Peruskoulun suunnitteluvaiheessa kielijärjestys kopioitiin aika suoraan keskikoulusta. Keskikoulussa (oppikoulussa) ruotsi alkoi heti keskikoulun 1. luokalta (nykyinen peruskoulun 5.luokka), englanti (aiemmin saksa) tuli toisella tai kolmannella luokalla. Molemmat olivat pakollisia läpi keskikoulun ja jatkuivat pakollisina lukiossa. Lukiossa tuli vähintään yksi pakollinen lyhyt kieli lukujärjestykseen (kielilinjalla ainakin kaksi pakollista lyhyttä kieltä).
Nyt kielenopettajien ehdotukset (joissa piilotetaan taustalla olevat poliittiset pakkoruotsittajat) esittävät peruskouluun oppikoulun lukion suuruista kieliohjelmaa. Aika huimaa.
Yleissivistyksen käsite on täysin hukassa.
Kieltenopet kieltäisivät ekalla alkavan englannin!🤦
Re: Kieltenopet kieltäisivät ekalla alkavan englannin!🤦
Juuri näin.
Ja tilanteessa, jossa iso osa lapsista ei osaa edes suomea ja kaikki muu osaaminen on laskussa.
Järkikin on hukassa.
Re: Kieltenopet kieltäisivät ekalla alkavan englannin!🤦
Luxemburg on nyt RKP:n malli Suomelle!NRR kirjoitti: ↑06.09.2026 13:51 Missään maailmasta en löydä vastaavaa, tämähän tekisi kaikista kouluista kielikouluja.
1. luokka - kaikille pakollinen A1 (ei saa olla englanti)
3. luokka - kaikille pakollinen A2-englanti
5/6. luokka - kaikille pakollinen B1-ruotsi.
+ muita vapaaehtoisia kieiä
---
Löysin taustaa.
SUKOL järjesti Ammatti kielillä? -aiheisen paneelikeskustelun Eurooppa-päivänä 9.5.2023.
Kääntäjä (suomenruotsin) Minna Holmberg EU-komission Suomen-edustustosta toi esiin Luxemburgin onnistuneena esimerkkinä: puolet väestöstä on maahanmuuttajia, ja peruskoulun aikana opitaan paikallinen kieli luksemburgi, saksa, ranska ja englanti. Miksi vain kielten kohdalla puhutaan motivaatiosta, hän kysyi. (Luxemburgissa isoja ongelmia, moni jää vaille päättötodistusta, pienen maan oma kieli lähellä saksaa).
Yleisöstä!!! todettiin kuitenkin, että laaja A1-kielitarjonta ja kaikille pakollinen A2-englanti olisi vielä parempi vaihtoehto, sillä useimmat (!?) ehtivät oppia englannin hyvin A2-kielenäkin.
Mutta Luxemburg ei ole ollenkaan hyvä malli meille!
Se on enemmän kaupunki kuin aito valtio
Luxemburg on 680 000 asukkaan pieni, erittäin kansainvälinen valtio keskellä Ranskaa, Saksaa ja Belgiaa. Pieni eurooppalainen finanssi- ja hallintokeskus. Se voi tukeutua valtavaan ulkomaiseen työvoimaan ja ympäröivien maiden koulutusjärjestelmiin.
Kapeaa osaamista
Sen koulujärjestelmä ei tuota samanlaista laaja-alaista osaamista kuin Suomen pitäisi tuottaa. Siellä painottuu humanististen, hallinto- ja yhteiskuntatieteiden sekä mm. journalismin osuus.
Luxemburgissa on esimerkiksi OECD-vertailun pienimpiä osuuksia tekniikan, tuotannon ja rakentamisen korkeakoulututkinnoissa. Suomen pitää kouluttaa omasta väestöstään laajasti myös insinöörejä, luonnontieteilijöitä, teknisiä osaajia ja ammattiosaajia.
Luxemburgissa paljon koulupudokkaita
Ja oppilaat joutuvat lyömään varhain lukkoon sen, pyrkivätkö korkeakoulutukseen vai suorittavaan työhön. Koulut ovat hyvin eriytyneitä.
Eliitin näkökulma
Koulutuksen realismia eivät tule ajatelleeksi ne EU:n virkamiehet, jotka ovat kiinnostuneita vain tarjoamaan lapsilleen humanistisen eurooppalaisen koulutuksen ja aikanaan mahdollisuuden vanhempiensa jäljissä EU:n virkoihin.