Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 31.08.2011 14:01

Ilmari Rostila virittelee blogissaan erinomaisen pohdinnan siitä, että pakollisen ruotsin ja siihen liittyvien ilmiöiden taustalla on "suomenkielisten etninen toiseus, siis se, että ilman ruotsin taitoa ollaan jotenkin puutteellisia".

http://ilmarirostila.puheenvuoro.uusisu ... kysymykset

Opiskelija
Viestit: 169
Liittynyt: 22.06.2010 21:21

Re: Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Opiskelija » 31.08.2011 19:14

Erinomainen kirjoitus. Rostila nostaa pohdinnan uudelle tasolle.

Harmi vain, että harva lukee tuon kirjoituksen. Kirjoitusta saa hakemalla hakea Uuden Suomen sivulta. Ne, jotka tekstin löytävät, ovat jo valmiiksi vapaan kielivalinnan kannattajia. Noin ansiokkaat tekstit pitäisi saada jotenkin myös päättäjien luettavaksi. Saattaisi herätellä.

Jollakin konstilla Vapaa Kielivalinta ry:stä pitäisi saada tehtyä näkyvä peluri, jonka puheenjohtajan (jonka sanoilla kyllä on elämänuran ja -kokemuksen johdosta painoa) kannanotoista kiinnostuttaisiin laajemminkin.

Tässä yhdistyksessä on paljon älyä, mutta vähän strategiaa. Olen osa yhdistystä, joten kannan toki asiasta kollektiivisen vastuun.

Toivottavasti Rostilan blogi saa vielä enemmän näkyvyyttä kommenttimäärän kasvaessa.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 31.08.2011 20:05

Rostila ottaa esille tärkeitä ja oleellisia näkökulmia pakkoruotsi-kysymykseen.
Olisi hyvä, jos Rostila tekisi kirjoituksesta tiivistelmän.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 06.09.2011 11:29

Lainaan Rostilan huomioita kaksikielisyyden identiteetti-ideologiasta:

- ruotsin kieli toisena kansalliskielenä on osa suomalaista kansallista kulttuuria, yhteiskuntaa ja kansallista identiteettiä

- suomenkielisillä Matilla ja Maijalla on suomalaisina tämä kansallinen identiteetti --- vaikka eivät tietäisi siitä --- muuta kansallista identiteettiä ei ole tarjolla – ainakaan julkisen vallan taholta

- suomenkielisellä on tarve oppia ruotsia, vaikka hän ei itse tätä tietäisi tai ymmärtäisi --- Valtion on --- huolehdittava, että tämä sivistyksellinen tarve tulee tyydytetyksi

Näin meidät on nyöritetty: Muuta identiteettiä ei ole. Oma tunteemme identiteettimme laadusta tai tarpeistamme on vailla merkitystä. Kalliista identiteetistämme ja sen tarpeista on pidettävä huolta pakolla, koska vapaaehtoisuus ei toimisi.

Folktinget, joka on käsittääkseni lain kirjaimen mukaan ruotsinkielisten edunvalvontaryhmä, on noussut virallisen identiteetti-ideologian toteutusryhmäksi. Näin esimerkiksi Folktinget voi myös laatia näitä vaatimuslistoja, joissa vaaditaan suomenkielisiltä varhennettua, laajennettua ja yo-kirjoituksiin ulottuvaa pakkoruotsia - ja tässä ei ole mitään omituista, se on luonnollista ja se on meidän eduksemme.

Onko vastaavia rakennelmia muissa maissa?

Tämän ajan ihminen on niin vieraantunut kansallisista identiteeteistä, että mielestäni identiteettien kohdalla tulisi jo pyrkiä äärimmäiseen yksilöllisyyteen. Suomalaisuutta ovat itselleni ne tunteet, joita olemme sukupolvesta toiseen tunteneet tässä maassa ja tätä maata ajatellessa: "kotimaani ompi Suomi --- siellä myöskin ensi kerran lempi syttyi sydämiin, liekö ollut tahto Herran ---". Ja se maa, jonka multiin ihmiset ovat saattaneet rakkaansa, on identiteetissä vahvasti, ilman suuria sanoja. Ehkä suomalaisia ei yhdistä muu kuin tietyt teemat, jotka nostattavat tunteita, tosin erilaisia ja erilaisin tulkinnoin. Niin hiidet, vanha ruotsinkielinen hallinto, nuijasota, hakkapeliitat, Kalevala, Kivi, 1918 kuin talvisota ja yya ovat tietyllä tavalla läsnä suomalaisen identiteetissä, mutta niille ei ole yhteistä tulkintaa, ei yhteistä tarinaa.

