Keskustelu ruotsin asemasta heräsi somessa hetkeksi ps-nuorten ehdotuksen jälkeen

[NRR]

Yhtään keskustelu ei ole edennyt. Ihmiset ovat yhtä tietämättömiä kuin aina ennenkin. Sitä, ettei missään muualla se pienempi virallinen kieli ole kaikille pakollinen alakoulusta yliopistoon, ei tiedetä. Pakkoruotsin kriitikot kohdataan edelleen leimaamalla. Lähinnä vain ne uskaltavat kritisoida pakkoruotsia, jotka eivät pelkää tulla kutsutuksi persuksi.

Keskusteissa erottuu kolme pakkoruotsin pitkittämistä puoltavaa ryhmää.

1. Ilmiselvä trolli: "Ruotsia tarvitsevat erityisesti ne, jotka haluavat laajentaa kielitaitoaan ja yleissivistystään. Moukat pärjäävät toki vähemmälläkin: riittävät persujen ajatuspajan lehdykäiset ja Esson baarin tietäjien kuunteleminen."

2. Vegaaniaktiivi: "En minäkään ollut ruotsinopetuksen perusteille uhrannut ajatustakaan ennen tietoa pohjoismaisista yhteistyökielistä. Mutta loogistahan tuo on nimenomaan tästä näkökulmasta. En muista, että minulle olisi koskaan peruskoulussa selitetty tuota asiaa yhdeksi syyksi ruotsin opiskeluun vaan aina vedottiin ruotsin asemaan virallisena kielenä, vaikka mielestäni pohjoismaisen yhteistyökielen opiskelu on paljon loogisempi peruste kuin virallinen kieli."

3. Haluaa_olla_ruotsimyönteinen: "No miksei sitä ruotsia voi aloittaa ykkösluokalla muun ohessa? Miksi siitä pitää tehdä niin hirveä mörkö? Aine se on muiden joukossa. Itse kärsin pakkomatematiikasta mutta selvisin jotenkin. Ruotsi nyt sattuu olemaan virallinen kieli Suomessa. Ei mulla mitään ehdotonta mielipidettä tästä ole, ajattelen että jos tahtotila on että ruotsia opitaan, niin se kannattaa aloittaa nuoremmalla iällä."

Tuo ensimmäinen voi olla jopa sama tyyppi kuin suomi24:lla. Maksettu.

Kakkostapauksen kaltaiset aktiivit keskittyvät omaan erityisalaansa, mutta tukevat sivusta oman ryhmänsä ideologiaa myös ruotsissa. Esittävät "järkeväksi" perusteeksi pakolle jotain identiteettipohjaista, uppoaa omaan ryhmään.

Ja nämä muut menevät vain täysillä mukaan ruotsinopetuksen "kehittämishankkeisiin".

[pjl69]

Se on aika jännä paradoksi, että sorto- ja syrjintäjärjestelmissä löytyy aina näitä opportunisteja ja kiipijöitä, jotka kääntyvät omiaan vastaan. Rajuimmissa tapauksissa he ovat keskitysleirien vartijoita jotka pahoinpitelevät oman kansansa jäseniä ja tällaisessa pakkoruotsin kaltaisessa lievemmässä muodossa löytyy raivopäisiä suomenkielisiä pakkoruotsin puolustajia, aivan kuin luulisivat että joku olisi viemässä heiltä oikeutta opiskella ruotsia jos niin haluavat.

[NRR]

Se on aika jännä paradoksi, että sorto- ja syrjintäjärjestelmissä löytyy aina näitä opportunisteja --- aivan kuin luulisivat että joku olisi viemässä heiltä oikeutta opiskella ruotsia jos niin haluavat.

Somessa juuri eräs isä koki vääryydeksi senkin, ettei hän saanut A-ruotsia lapsilleen, koska muita halukkaita ei juuri ollut. Näitä, jotka uhriutuvat, kun A-ruotsia ei saakaan, tulee usein vastaan. Ikään kuin tästä valittamisesta olisi sovittu.

Tämä isä koki, että me muut emme nyt ymmärrä ruotsin arvoa, mutta ymmärtäisimme sitten, kun ruotsi alkaa ykköseltä tai varhemmin.

