Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Kielikeskustelu on väistämättä keskustelua myös kansallistunteista.Yritin hahmotella itselleni, miten nyt koen suomalaisuuden.
Kun katselen tämän ajan nuoria ympärilläni, olen tajunnut, että lastenlapseni tai viimeistään lastenlastenlapseni ovat usean kulttuurin yhdistelmiä. Katselen uteliaana erilaisten nuorien suomalaisuutta.
Luulen, että suomalaisuus on niitä käsitteitä, jotka yhtä aikaa ovat äärimmäisen keskeisiä Suomessa elävien kokemuksissa mutta vailla yksikäsitteistä hahmoa. Puhun nykyisin mieluiten identiteettimosaiikista, jotta minun ei tarvitse määritellä oikeaa ja väärää identiteettiä, oikeita ja vääriä identiteetin komponentteja sen paremmin kuin tavoiteidentiteettiäkään.
Luulen, että luonto ja ympärillä elävät ihmiset ovat oleellisia komponentteja omassa kansallistunteessa. Siihen liittyy myös tunne kulttuuriperinnöstä, jonka pystyy lapsilleen välittämään. Tässä mielessä on tärkeää suomalaisuuden kannalta, että lapsemme oppivat kunnioittamaan ihmisiä, joiden kanssa rakentavat samaa maata, rakastavat samaa luontoa ja sinnittelevät samssa ilmastossa ja harrastavat, luovat, filosofoivat.
Kansallisen identiteetin tulisi olla toiveikkuutta siitä, että tässä ympäristössä ja näillä eväillä on hyvä toimia näennäisistä eturyhmäristiriidoista huolimatta.
Historian tuntemus ja tulkinnat ovat osa kansallisuustunnetta. Meille useimmille historia on samalla sukututkimusta, omien juurien pohdintaa, menneisyyden valoa ja varjoja. On mielestäni hyväksyttävä, että monista keskeisistä historian hetkistä on useammanlaisia tulkintoja. Tulkintoja voidaan haastaa hyvin perustein - vaikeneminen tai leimaaminen kylvävät ongelmia.
"Sininen ja valkoinen" on sellainen laulu, joka itselleni merkitsee tavattoman paljon. Ehkä kansallista identiteettiä on joutuu sittenkin lähestymään enemmän taiteellisella kuin analysoivalla otteella...
Suomalaisuuteen kuuluu mielestäni oleellisesti suomen kieli, mutta eivät saamen kielet tai ruotsin kielikään ole suomalaisuuden vastaisia, niillekin on oma paikkansa suomalaisuudessa.
En periaatteessa näe ongelmia siinä, että ruotsinkieliset kokevat olevansa suomalaisia hiukan erilaisella taustalla ja eri äidinkielellä. En koe ongelmalliseksi sitäkään, että he haluaisivat käyttää itsestään nimitystä suomenmaalainen - tosin tässä on vaarana, että he eivät näe suomalaisiksi itseään kokevia muuta kuin oman tulkintansa läpi jotenkin puutteellisina suomenmaalaisina.
Olen nykyisin kriittinen sitä kohtaan, että jotkut ruotsinkieliset Manner-Suomessa eivät ole opetelleet edes kohtuullista suomea, jolla selviäisi tavallisimmista tilanteista ilman palveluruotsin vaatimusta - mutta ehkä heille ei tosiaan ole ollut nuorena tarjolla riittävää koulutusta tai ehkä jollain merkillisellä tavalla osan kansalliseen identiteettiin kuuluu suomen kielen valta-aseman vastustaminen (tätä on vaikeampi ymmärtää, maistuu halveksunnalta, mutta olkoon). Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että päivähoito, peruskoulu ja lukio sekä pitkäaikaissairaanhoito olisivat ruotsinkielisiä niillä seuduilla, joissa ruotsinkielisiä on riittävästi.
Viekö kansallistunteiden mukaan ottaminen keskustelua harhaan, vai onko niitä väistämättä pohdittava samalla?
Entä onko pohdittava samalla sitä, minkälaisia oikeuksia on ruotsinkielisellä vähemmistöllä?
Kun katselen tämän ajan nuoria ympärilläni, olen tajunnut, että lastenlapseni tai viimeistään lastenlastenlapseni ovat usean kulttuurin yhdistelmiä. Katselen uteliaana erilaisten nuorien suomalaisuutta.
