EU ja kielikysymys

[Tapsa]

Niin se on.

Koululaisia ei voida organisoida ulkopuolelta, ja koulussa on tärkeintä, ettei tule häiriöitä, koska huoltajat kauhistuisivat ja rehtorit ovat varuillaan. Koululaiset kyllä reagoivat joka päivä. Mutta rehtori-opettajakunta-huoltajat-kunnallishallinto -ketju pitää puomin paikoillaan. Siitä riippumatta ovatko he kukin erikseen pakkoruotsin vai kielivapauden kannalla. Asioista ei keskustella.

Peruskoulussa monesti hangoitellaan vastaan, ja ruotsinopettajat toistelevat, että sillä ja sillä on "asennevamma", sellaista höpöhöpöä.
Eivät muuta voi. Päättötodistus annetaan, ja siinä on sitten viitonen. Lukioissa vatimustaso laskee entisaikoihin verrattuna, ja ylioppilaskirjoitukset eivät edellytä kummoistakaan kielitaitoa. Tavallaan juomaa laimennetaan, mutta sen juomista ei voi lopettaa eikä edes vähentää.

Pedagogiset järjestöt (eri kieliä opettavien) sekä erityisesti OAJ ovat säälittävän surkeassa jamassa. Pönäkät tädit ja sedät siellä pitämässä jarruja päällä.

Mitkä kriisit, mitkä ongelmat, mitkä yhteentörmäykset, mitkä ulkoiset vaarat ja sisäiset hirmuisuudet, mitkä törmäykset - minkälaisissa yhteyksissä ja solmukohdisssa ja elintärkeissä tarpeissa voivat aiheuttaa liikettä, joka vapauttaa muutosvoimat tekoihin? Pitääkö tänne tulla kolmesataatuhatta maahanmuuttajaa, jotka eivät mahdu mihinkään, ja joitten kanssa ei enää voida jatkaa entiseen tapaan? Vai täytyykö tulla ankara talousromahdus, joka sekoittaa kaiken, vai mitä?

[TK]

Aikuisväestö voi jokapäiväisesti olla passiivisessa vastarinnassa ruotsin kielen suhteen: senkun kieltäytyy puhumasta ruotsia, kieltäytyy kirjoittamasta ruotsiksi, ei lue ruotsinkielistä kirjallisuutta, sulkee ruotsinkielisyyden kokonaan elämänpiirinsä ulkopuolelle. Asiat, joita ei voi toimittaa suomeksi, voi aina toimittaa englanniksi.

Tärkeää olisi mielestäni tuoda mahdollisimman monissa yhteyksissä esille EU:n suositusta kielten opiskelusta: äidinkieli + 2 vierasta kieltä. Suomenkielisten osalta suositus olisi: suomi + 2 valinnaiskieltä. Tämä on helposti ymmärrettävä ja helposti omaksuttava tiivistelmä kielivapaudesta. Suomi + 2 valinnaiskieltä tarkoittaa käytännössä pakkoruotsin lakkauttamista.

[dejavu]

Aikuisväestö voi jokapäiväisesti olla passiivisessa vastarinnassa ruotsin kielen suhteen: senkun kieltäytyy puhumasta ruotsia, kieltäytyy kirjoittamasta ruotsiksi, ei lue ruotsinkielistä kirjallisuutta, sulkee ruotsinkielisyyden kokonaan elämänpiirinsä ulkopuolelle. Asiat, joita ei voi toimittaa suomeksi, voi aina toimittaa englanniksi.

Tärkeää olisi mielestäni tuoda mahdollisimman monissa yhteyksissä esille EU:n suositusta kielten opiskelusta: äidinkieli + 2 vierasta kieltä. Suomenkielisten osalta suositus olisi: suomi + 2 valinnaiskieltä. Tämä on helposti ymmärrettävä ja helposti omaksuttava tiivistelmä kielivapaudesta. Suomi + 2 valinnaiskieltä tarkoittaa käytännössä pakkoruotsin lakkauttamista.