Hän uhriutui kovasti, kun hänestä minä en edes yrittänyt ymmärtää, kritisoin vain. Hän avasi asiaa näin:

Pelkään että lapsesi eivät saa samaa mahdollisuutta edetä opiskeluissa ja urallaan työelämässä kuin ne jotka osaavat ruotsia NYKYISTEN säädösten Suomessa.

Ymmärsitkö alkuperäisen pointtini?

Jos sun lapset oppisivat täydellisesti ruotsia koulussa niin mikä siinä olisi väärin? Millään RKP tavoitteilla ei olis mitään merkitystä.

Ruotsin kielen erityisasema muuttuisi koska se on kansalaistaito. Ei tarvittaisi mitään kiintiöitä erikseen ruotsinkielisille jne

Into aloittaa ykköseltä ruotsi levisi ketjussa ilmeisesti jonkin muun poliittisen teeman yhdistämien keskustelijoiden joukossa.

Ketjuun syntyi selvästi tarve ratkaista pakkoruotsi lisäämällä ja varhentamalla sitä. Siinä ei nähty mitään ongelmaa. On kuulemma tutkittua tietoa, että mitä enemmän kieliä, sitä parempi.

[pjl69]

Tyypillistä pakkoruotsittajien "minulla on oikeus!"-ajattelua. Minä minä minä. Mites muiden oikeudet valita itselleen hyödyllisempiä, mielenkiintoisempia ja mielekkäämpiä kieliä?

[lpo]

Tyypillistä pakkoruotsittajien "minulla on oikeus!"-ajattelua. Minä minä minä. Mites muiden oikeudet valita itselleen hyödyllisempiä, mielenkiintoisempia ja mielekkäämpiä kieliä?

Jos niille vastaa tuolla linjalla, niin alkavat vain öyhöttää pakkomatematiikasta, -historiasta jne. ja miten juuri hän itse ei ole tarvinnut elämässään kemiaa mihinkään. Siinä tapauksessa on hauskaa kysyä, että osaavatko nimetä maailmasta yhtäkään maata, missä on vastaava kielipoliittinen järjestelmä kuin Suomessa ja kun alkavat öyhöttämään Sveitsistä, Kanadasta tai Belgiasta (väärin), niin ai sitä ilmettä kun heittää ilmoille apartheidin aikaisen Etelä-Afrikan. Tämä nyt on toki bensan heittämistä liekkeihin, mutta mennään näillä, kun sivistynyt keskustelu aiheen tiimoilta tuntuu olevan mahdotonta.

[pjl69]

Niin, rasittavaa, että keskustelu tuntuu pyörivän aina vaan lähtöruudussaan. Matematiikkaa, kemiaa, ym, opetetaan kaikkialla maailmassa samassa muodossa. Kieliä sen sijaan puhutaan maailmalla jotain 6000 erilaista. Siinä on valinnanvaraa. Suomi on ainoa paikka maailmassa Ruotsin ulkopuolella, missä ruotsia opetetaan pakolla kaikille. Kun nyt vastapuoli edes nuo sisäistäisi, keskustelu voisi edistyäkin jonnekin, mutta aina vaan aloitetaan sama alusta.

[Uusi kielipolitiikka]

Pakottajien taktiikkana on nimenomaan keskustelun sotkeminen, jotta heidän tyhjät tynnyrinsä eivät pääsisi kolisemaan..

Neuvoksi voisi antaa, että kannattaa pysyä tiukasti omassa teemassa:

"Minä keskityn ruotsi-ongelmaan,
en lähde sinun sivuraiteellesi"

Millaista väestönosuutta nämä inttäjät lopulta edustavat?

Ruotsin valitsee A1-kieleksi ehkä 1%.
Ikäluokka on noin 50000.
49500 lapsen vanhemmat eivät valitse
A1-ruotsia..siis 99%.
Paavo Lipposen ja svenska nu 'n
massiivisista kampanjoista huolimatta.

Yli 20 vuotta on ollut käynnissä "hiljainen kansanäänestys", yo-ruotsin muodossa.

Ennen vuotta 1996 ruotsin kirjoitti pakotettuina 100%.

Vuoden 2004 lukiolain uudistuksen jälkeen, 2026 osuus lienee lähempänä 30%.

[NRR]

Olen seurannut erään suomen kielen kellokkaan taistelua pakkoruotsin puolesta.

