteli kaiken, myös ihmiset; hän se ensin keksi suomalaisten olevan alempaa rotua, kun taas ruotsalaiset olivat ihmiskunnan aatelia; tämän todisti myöhemmin Arthur de Gobineau, sen arjalaisteorian kehittäjä. Aateluus velvoitti, ja Ruotsiin perustettiin tässä hengessä maailman ensimmäinen valtiollinen rotuinstituutti 1922. "Itäruotsalaiset" seurasivat mallia innokkaasti, ja Freudenthalin hengessä suomenruotsalaisuus-termin määrittelyssäkin oli 1900-luvun alussa vahva rotupainotteinen sävynsä. Höpö höpö? - No tulkoon mainituksi, että esimerkiksi Kielirauhakomitea edellytti vielä 1945 "rasistissävytteisestä" finne/finländare-erottelusta luopumista. --- Suomessa on yhä oikeaa rasismia. Asenteet tulevat pintaan sliipatun ulkokuoren läpi vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi perussuomalaisten suosion pelottavasti kasvaessa viime keväänä. Stefan Wallin tuli todenneeksi, etteivät perussuomalaiset ole vielä tottuneet "möbleerattuihin huoneisiin"; Jörn Donner puolestaan kertoi, kuinka "apinat ovat laskeutuneet puusta" --- "suvaitsevaiset" kautta puoluekentän ovat ylenkatseessaan noudattaneet esimerkkiä, annettua sivistyksen mallia. --- Suomenkielisiin projisoidut rasismisyytökset kuulostavat niin absurdeilta, koska suomalainen ei todellakaan pidä itseään muita parempana! --- Aitoa huolta ei tietenkään voi väheksyä, vaikka se perustuisikin projisointiin: pelko on todellista. Ilmeisesti suomenruotsalaiset (tai ainakin jotkut heistä) vilpittömästi pelkäävät villien tekevän vielä kansanmurhan. --- On häpeäksi suomalaiselle demokratialle, että ollaan naimisissa tällaisen pirttihirmun (RKP) kanssa ja annetaan sen sanella säännöt. Asiat eivät itsestään parane, siinä ei auta vaikka kuinka nöyräksi rupeaisi. - En minäkään sen silloisen naisystävän kanssa pitkään ollut."

[Sees]

Lisää samasta blogista:

http://heikkihyotyniemi.puheenvuoro.uus ... in-mikalle

"Systeemiset ilmiöt ovat jähmeitä: ne ovat ne "heikot signaalit" jotka summautuvat, ja niitä täytyy olla paljon, että lopputulos muuttuisi merkittävästi. Pyrkimys löytää yksittäisiä kausaalisia syysuhteita ilmiöiden taustalta yleensä epäonnistuu. Tarvittaisiin erittäin pitkä aika ja erittäin suuri vääntövoima, että jokin yksittäinen toimija voisi maailmaa muuttaa. --- Uskon, että ne ikuiset kaksi RKP:n ministeriä ovat yksi sellainen pieni muutosvoima, joka johdonmukaisella painostuksella murtaa kalliotkin. Kun taustalla on vielä pohjaton säätiövarallisuus, saavutetaan pitkällä aikajänteellä merkittäviä tuloksia. --- Yhteiskunnan toiminta perustuu verkostoihin, ja vaikutusvallan saamiseksi on miehitettävä avainpaikat, joissa toimien asioita voi vaivihkaa jarrutella tai vauhdittaa, ja joista käsin yhteiskunnalliset vapausasteet saadaan määritellyiksi. --- näinä aikoina erityisen keskeisiä ovat avainpaikat oikeuslaitoksessa. Väitän, että "tankesmedjojen" julkilausumattomana tavoitteena on suomalaisen yhtenäiskulttuurin murentaminen (eiku "impivaaralaisuuden torjuminen"). Tämänkaltaiset systeemiset muutokset edellyttävät ajattelutapojen syvällistä muuttamista, ja tähän soveltuvat erinomaisesti suvaitsemattomuuteen ja rasismiin keskittyvät noitavainot. Kun syytteet ovat riittävän absurdeja ja epämääräisiä, kukaan ei oikein tiedä mitä pitää pelätä, mikä on sitä pahaa; sen määrittämiseen tarvitaan korkeimpia oppineita, aikamme papistoa, joiden käsiin on uskottu oikeus, totuus, ja pyhyys. Kaikissa suomalaisissa asuu kavahdettava perisynti, metsäläisyys ja rasismi. Viimeisen totuuden määrittelee valtakunnansyyttäjä, joka voi kulisseissa ohjata koko oikeuslaitosta."