Niin, nykytilanne on 2 + 1, vaikka ideaali olisi 1 + 2--
Yritin kerran saada Kataiselta vastausta siihen, miksi hänestä 2 + 1 on parempi kuin 1 + 2..
No, vastaus oli tietysti, että 2 + 2 on parempi kuin kuin 2 + 1..
Jopa OAJ:n puheenjohtaja suorastaan valehteli radiohaastatelussa, että EU suosittaa KANSALLISkielten lisäksi kahta vierasta.
Jos paskanpuhuminen on ok jopa noin korkealla tasolla, ei tässä muutama aktivisti ehdi oikaisemaan vääriä tulkintoja,

Muuten, tuo ruotsin kielen sulkeminen elämänpiirin ulkopuolelle ei suinkaan ole pakkoruotsilakkoa..
On vain kieltäydyttävä tukemasta Suomeen pystytettyjä ruotsinkielisiä
HALLINNOLLISIA rakenteita.
Minulle riittää ruotsinkielisen HALLINNON alasajo, ruotsalainen kulttuuri kukoistakoon,
HALLINTO tässä rassaa. Ylimitoitetusta ruotsinkielisestä ja kaksikielisestä hallinnosta se paine pakkoruotsiin tulee.
Katsokaas, lapsemme ei pääse kaksikieliseen hallintoon töihin, ellei ole se pakkoruotsioPAPERI kädessä..
Tästä pakkoruotsittaja saakin kätevästi käännettyä pakon - oikeudeksi ja tasa-arvoksi
Ja sillä taas saadaan opetuksen järjestäjät pakon taakse, kun se ei enää olekaan pakko, vaan "oikeus"..
ELÄMME SUURESSA VALHEESSA, joka ei katoa ennen kuin koko hallinnollinen systeemi muuttuu.
Tuo Matts Dumell on viisas mies: Hän sen kertoo suoraan:
"Kaksikielisyys elää menneillä ansioillaan. Nykyään mikään ei turvaa ruotsin kielen asemaa enemmistökielen ikeessä. "
Käsikirjoitus ja ohjaus: Matts Dumell. Tuotanto: Vidi-Press, 2011.
http://areena.yle.fi/ohjelma/1674557
Kysymys: Miksi sitten jatkamme koko kansan kiusaamista valheellisella politiikalla ?

[Sees]

---
Yritin kerran saada Kataiselta vastausta siihen, miksi hänestä 2 + 1 on parempi kuin 1 + 2..
No, vastaus oli tietysti, että 2 + 2 on parempi kuin kuin 2 + 1..
Jopa OAJ:n puheenjohtaja suorastaan valehteli radiohaastatelussa, että EU suosittaa KANSALLISkielten lisäksi kahta vierasta.
Jos paskanpuhuminen on ok jopa noin korkealla tasolla, ei tässä muutama aktivisti ehdi oikaisemaan vääriä tulkintoja,

--- minulle riittää ruotsinkielisen HALLINNON alasajo, ruotsalainen kulttuuri kukoistakoon

--- Miksi sitten jatkamme koko kansan kiusaamista valheellisella politiikalla ?

Tosi oleellisia asioita!

Meillä kielitaitotavoitteena on 2+2 ja näin esitettynä se näyttää simppeliltä, vaikka jokainen ykkönen lausekkeessa vastaa kymmenen vuoden opintoja Mielestäni kotikieli(et) + vahva vieras kieli (vapaavalintaisine lisäkielineen) on se reiluin vaihtoehto.

Ruotsinkielinen kulttuuri on minustakin ilo, en boikotoi.

Kukaan ei näytä voivan julkisesti vastata tuohon viimeiseen kysymykseen. Ei ole oikein korrektia edes arvailla.

[Hannu Jussi]

Hiukan nyt asian vierestä, niin kuin yleensä.
Mitä uutta Dumell toi tähän (pakko)ruotsikeskusteluun? Ohjelman viimeisessä (kolmannessa osassa) puitiin jälleen tuota ruotsinkielisten synnytystä Tammisaaressa.
Jonkun verran sisäpiiritietoa tuntien Lastenlinnan potilaista, voin sanoa, että tuohon Tammisaaren BB:n lakkauttamiseen oli syynsä. ”Myös ruotsinkielisillä äideillä on oltava oikeus synnyttää lapsensa turvallisesti.”

[quote="TK"]Kysymys: Miksi sitten jatkamme koko kansan kiusaamista valheellisella politiikalla ?

Tosi tärkeä pointti. Muitakin kysymyksiä.. Miksi esim. Jussi Niinistö ei ole saanut vastausta esittämäänsä kielikysymykseen. Miksi lehtemme eivät julkaise asiallisia artikkeleita, joissa kyseenalaistetaan pakkoruotsi...

Olemmeko me suomalaiset RKP:n vankeja?