Vuonna 2022 hän kirjoitti:

Itsehän olen pakkoruotsin puolesta
ihan vain siksi, että ruotsin kieli
on olennainen osa Suomen
kulttuuria ja kulttuurihistoriaa, ja
ruotsintaidoton suomalainen on,
anteeksi vain, sivistymätön.

Nyt 2026:

Pakkoruotsia voisi kritisoida fiksustikin. Mutta sitä ei juuri kukaan näytä tekevän. Yksi kielentutkijakollega sen jo sanoi: hän muutti kantansa pakkoruotsin suhteen ennen kaikkea pakkoruotsinvastustajien tyhmyyden vuoksi.

Yleensä niiden perustelut ovat tasoa "yäk en syö koska se on pahaa".Siis: "ruotsista ei tykätä koska se on tarpeetonta, ja ruotsi on tarpeetonta koska siitä ei tykätä". Sitten on nämä "fiksummat", jotka eivät vastusta ruotsia vaan sen pakollisuutta. Valinnanvapaus ja monipuolisuus kato.

Kukaan niistä ei kerro, miten valinnanvapaus kouluissa toteutetaan ... >>... ilman lisäinvestointeja. Koska muuten de facto pakkoenglannin rinnalle tulee useimmissa kouluissa de facto pakkosaksa, pakkoranska, pakkoespanja tms. tai pakkoruotsi 2.0.

Käytännössä pakkoruotsi on varmin ja kustannustehokkain tapa varmistaa kielellinen huoltovarmuus eli edes pieni silmäys...>>... pakkoenglantikarsinan ja "enkku riittää" -ideologian ulkopuolelle.

Persunuorille voisi tietenkin myös sanoa, että Suomi ei koskaan ole ollut yksikielinen maa ja että nykyään yksikielisyys on kauempana kuin koskaan.

Voisi puhua myös kansainvälisyydestä ja yleissivistyksestä...>>... johon Suomessa mielestäni kuuluu jonkinlainen ymmärrys ruotsin kielestä. Mutta olen räntännyt tästä ennenkin. Reaktiot olivat sitä luokkaa, että tavan takaa lisään kieliaiheisiin blogeihini kommentin, että pakkoruotsista en sitten rupea enää vääntämään.

Hän on siis kutsunut suomalaisia ilman ruotsia sivistymättömiksi ja saanut palautetta. Nyt uhriutuu siitä!

Nyt kehittänyt uuden perusteen pakkoruotsille - se on muka kustannustehokas simäys "enkku riittää" -ideologian ulkopuolelle. Ei muka ole kuullut järkevää tapaa valinnaisuuden hoitamiseksi.

Ei mitään logiikkaa.

Vuonna 2022:
Ruotsin osaaminen = suomalaisen sivistyksen olennainen osa →
ruotsintaidoton suomalainen on sivistymätön →
siksi ruotsin pitää olla pakollista.

Vuonna 2026:
Pakkoruotsin vastustajat ova tyhmiä →
valinnaisuudelle ei ole kustannustehokasta toteutustapaa →
siksi ruotsi on pakollisena hyvä tapa saada kaikki opiskelemaan muutakin kuin englantia →
siksi ruotsin pitää olla pakollista.

[NRR]

Erityisesti vihervasemmistossa moni pakkoruotsia ennen arvostellut on palannut ruotuun.

He ilmoittavat nyt kuuluvansa ryhmään "en kannata pakkoruotsia, mutta vastustan pakkoruotsin vastustajien tapaa vastustaa pakkoa".

Tuossa leirissä päättellään nyt, että järkevä syy olla ajamatta pakkoruotsin poistoa on se, että

1. pakkoruotsi on poliittisesti hankala kysymys, joka tuskin liikahtaakan nykyoloissa - jotenkin noloja ne, jotka ryhtyvät tosissaan yrittämään muutosta,

2. moni on kärsinyt enemmän liikunnasta kuin ruotsista,

3. ihmisen täytyy olla tyhmä, laiska tai asennevammainen, jos ei selviä ruotsista, joten heillä ei ole väliä ja

4. suurin epätasaarvo-ongelma koulutuksessa on kuitenkin X tsi Y tai Z, jotka ratkaistava ensin (ja nämä ovat köyhyyden ja ilmastomuutoksen kaltaisia asioita, joita ei ratkaista lähivuosina).