Luulen, että suomalaisuus on niitä käsitteitä, jotka yhtä aikaa ovat äärimmäisen keskeisiä Suomessa elävien kokemuksissa mutta vailla yksikäsitteistä hahmoa. Puhun nykyisin mieluiten identiteettimosaiikista, jotta minun ei tarvitse määritellä oikeaa ja väärää identiteettiä, oikeita ja vääriä identiteetin komponentteja sen paremmin kuin tavoiteidentiteettiäkään.
Luulen, että luonto ja ympärillä elävät ihmiset ovat oleellisia komponentteja omassa kansallistunteessa. Siihen liittyy myös tunne kulttuuriperinnöstä, jonka pystyy lapsilleen välittämään. Tässä mielessä on tärkeää suomalaisuuden kannalta, että lapsemme oppivat kunnioittamaan ihmisiä, joiden kanssa rakentavat samaa maata, rakastavat samaa luontoa ja sinnittelevät samssa ilmastossa ja harrastavat, luovat, filosofoivat.
Kansallisen identiteetin tulisi olla toiveikkuutta siitä, että tässä ympäristössä ja näillä eväillä on hyvä toimia näennäisistä eturyhmäristiriidoista huolimatta.
Historian tuntemus ja tulkinnat ovat osa kansallisuustunnetta. Meille useimmille historia on samalla sukututkimusta, omien juurien pohdintaa, menneisyyden valoa ja varjoja. On mielestäni hyväksyttävä, että monista keskeisistä historian hetkistä on useammanlaisia tulkintoja. Tulkintoja voidaan haastaa hyvin perustein - vaikeneminen tai leimaaminen kylvävät ongelmia.
"Sininen ja valkoinen" on sellainen laulu, joka itselleni merkitsee tavattoman paljon. Ehkä kansallista identiteettiä on joutuu sittenkin lähestymään enemmän taiteellisella kuin analysoivalla otteella...
Suomalaisuuteen kuuluu mielestäni oleellisesti suomen kieli, mutta eivät saamen kielet tai ruotsin kielikään ole suomalaisuuden vastaisia, niillekin on oma paikkansa suomalaisuudessa.
En periaatteessa näe ongelmia siinä, että ruotsinkieliset kokevat olevansa suomalaisia hiukan erilaisella taustalla ja eri äidinkielellä. En koe ongelmalliseksi sitäkään, että he haluaisivat käyttää itsestään nimitystä suomenmaalainen - tosin tässä on vaarana, että he eivät näe suomalaisiksi itseään kokevia muuta kuin oman tulkintansa läpi jotenkin puutteellisina suomenmaalaisina.
Olen nykyisin kriittinen sitä kohtaan, että jotkut ruotsinkieliset Manner-Suomessa eivät ole opetelleet edes kohtuullista suomea, jolla selviäisi tavallisimmista tilanteista ilman palveluruotsin vaatimusta - mutta ehkä heille ei tosiaan ole ollut nuorena tarjolla riittävää koulutusta tai ehkä jollain merkillisellä tavalla osan kansalliseen identiteettiin kuuluu suomen kielen valta-aseman vastustaminen (tätä on vaikeampi ymmärtää, maistuu halveksunnalta, mutta olkoon). Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että päivähoito, peruskoulu ja lukio sekä pitkäaikaissairaanhoito olisivat ruotsinkielisiä niillä seuduilla, joissa ruotsinkielisiä on riittävästi.
Viekö kansallistunteiden mukaan ottaminen keskustelua harhaan, vai onko niitä väistämättä pohdittava samalla?
Entä onko pohdittava samalla sitä, minkälaisia oikeuksia on ruotsinkielisellä vähemmistöllä?
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Kukaan ei ole ottanut tähän kantaa.Sees kirjoitti:Viekö kansallistunteiden mukaan ottaminen keskustelua harhaan, vai onko niitä väistämättä pohdittava samalla?
Entä onko pohdittava samalla sitä, minkälaisia oikeuksia on ruotsinkielisellä vähemmistöllä?
Oma lähtökohtani on se, että kieltenopetusta ei voida rakentaa kansallisen identiteetin ja yhden vähemmistön aseman pohdinnalle. Identiteettejä on monia ja samoin vähemmistöjä.