[Sees]

Dumellin ohjelmassa oli haastateltu tutkija Saukkosta, joka taannoin Magman toimeksiannosta analysoi kielikeskustelua. Tutkija toisti ohjelmassa (suomeksi), että eri kielillä käydään eri keskusteluja. Suomenkieliset puhuvat lähinnä pakkoruotsista, ruotsinkieliset palveluistaan. Tutkijan kommentti päättyi hiukan merkilliseen toteamukseen, etteivät suomenkieliset tiedä juuri mitään suomenruotsalaisista. Tarkoittiko hän, että pakkoruotsi ei ärsyttäisi, jos tuntisimme suomenruotsalaisuutta paremmin? Tarkoittiko hän, että suomenruotsalaiset ymmärtävät ja kunnioittavat suomenkielisiä enemmän?

Aika ikävä osuus oli ohjelmassa se, jossa suomenkielisiltä kysyttiin, mikä ruotsissa ärsyttää. No pakkoruotsi niin - ja sitten kolme nuorta miestä, korkeintaan kuudentoista, päästettiin avoimesti sanomaan, että ruotsinkieliset ovat ----. Tässä olisi ollut paikallaan se pieni analysointi - tuon ikäisten kritiikki sanallistuu loukkauksiksi vaikka taustalla on oma kokemus siitä, että kieltenopetukseen liittyy vääryys, jota mikään virallinen taho ei suostu korjaamaan tai edes näkemään.

Dumell päättää ohjelmansa todeten, ettei Suomessa ole kielistrategiaa, joka suojelisi ruotsin kieltä, ei poliittisia eikä juridisia takeita kielen ja kulttuurin säilymisestä - ja tätähän RKP, Folktinget ja Ahtisaari-paperi osana hallitusohjelmaamme nyt ajaa. Tällaiselle kielistrategialle varmasti löytyy ymmärtämystä myös Euroopan taholta, esimerkiksi Euroopan neuvostosta. Tuleeko tästä kielistrategiasta pitkäaikainen kiviriippa suomenkielisille perustuslain ja kielilain tulkintojen tapaan?

[TK]

Suomessa ei ole kielistrategiaa, joka suojelisi suomen kieltä. Suomen kielen suojelu on Suomen valtion ensisijainen tehtävä kielistä puhuttaessa. Mikään muu maa maailmassa ei suojele suomen kieltä.

[TK]

On jokaisen oma asia, haluaako passiivisen vastarinnan avulla boikotoida ruotsinkielisyyden ylivaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa tavoitteena pakkoruotsituksen lakkauttaminen. Jos suomenkielinen sulkee kaiken ruotsinkielisyyden elämänpiirinsä ulkopuolelle kielitaistelun ajaksi, niin kauan, että koulujen ja virkamiesten pakkoruotsi saadaan lakkautettua, ei se tarkoita sitä, etteivätkö ruotsinkieliset voisi omin voiminensa, omassa keskuudessaan ylläpitää ja kehittää ruotsalaisuuttaan niin kuin parhaimmaksi näkevät.

Vapaan kielivalinnan tavoite on monitahoinen, yhteiskunnallinen kysymys: http://www.vapaakielivalinta.fi/pdf/Kie ... alinta.pdf

Tavoitteena on malli 1 + 2, suomi + 2 valinnaiskieltä.

[pentti]

Löysin prof. Erkki Pihkalan esitemästä 'Suomalaisuus ja suomenmaalaisuus' vuodelta 1999 mielenkiintoisen kohdan:

Yleensä vähemmistöjen asemaa korostavana aikana Suomessa vallitsee yhä tilanne, jossa sanokaamme sen "aitosuomalainen tai perussuomalainen" väestönosa pakotetaan pakkoruotsilla omaksumaan hallitsevan "kaksikielisen ryhmän" kieli-identiteetti. Pakkoruotsi on näin ollen selvästi Euroopan Neuvoston vähemmistöjen asemaa koskevan vuoden 1995 sopimuksen 5 artiklan vastainen, sillä se kieltää kaiken pakottamisen ja sulauttamispolitiikan. Suomessa on kyllä toteutettu uskonvapaus, mutta mahdollisuus saavuttaa ammatillinen tai akateeminen loppututkinto ruotsia lainkaan osaamatta on yhä unelma.

Onko professori väärässä vai onko EN toiminut vastoin omia periaatteitaan antaessaan Suomelle huomautuksen? Jos professori on väärässä, niin onko tosiaan niin että EN:n ylevät periaatteet voidaan unohtaa kun vähemmistö kasvaa riittävän suureksi (tulee enemmistöksi)? Eli 'demokratiassa' sorrettu enemmistö voi syyttää vain itseään, jos ei osaa/ymmärrä pitää puoliaan.