[Sees]

Ja vielä:

http://heikkihyotyniemi.puheenvuoro.uus ... ien-luonti

"Olisiko mahdollista uudelleenkäynnistää koko ymmärrys suomalaisuudesta? --- suomalaisen sivistyksen syntyä värittää ruotsalainen totuus: kaikkihan "tietävät", että sivistys on Suomeen tuotu Ruotsista (mistä meidän on oltava ikuisesti kiitollisia). Olemme jotenkin sieluttomia, suomalaisuuden ydin on ontto, ja siitä on käynnistynyt negatiivinen kierre. Syntysanojen vastakohtana ovat kulttuurin latistussanat: Me emme kyenneet siihen. --- Onko Suomi sitten syntynyt pelkästä Ruotsin (tai ruotsalaisten) hyväntahtoisuudesta? --- 1600-luvulle asti historiankirjat kertoivat, että Suomi oli muinainen kuningaskunta. --- Riippumatta siitä, onko Suomi (tai Kvenland) todellisuudessa ollut muinainen kuningaskunta, historiallinen tosiasia on, että näin uskottiin aiemmin. Kiertävät laulajat kertoivat saagoja hallitsijoille; on varmaa, että nämä eivät sanoneet mitään mitä hallitsija ei halunnut kuulla. Niinpä voidaankin päätellä, että esimerkiksi normannikuningas Vilhelm Valloittaja, pystyttäessään kuninkaanvaltaa Englannissa 1000-luvulla, oli ylpeä jatkaessaan suomalaisten kuninkaiden kunniakasta perintöä! --- On myöhempien aikojen hallitsijoiden ajamaa tarkoituksenmukaista subversiota (anakronismi sallittakoon), että vuosisatojen kuluessa asioita on peitelty. Ja ehkäpä todisteita on jopa tuhottu. --- Nykymaailmassa kai jokaisella on oikeus valita subjektiivisen todellisuutensa malliin haluamansa myytit. Kai suomalaiset saavat uskoa suomalaisuuden hienouteen? Ei sen yhteensopivuus reaalimaailman kanssa ole sen huonompi kuin suomenruotsalaisen identiteetin pohjana olevissa myyteissäkään."

[Sees]

Ja:

http://heikkihyotyniemi.puheenvuoro.uus ... smin-paiva

"Tänään oli liputuspäivä, juhlittiin Kustaa II Aadolfin kuolemaa. - Siis kuolemaa juhlittiin ... onkohan liputuksessa jotakin ironiaa? Sellaista suomalaisten lahtausta siirtomaaisännän kunniaksi oli 30-vuotinen sota etteivät Ruotsin puolella sitä "suurvaltaa" kehtaa juhlia muut kuin uusnatsit. Axel Oxenstierna, jonka Kustaa II Aadolf nimitti valtakunnankansleriksi, aikanaan sanoikin pojalleen: "... kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan". --- Niin hallitsevaksi on absurdisuus tosiaan päässyt suomalaisessa todellisuudessa, että tätä parodian voittokulkua passaisi melkein juhlistaa liputuspäivällä. - Vai mitä pitäisi esimerkiksi sanoa siitä, että "sivistyneistö" johtaa ajatusilmastoa pelkillä iskulauseilla joita nyt vain ei saa kyseenalaistaa."

[Suomalainen]

Se, mitä nyt pelkään, on oman asenteeni kyynistyminen.

Sen verran avaudun vielä että tuosta asenteestasi tuskin on haittaa koska monologisi täyttävät foorumin eikä kyynisyydestä ole tietoakaan ainakaan hellenisen filosofian mukaisesti joka sekin on kuollutta tai ainakin letkuruokittavaa. Oleellista on ettei mitään rakentavaa ole saatu aikaiseksi eikä edes yritettykään. Keskustelut ruotsinkielisten edusryhmien kanssa ovat tyhjänpäiväistä jaarittelua eikä tuo mitään lisäarvoa vapaalle kielivalinnalle, eikä myöskään heidän mielipiteensä kyseisestä asiasta. Finito.

[Sees]

ei mitään rakentavaa ole saatu aikaiseksi

No niinpä.
Saamaton saa olla muttei kyyninen.