Opetusministeri lakkauttaisi surujen kiintiöpaikat

[TK]

Ruotsinkielisillä ei saisi olla prosenttuaaliseen väestömääräänsä nähden ylisuurta osuutta aloituspaikoista, ei millään koulutuksen tasolla. Eikä ruotsinkielisillä saisi olla mahdollisuutta päästä opiskelemaan alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset. Nämä kai tuntuvat aika itsestään selviltä asioilta, vai mitä?

Koulutuspaikoista puhuttaessa törmätään suureen ristiriitaan todellisen, elävän elämän realiteettien ja valtiollisen ns."kaksikielisyysideologian" välillä. Tuntuu päivä päivältä suuremmalta etäisyys todellisen elämän ja valtiollisen, "virallisen" kielipoliiittisen linjan välillä.

Gustafssonilla näyttäisi olevan vilpitön pyrkimys kuroa todellisuuden ja liturgian välistä kuilua vähän pienemmäksi. Annetaanko hänelle mahdollisuus tehdä uudistuksia?

[Charlie]

Minusta nuo kielikiintiöt pitäisi laatia tarpeen mukaan. Itse en ole perehtynyt asiaan tarkemmin, joten en tiedä tarkoittaako kielikiintiö sitä, että kokonaan suomenkielisiin yliopistoihinkin otetaan puolet ruotsinkielisiä vai sitä, että puolet opiskelupaikoista on ruotsinkielisiä. Ainakin tuo puolet oikeustieteen opiskelupaikoista ruotsinkielisille tuntuu varsin hurjalta, sanoisin, että enintään kolmannes pitäisi olla ruotsinkielisille. En myöskään tiedä, tarkoittaako tuo ruotsinkielisten kiintiö ruotsia äidinkielenään puhuvia vai pelkästään ruotsinkielisen opetuksen kiintiötä. Minusta sen pitäisi olla ruotsinkielisen opetuksen kiintiö, johon halutessaan voi mennä muutkin kuin surut.

[Suomalainen]

Minusta nuo kielikiintiöt pitäisi laatia tarpeen mukaan. Itse en ole perehtynyt asiaan tarkemmin, joten en tiedä tarkoittaako kielikiintiö sitä, että kokonaan suomenkielisiin yliopistoihinkin otetaan puolet ruotsinkielisiä vai sitä, että puolet opiskelupaikoista on ruotsinkielisiä. Ainakin tuo puolet oikeustieteen opiskelupaikoista ruotsinkielisille tuntuu varsin hurjalta, sanoisin, että enintään kolmannes pitäisi olla ruotsinkielisille. En myöskään tiedä, tarkoittaako tuo ruotsinkielisten kiintiö ruotsia äidinkielenään puhuvia vai pelkästään ruotsinkielisen opetuksen kiintiötä. Minusta sen pitäisi olla ruotsinkielisen opetuksen kiintiö, johon halutessaan voi mennä muutkin kuin surut.

Ei taida Suomen ruotsinkieliset riittää vaikka kaikki koulutettaisiin yliopistoissa, mutta jos tuomme Ruotsista miljoona ruotsalaista niin sitten voidaan kolmannes saada täyteen. Ongelma on jos nämä ruotsalaiset palaavatkin takaisin Ruotsiin, mistäs sitten saadaan ruotsinkielisiä ekonomeja ja juristeja, suomalaisille kyllä hanttihommat riittävät. Mielestäni myös saksalaiset ja ranskalaiset voivat hyvinkin mennä ruotsinkielisten kiintiössä, pääasia on että saadaan suomalaisia syrjittyä.

[Hannu Jussi]

Kuinka moni suomalainen seuraa kielipolitiikkaa?
Tänään hiukan Helsinkiä idempänä keskustelin erään perheen kanssa kielipolitiikasta. Eivät lue ruotsinkielisiä lehtiä, joten kuvittelin perheen olevan tavallisia valveutuneita kansalaisia.
Vaan ei – heidän mielestään on somaa että meillä on tällainen sivistynyt itselleen lahjoja jakava vähemmistö. Niin, ja voihan jokainen suomalainen mennä opiskelemaan ruotsiksi!!! Näin kertoo täysin suomenkielinen perhe minulle puolikieliselle, joka haluan tähän maahan vapaan kielivalinnan – ja vähän muutakin.
Samantapaista olen kuullut myös opettajien suusta, ja jos olen avannut ”suomi”-suuni, paikassa jossa on puolustusvoimissa toimivia henkilöitä, olen minä se, joka ajattelen ”väärin” – melkeinpä outo lintu.