[TK]

Millaisia suosituksia/huomautuksia EN on mahtanut antaa virallisesti nelikieliselle Sveitsille?
Tai, miten EN suosittelee suomenkielisten aseman huomioitavaksi Ahvenanmaalla?

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että EN:lla ei ole kunnollista käsitystä Suomen kielitilanteesta. EN:lla ei taida olla pienintäkään käsitystä siitä, mitä vapaa kielivalinta Suomen oloissa tarkoittaa.

[pentti]

No, ainakin 'nordistien' ideologia (Suomi on vähemmistökieli Pohjolassa ja siksi suomalaisten tulee opiskella ruotsia) on räikeässä ristiriidassa tuon EN:n sopimuksen 5 artiklan kanssa.

[Inger]

Asun pohjois Savossa, ja minusta savolaisten kielitaito on surkeinta mitä voi olla. Syy ei voi olla vaan pakoruotsi? On suomalaisia jotka osavat vaikka 10 kieliä ja sujuvasti ranskaa, mutta kaikki jotka tunnen, asuvat etelässä! Pohjois Savossa ranskan, espanjan ja vaikka italian kielitaito on lähes olematon. Myös työpaikkala kaverit osavat vaan englantia ja venäjää, mutta ei keskieuroopalaiset kielet, eivat tunne Ranskan historiaa, ei kulttuuria, ei mitään! Minusta kouluissa varsinkin Itä Suomessa pitää ehdottomasti lisättää ranskan ja vaikka espanjan kielen opetus, ja olen siitä mieltä että 1. luokalla pitää aloittaa.
Keskiikäiset ihmiset täällä ovat oikeesti kielitaidotomia ja palvelut ranskan kielellä ovat olematomat jopa Kuopiossa tai Tahkovuorella! Belgiassa joka 3. puhuu sujuvasti ranskaa. montako pohjois Savossa? Olin kirjoittanut tästä monille kansanedustajille, mutta ei kukaan ajaa ranskankielisten vähemmistön etuja Kuopion seudulla! Milloin asia muutuu ja savolaiset alkavat opetella ja puhua ranskaa?? Enintain kielitaitoa puuttuu luokassa alle 20vuotiaat ja +60vuotiaat, surkea tilanne Savossa, joka ei misään nimessa muistuttaa normi Eurooppaa!!

[Inger]

Esim. julkkiksista Helena Petäjistö puhuu ranskaa natiivi tasolla!! miski sellaista ei onnistu ihmisillä Savossa`? Pitää tehdä kunnon kielikylpy jo pienille lapsille, ja kielten opetus intensiivinen ja mahdollisuudet vaikka vaihtooppilaaksi Ranskaan tai Sveitsiin, tai vaikka Belgiaan, jo peruskoululaisille. Tilanne Suomessa on surkeimpi kun mualla Euroopassa. Saksassa ja Tsekinmaassa on enemmään ranskan taitoiset ihmiset kun Suomessa.
Ja itä Suomi on surkeimpi kun vaikka Helsinki kielitaitoijen kanssa.

[Inger]

Mutta miksi Suomessa niin eroja? Helsingissä tai Lapissa on kielitaitoista väkeä, Lpin keskuksissa saa vaikka ranskankielista palvelua, mutta pohjois savossa ei missään!!?? Miksi tämä on mahdollista? Ivalossa hotelijohtaja puhuu hyvin ranskaa, myös tarjoilijat, monet ovat AMK matkailualan opiskelioitta ja erittäin kielitaitoisia. Mutta pohjois Savon keskus Tahkovuori, ei ole mitään kansainvallinen vaan kuulema siellä 80% asiakaista "kotimaiset".
Miksi niin isoja eroja.? Kuulema Lapissa saisin talvella töitä, kun Ivalossa, Inarissa ja Sääriselalla tuhansia turisteja Ranskasta sesonki aikana. Mutta Pohjois Savossa ei mitään kun suomalaiset ja venäjäläiset. Tuo alue on keski Euroopassa niin tuntematon ja huonosti markinoitu. Unelmani olisi että Savo olisi kansainavllistunut, muuten lähden täältä talveksi Lappiin, koska kaipaan puhua ja kuunella ranskaa ja käytää siitä työelämäsä. Svaossa asun 2 vuotta ja sain jo riittavasti tästä monokulttuurista ja monokielisyydesta! Kun on kyse kielitaidosta, niin savolaiset eivat kuuluu kielineroihin! Minun unelma olis kun jokainen asuakas savossa hallitsissa ainakin 4 Euroopan kieliä, ja joka 3 puhusi sujuvasti ranskaa!!!!