Arvelen kuitenkin, että nämä teemat kulkevat raskaina mukana ja ohittavat muut näkökulmat
Keskustelu on pahasti solmussa, jos kieltenopetuksesta ei voi keskustella ennen kuin ruotsinkieliset kokevat kielensä, palvelujensa ja Nordenin erityisaseman olevan turvattuja.
Koen, että kielivapauden vastustajat pääsevät tekemään kielivapaudesta karikatyyriä houkutellessaan esiin sellaisia argumentteja kuin
- suomen kielen aseman pitäisi olla Ruotsissa sama kuin ruotsin asema Suomessa
- Ruotsi piti Suomea siirtomaana ja kohteli kaltoin
- suomenruotalaisilla on liikaa vaikutusvaltaa.
Nämä jumittavat keskustelun epäoleellisuuksiin ja houkuttavat rasistileimaajia. Näistä on puhuttava erikseen.
Minusta pitäisi keskustella esimerkiksi näistä
- monenko vieraan kielen opiskelua voidaan kohtuudella vaatia joka ikiseltä kansalaiselta, miten muualla
- minkälaisen kielitaidon oppilaat itse halauisivat ja miten heille voidaan tarjota tilanne, jossa se saavuttaisivat haluamansa kielitaidon
- saavatko suomalaiset halutessaan kielitaidon, jolla työllistyä EU:n virkakoneistossa
- mikä on kohtuullinen panostus kieliin koulussa, jossa on paljon muutakin opittavaa
- miten parhaiten taataan kaikille vahva suomen kielen taito
- miten säilytetään maahanmuuttajien kotikielet
- saavatko erilaiset kaksikieliset perheet sen tuen, jota tarvitsevat
- saavatko ei-kielellisesti lahjakkaat mutta esimerkiksi matemaattisesti suuntautuneet oppilaat mahdollisuuden opiskella lukiossa painottaen omia vahvuuksiaan
jne.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
No mutta, nämähän ovat kaikki "myyttejä" jotka syntyvät ennakkoluuloista ja peloista, ja ihmisiä pitää rohkaista ajattelemaan näistäkin asioista oikein! Bettina johtaa marraskuun alussa Espoossa paneelikeskustelua, jossa Svenska Nu:n myötävaikutuksella varmasti saadaan tyhjentävät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi -- toisin sanoen olet vähän harhainen, ennakkoluuloinen, ruotsinvastainen ja kaikki hoituu sillä että penskasi äidinkieli vaihdetaan ruotsiksi, jotta tämä pääsee ruotsinkieliseen kouluun, ettei tarvitse olla kateellinen!
Kuulostaako tutulta?
Ja mitä noihin kansallistunteisiin tulee, niin sehän on "väärää" kansallistunnetta, ettei hyväksytä monoliittista suomi-ruotsi-kaksikielisyyden ympärille rakentuvaa kansallisidentiteettiä. Ihmiset joilta se puuttuu pitää vaan opettaa omaksumaan se, koska se oikea kansallistunne on juuri tätä Norden-identiteettiä, johon samastuvat kaikki sivistyneet ihmiset.
Kuulostaako tutulta?
Ja mitä noihin kansallistunteisiin tulee, niin sehän on "väärää" kansallistunnetta, ettei hyväksytä monoliittista suomi-ruotsi-kaksikielisyyden ympärille rakentuvaa kansallisidentiteettiä. Ihmiset joilta se puuttuu pitää vaan opettaa omaksumaan se, koska se oikea kansallistunne on juuri tätä Norden-identiteettiä, johon samastuvat kaikki sivistyneet ihmiset.