Voiko koulutuspolitiikkaamme muuttaa. Gustafsson puhui ihaillen englantilaisten koulutuksesta täysin unohtaen sen, että juuri koulutus tuo Briteille rahaa. (Suomella oli sellu). Myös Saksassa pääsee melkein kaikki opiskelemaan. Vasta päästyään sisään onkin sitten se näytön paikka.

[Sees]

Kuinka moni suomalainen seuraa kielipolitiikkaa?
Tänään hiukan Helsinkiä idempänä keskustelin erään perheen kanssa kielipolitiikasta. Eivät lue ruotsinkielisiä lehtiä, joten kuvittelin perheen olevan tavallisia valveutuneita kansalaisia.
Vaan ei – heidän mielestään on somaa että meillä on tällainen sivistynyt itselleen lahjoja jakava vähemmistö. Niin, ja voihan jokainen suomalainen mennä opiskelemaan ruotsiksi!!! Näin kertoo täysin suomenkielinen perhe minulle puolikieliselle, joka haluan tähän maahan vapaan kielivalinnan – ja vähän muutakin.

Niin. Suomenkieliset jakautuvat mielestäni kahteen joukkoon: hiljaisiin pakkoruotsikriitikoihin ja hiljaisiin "jospameidänpoikamenisihankkenille"-unelmoijiin. Mahdollisuus mennä ruotsinkieliseen koulutukseen on markkinoitu tosi hyvin "oikeutena" eikä suomenkielisten paikkojen niukkuutena. Usein perheen mies kritisoi ja vaimo sanoo hiukan varoitellen, että onhan se sentään rikkaus

Minusta kansanedustajia myöten suomenkielisten enemmistö luottaa sanojen tasolla tuotettuun kaksikielisyyden ja Nordenin hyödyllisyyteen. On oikeasti miellyttävämpää olla sivistyneesti Noden-unelman kannalla kuin kokea olevansa siinä joukossa, joka vihaa ruotsin kieltä ja kulttuuria. Sillä suomenkielisille on olemassa vain nämä kaksi roolia.

Sen takia tervehdinkin niin ilolla aina kun ruotsinkielinen tai kaksikielinen osoittaa kritiikkiä tuota sanojen tasolla tuotettua kaksikielisyyttä kohtaan ja avoimesti ilmaisee muidenkin suhtautumistapojen olevan ok. Sinäkin olet luultavasti laittanut käsitteellisen muutoksen alulle tuossa perheessä - seuraavalla kerralle he uskaltavat jo harkita itse.

[dejavu]

Mahdollisuus mennä ruotsinkieliseen koulutukseen on markkinoitu tosi hyvin "oikeutena" eikä suomenkielisten paikkojen niukkuutena>

Tässä se kaikessa karuudessaan; Åba Akademin studentit vauhdissa:"Pakkoruotsi onkin lahja, jonka avulla unelmat toteutuvat"...

http://karen.abo.fi/index.php?u[2]=1&u[3]=2&u[32]=287
Suomi tarvitsee ruotsinkielisiä virkamiehiä

Ruotsinkielisten kiintiöiden tarkoitus ei ole suomenruotsalaisten suosiminen. Tämän päivän todellisuutta on, että ruotsia osaavia juristeja ja lääkäreitä tarvitaan Suomessa. Pelkkä yleinen ruotsin kielen osaaminen ei näissä ammateissa riitä, vaan myös ammattisanasto ja muu alan kielenkäyttö on hallittava. Etenkään virkamiesruotsilla ei ole mahdollista pärjätä terveyskeskuksessa tai oikeussalissa, vaikka se muodollisesti osoittaa ruotsin kielen osaamista.

Ruotsin kieli ei myöskään ole suomenruotsalaisten etuoikeus. Kuka hyvänsä suomenkielinen voi hakea ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan hyvinkin kohtuulliset kielitaitovaatimukset täyttämällä. Koulutuksessa pärjää kyllä, kielen oppiminen on nopeaa kun sille altistuu päivittäin.