[pentti]

Sampo Terho vastaa lukijoiden kysymyksiin: http://www.sampoterho.net/?page_id=17

Tuo blogi on aika yleisluonteinen joten tiukkasin vielä vastauksia esittämiini kysymyksiin.
Kysymykset ja vastaukset seuraavassa:

1. Voisiko EU-parlamentaarikko (tai suomalainen kansalaisjärjestö) pyytää
EU:ta tekemään kielipoliittisen selvityksen Suomen nykytilanteesta?
Eräällä keskustelupalstalla väitettiin, että EU on tarjoutunut joskus
tekemään tällaisen selvityksen, mutta Suomen hallitus on sanonut: Ei
kiitos. Tällaisella selvityksellä on tietysti merkitystä vain, jos siinä
kuullaan laajasti eri osapuolia. Varoittavana esimerkkinä on äskeinen
Euroopan Neuvoston suositus toimenpiteistä ruotsinkielisten aseman
parantamiseksi. Se haiskahtaa vähän 'pakkoruotsittajien' tilaustyöltä?

Vastaus: Ainakin CULT-valiokunnan (koulutus- ja kulttuuri) kautta voisi
periaatteessa pyytää komissiolta selvityksen jäsenmaiden
kielipolitiikasta yleisesti, myös siis Suomen osalta. Tällä hetkellä
tilannehan on se, että EU:n vaatimukset vähemmistökielten osalta ovat
paljon pienemmät kuin mitä Suomen asettamat kriteerit. Jos tällainen
selvitys tehtäisiin koko EU:n alueella, ei Suomikaan tietenkään voisi
siitä kieltäytyä. Mitään muutoksia Suomen kielipolitiikkaan sen sijaan
tuskin aiheutuisi selvityksen pohjalta.

2. Voisiko EU tuomioistuimeen tehdä valituksen suomenkielisiä syrjivästä
kielipolitiikasta? Tämäkin asia on tyrmätty eräällä keskustelupalstalla
sillä perusteella, että kysymys on enemmistöstä. Onko tosiaan näin, että
'demokraattisessa' maassa eliitti voi vapaasti sortaa enemmistöä, jos se
ei osaa pitää puoliaan?

Vastaus: Valitusta EU-tuomioistuimeen ei voi tehdä (tai sillä ei ole
mitään vaikutusta), sillä pakkoruotsikysymyksessä ei ole kyse siitä,
että rikottaisiin unionin lainsäädäntöä tai että Suomi EU:n jäsenmaana
ei olisi toimeenpannut asiaa koskevaa direktiiviä (jollaista ei aiheesta
ole). Myöskään EU:n perusoikeuksiin ei voida tässä kohtaa vedota, koska
kielipolitiikkaan viitataan EU:n perusoikeuskirjassa oikeastaan vain
artiklassa 22, joka sanoo, että "Unioni kunnioittaa kulttuurista,
uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta". Sen sijaan Euroopan
parlamentin jäsen voi esittää esimerkiksi kirjallisen kysymyksen
komissiolle tästä aiheesta ja tiedustella, toimiiko Suomi komission
kielipolitiikan tavoitteiden mukaisesti.

3. Entäpä jos valittaja olisi epäoikeudenmukaisesti kohdeltu kansalainen
(yksilö)? Voisin kuvitella, että monissa virantäyttötilanteissa ruotsia
äidinkielenään puhuva syrjäyttää muilta ansioiltaan pätevämmän
suomenkielisen, heikosti ruotsia osaavan hakijan. Olisiko valitus
perusteltu, jos viran hoidossa ei ruotsia käytännössä tarvita (lienee
yleinen tilanne puhtaasti suomenkielisillä alueilla)?

Vastaus: Tällaisessa tapauksessa voisi mahdollisesti vedota
syrjimättömyyteen. EU:n perusoikeuskirjan 21 artikla kieltää
kaikenlaisen syrjinnän, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin,
kieleen jne. Yksittäistapauksesta voisi tulla tuomio, mutta EU ei mahda
Suomen varsinaiselle kielilainsäädännölle mitään, ellei sen voi osoittaa
olevan johdonmukaisesti syrjivää.