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Tarkoittanet tätä tapahtumaa, jonka otsikkona on "Kaikilla on kielipäätä – kielten oppimiseen liittyviä myyttejä murtamassa"Eero Nevalainen kirjoitti:Bettina johtaa marraskuun alussa Espoossa paneelikeskustelua, jossa Svenska Nu:n myötävaikutuksella ---
Tapahtuma vanhemmille, opettajille, opinto-ohjaajille ja rehtoreille
•aika:ti 1.11.2011 klo 15.00-20.00
•paikka: Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2, Tapiola
Ohjelma
klo 15.00Info-tori, vieraiden kielten opetuksen tarjontaa, kehittämistä ja tukea pääkaupunkiseudulla
klo 17.00Avajaissanat, Ilpo Salonen, opetuspäällikkö, Espoon sivistysoimi
klo 17.05Miten motivoida ja rohkaista lasta opiskelemaan, psykologi ja tietokirjailija Keijo Tahkokallio
klo 18.15Monikielisyys, johtaja Mikko Fritze, Goethe-instituutti
klo 18.45Työelämän kielitaidon tarpeet, DI, Tiina Tukiainen, ABB
klo 19.00Tauko
klo 19.15Kielen opiskelun arkea koulussa ja kotona, paneelikeskustelu, vetäjänä Bettina Sågbom
(paneelissa mukana Keijo Tahkokallio; Leevi Haapanen, 9B, Tapiolan koulu; Eetu Bergman, sosiaalisen median kouluttaja, luokanopettaja; Anna-Kaisa Mustaparta, opetusneuvos, Opetushallitus, Kielitivoli-hanke; Liisa Peura, kieltenopettaja, Jousenkaaren koulu, Espoo ja Nabil Mokhtari, kieltenopettajaksi valmistuva)
klo 20.00Tilaisuus päättyy
Tilaisuus on maksuton. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Kulttuurikeskuksen kahvila on auki tapahtuman ajan.
Tilaisuuden järjestää Pääkaupunkiseudun kieltenopetuksen kehittämisverkosto: Helsingin opetusvirasto (Viehko-hanke), Espoon opetustoimi, Vantaan sivistysvirasto, Ranskan instituutti, Helsingin kieltenopettajat ry., Vantaan kieltenopettajat ry., Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu (Passerelle), Deutsche Schule, En español –hanke, Kiekura-hanke, Goethe Institut , Hanasaaren kulttuurikeskus (Svenska nu –hanke), Suomen kieltenopettajien liitto ja Opetushallitus.
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Tämä sloganeilla kikkailu alkaa olla käsittämätöntä. Kaikilla ei ole samanlaista kielipäätä, taustaa ja ympäristöä - siksi valinnanvapaus on kieltenopiskelussa tärkeää.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Turun yliopistossa alkoi eräs mielenkiintoinen opinto-ohjelma englanniksi. HURRAA???
Suuri osa luettavasta kirjallisuudesta on ruotsiksi ruotsalaisten kirjoittamia!!!
Suuri osa luettavasta kirjallisuudesta on ruotsiksi ruotsalaisten kirjoittamia!!!
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Lasten ja nuorten kielipään aktivoimiseksi motivaation on oltava kohdallaan. Tärkeä tekijä motivoinnissa on vapaa valinta kielivalinnoissa.
Onko edellä mainittuun tilaisuuteen pyydetty kommenttia esim. Vapaa Kielivalinta yhdistyksen edustajalta? Tuskin.
Onko edellä mainittuun tilaisuuteen pyydetty kommenttia esim. Vapaa Kielivalinta yhdistyksen edustajalta? Tuskin.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Mikäs se tämä juttu sitten oikein? Englanninkielinen koulutusohjelma jossa opiskelijoille opetetaan takaoven kautta ruotsin tärkeyttä? Kuulostaa melkein näiltä "kotoutuminen ruotsiksi"-ideoilta...Hannu Jussi kirjoitti:Turun yliopistossa alkoi eräs mielenkiintoinen opinto-ohjelma englanniksi. HURRAA???
Suuri osa luettavasta kirjallisuudesta on ruotsiksi ruotsalaisten kirjoittamia!!!
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Kansallistunteet - identiteettien mosaiikki
Terveisiä Turusta. Siellä luentoa pitävä henkilö ilmoitti tunnin aluksi ettei sitten tarvitse lukea niitä ruotsalaisia ja norjalaisia kirjoja, koska tämän kurssin kieli on englanti.
Onko jollakulla ollut sormensa pelissä?
Tunnen jälleen valtavaa syyllisyyttä ja myötähäpeää - ihan vain näin varmuuden vuoksi.
Onko jollakulla ollut sormensa pelissä?
Tunnen jälleen valtavaa syyllisyyttä ja myötähäpeää - ihan vain näin varmuuden vuoksi.