Onko pitkä alisteinen, niukkuuden ja sotien kurittama historiamme tehnyt meistä haluttomia julkisesti puhumaan kansallisesta identiteetistä? Olemmeko siksi niin alttiita näennäisidentiteetille, jota kukaan ei ota tosissaan, mutta jota mielellään juhlapuheissa toistellaan. Se on kuin sopimus harhauttamisesta - näin kukaan ei pääse satuttamaan sydäntämme.

Meillä ei ole eestiläisten sielukasta lauluperinnettä. Miten me puramme näennäisen identiteetti-ideologian?

PS. Onko jossain kirjattu auki se kehityskaari, joka johti suomenmaalaisuus-ideologiaan ruotsinkielisellä puolella. Sehän on kuitenkin tämän identiteettisekaannuksen lähde.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 06.09.2011 15:41

Onko jossain kirjattu auki se kehityskaari, joka johti suomenmaalaisuus-ideologiaan ruotsinkielisellä puolella. Sehän on kuitenkin tämän identiteettisekaannuksen lähde.
Löysin nämä kauppakorkeakoulun professorin Erkki Pihkalan katkelmat, joissa hän kuvaa suomenmaalaisuus-ideologian syntyä seuraavasti:

- Ruotsin vallan aikana ja autonomian ajan alkuvuosikymmeninä kaikkia Suomessa asuvia sanottiin kielestä riippumatta suomalaisiksi, "finnar".

- Tämä ei tyydyttänyt Suomen ruotsalaisia, joten he ottivat 1800-luvulla käyttöön käsitteen "finländare". (tarkennus lainaukseen: wikipedia kertoo, että sana olisi otettu käyttöön virallisesti vasta 1910-luvulla)

- Suomessa vallitsee yhä tilanne, jossa [suomenkielinen väestönosa] pakotetaan pakkoruotsilla omaksumaan hallitsevan "kaksikielisen ryhmän" kieli-identiteetti.

- Suomessa on kyllä toteutettu uskonvapaus, mutta mahdollisuus saavuttaa ammatillinen tai akateeminen loppututkinto ruotsia lainkaan osaamatta on yhä unelma.

- Kaksikielisyyden selittäminen osaksi kansallista identiteettiä on nähtävä osana nykyisten ruotsinmielisten vallansäilytysstrategiaa.

- "kaksikielisyyden rikkaus" on tässä vain hurskas fraasi niin kauan kuin sitä ei toteuteta suomenkielen suhteen Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai pienten vähemmistökielten suhteen yleensä EU-Euroopassa. Liittovaltio Sveitsinkin kanttonit ovat alueperiaatteen mukaisesti yksikielisiä.

- Huomattuaan pienenä, alle 6%:n vähemmistönä suomen kielen osaamisen eli ns. kaksikielisyyden itselleen välttämättömäksi, ruotsinkielisemme alkoivat 1980-luvulla korostetusti vaatia suomenkielisiltä vastaavaa ruotsin osaamista.

- Suomessa ei enää ollutkaan kahta erillistä kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, vaan kaikkien tuli perustuslakia väärin tulkiten olla kaksikielisiä, "koska Suomi on kaksikielinen maa" Ahvenanmaata lukuunottamatta.

- Kansalliseen identiteettiin kuuluisi siten ruotsin kielen osaamista, joten pakkoruotsi oli näin yhtä välttämätön kuin äidinkieli.


http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/pihkala.htm

Ovatko nämä liian "suomalasuudenliittolaisia" sanoja hengeltään? Onko näissä kuitenkin onnistuttu kuvaamaan ainakin se, miltä "suomenmaalaisuus" suomenkielisten näkökulmasta tuntuu?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Avoimesti suomalaisten toiseudesta - Rostilan blogi

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 14.10.2011 09:01

Rostilan blogin toinen postaus liittyy ruotsinkielisten kiintiöihin, mutta avautuu taas laajemmaksi pohdinnaksi:

"Väitän, että --- takana on --- ei-tietoinen, vaistoja koskeva suomenkielisten etninen toiseus ja yhteiskunnallinen syrjintä --- suomenkielinen ilman ruotsin taitoa on jotenkin puutteellinen --- Voimassa oleva perustuslaki ei tähän pakota. Perustuslaissa todetaan: 'Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.' ---Maan perustuslakia tulisi noudattaa nykyistä tarkemmin. Maan suomenkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista, eikä vain ruotsinkielisen väestön tarpeista, tulisi huolehtia samanlaisten perusteiden mukaan."

Voisiko suomenkielinen todella nojata perustuslakiin hakiessaan oikeutta suomenkielisyydelle?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

ruotsinkielisillä liikaa aloituspaikkoja

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 14.10.2011 10:42

Rostilan toinen blogikirjoitus - Kansallisvaltion varjossa 2 -valtio turvaa ruotsinkielisten etuilun opiskelijavalinnoissa - jatkaa edellisen blogin tekstiä. http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php

Vastaa Viestiin