Jokainen suomalainen lukee kouluaikanaan ruotsia. Peruskoulun ja lukion keskipitkä oppimäärä riittää kyllä hyvin opiskeltuna kielitaitovaatimusten täyttämiseen. Kustakin opiskelijasta itsestään riippuu, tahtooko kouluaikana panostaa kielen opiskeluun ja omaksumiseen. Sama koskee kuitenkin myös muita aineita ja tietoja, joita tarvitaan kyseisiin koulutusohjelmiin sisäänpääsyyn. Lisäksi myöskään suomenkielisiin ohjelmiin ei pääse, jos ei selviydy pääsykokeesta, joka on taatusti mahdotonta ilman hyvää suomen kielen taitoa.

Sikäli kuin opiskelijapaikkojen jako jätetään yliopistojen sisäisen autonomian huomaan toivomme, että Helsingin yliopisto muistaa sen yhteiskuntavastuun, jonka monopoli ruotsinkielisten lääkärien ja varatuomarien kouluttamisessa tuo mukanaan ja ottaa huomioon kielelliset tarpeet aloituspaikkoja kohdennettaessa. Paikkamääriä voidaan tarkastella kriittisesti, mutta niiden välttämättömyys tulee pitää muistissa.

Zacharias Aarnio, hallituksen puheenjohtaja
Riina Lappalainen, pääsihteeri

Åbo Akademin ylioppilaskunta

Kåårenille terveisiä: Kävin siellä kåårenilla nuoruudessani, ihan suomea puhuivat kaikki. Jotenkin ne privilegiot täytyy yrittää perustella, ymmärrän.

[TK]

En usko, että suomenkieliset ovat innostuneita menemään opiskelemaan ruotsin kielellä. Jo pelkkä ajatus opiskelusta ruotsin kielellä on vieras suurimmalle osalle suomenkielisistä.

Englanninkielinen koulutus sen sijaan kiinnostaa suomenkielisiä. Englannin kielestä tiedetään olevan hyötyä työmarkkinoilla ja englanninkielistä tutkintoa arvostetaan.

[Charlie]

Minusta kansanedustajia myöten suomenkielisten enemmistö luottaa sanojen tasolla tuotettuun kaksikielisyyden ja Nordenin hyödyllisyyteen. On oikeasti miellyttävämpää olla sivistyneesti Noden-unelman kannalla kuin kokea olevansa siinä joukossa, joka vihaa ruotsin kieltä ja kulttuuria. Sillä suomenkielisille on olemassa vain nämä kaksi roolia.

Minua harmittaa katsoa tuota surujen ja Norden-henkisten mielistelyä. Minusta viron kieli on suomalaiselle kulttuuriperinnölle ruotsia läheisempi, Viro on todellinen sukulaiskansa. Suuri osa kansasta nielee propagandan ruotsin kielestä osana kansallisperinnettä, mutta minusta aitoa kaksikielisyyttä olisi se, että jokaiselle tarjottaisiin palvelut suomeksi ja ruotsiksi, eikä kenenkään tarvitsisi opetella molempia.

Tuota Kåårenin julistusta ruotsin kielen ilosanomasta voi myöskin käyttää virkamiesruotsia vastaan. Korkeakoulujen ruotsinopetusta ei voi lisätä muun opetuksen kärsimättä, ja kun virkamiesruotsi on niin tarpeeton kuin Kååren sanoo, siitä voitaisiin luopua kokonaan. Minusta paras keino turvata surujen palvelut on riittävä määrä ruotsinkielistä opetusta, ja sitä onkin jo nyt liikaa tarpeeseen nähden, esim juristikoulutusta pitäisi olla enemmän suomeksi, se olisi tasa-arvoa aidoimmillaan.

Tuohon kansanedustajien pakkoruotsitukeen täytyy vielä sanoa, että siihen on tasan tarkkaan yksi syy, RKP. RKP:n ainoa tavoite on pakkoruotsin säilyttäminen, ja kun poliitikot ovat jo virkamiesruotsinsa käyneet, heitä se ei haittaa. Ainoa keino päästä pakkoruotsista olisi pakkoruotsia vastustava riittävän yksimielinen hallitus, johon mikään puolue ei vetäisi RKP:tä tuekseen.