Näin ihminen voi yhtä aikaa muka olla olematta pakkoruotsin kannalla, mutta silti hyvällä omallatunnolla estää keskustelun pakon purkamisesta.

[pjl69]

Ei kannattais puhua noilla pakkoruotsin "puolustusargumenteilla" mitään vastustajien tyhmyydestä. Oi ironiaa. Eniten vetää surulliseksi se, että tällaisia ihmisiä sitten tunnutaan kuuntelevan, eikä pakon kriitikoita. Väittelyn näyttää edelleenkin voittavan se, jolla on oikeanlainen kanta asiassa, eikä se kenellä on vahvimmat argumentit.

[NRR]

Valtaosa pakkoruotsin purkamista vastustavista kommenteista alkaa ajatuksella "Te persut vihaatte kaikkea..."

Tämän kommentin jälkeen heidän ei tarvitse kuunnella argumentteja.

Pakkoruotsin puolustelun avulla on saatu ihmiset hylkäämään ajattelun taidot.

Pakkoruotsia pitkittävät voivat todeta samassa lauseessa, ettei pakkoruotsille ole perusteita, mutta koska pakon kriitikot ovat noloja, tyhmiä ja yrittävät tuhota kaiken hyvän, nyt ei ole aika millään tavoin heikentää pakkoruotsia, päinvastoin.

Tämä lienee vanha manipulointikeino, joukko ikivanhoja argumentointivirheitä.

Annoin kommentit tekoälylle. Sen mukaan pakkoruotsin puolustamisessa toistuu joukko argumentointivirheitä:

1. Ad hominem – hyökätään vastustajaan, ei argumenttiin.
"Te persut vihaatte kaikkea."
→ Poliittinen tausta ei kumoa esitettyä argumenttia.

2. Myrkyttäminen (poisoning the well) – vastustaja leimataan etukäteen tyhmäksi, noloksi tai asennevammaiseksi.
→ Kun ihminen on leimattu, hänen argumenttejaan ei tarvitse enää käsitellä.

3. Motiivien arvailu – argumentti selitetään vastustajan oletetulla vihalla tai asenteella.
→ Motiivi ei osoita itse väitettä vääräksi.

4. Olkinukke – pakkoruotsin kritiikki pelkistetään muotoon "ruotsista ei vain tykätä".
→ Todellinen kritiikki voi koskea esimerkiksi pakkoa, kustannuksia, pedagogiikkaa, yhdenvertaisuutta ja valinnanvapautta.

5. Väärä vastakkainasettelu – vaihtoehdoiksi tarjotaan vain pakkoruotsi tai "pakkosaksa/pakkoranska".
→ Valinnaisia kieliä voidaan järjestää monilla muillakin tavoilla.

6. Argumentti tietämättömyydestä – "En tiedä, miten valinnaisuus toteutettaisiin kustannustehokkaasti."
→ Se ei todista, ettei toimivaa mallia ole olemassa.

7. Non sequitur – "Valinnaisuus maksaisi enemmän, joten pakkoruotsi on kustannustehokas."
→ Kustannustehokkuus pitää osoittaa vertailemalla vaihtoehtoja. Lisäksi pitää osoittaa, miksi juuri ruotsi on paras ratkaisu.

8. Maalitolppien siirtäminen – perustelu vaihtuu kritiikin jälkeen.
Ensin: "Ruotsintaidoton suomalainen on sivistymätön."
Nyt: "Pakkoruotsi on kustannustehokas tapa torjua ’enkku riittää’ -ajattelua."
→ Uusi perustelu ei todista alkuperäistä väitettä.

9. Whataboutism – "Koulutuksessa on paljon suurempiakin tasa-arvo-ongelmia."
→ Se ei vastaa kysymykseen, onko pakkoruotsi perusteltu.

10. Anekdootti yleisenä todisteena – "Minä kärsin liikunnasta enemmän kuin ruotsista."
→ Yksittäinen kokemus ei ratkaise koko koulutusjärjestelmää koskevaa kysymystä.

Ydinongelma: pakkoruotsin kriitikkojen leimaaminen korvaa heidän argumenttiensa käsittelyn. Samalla itse kysymys jää vastaamatta: miksi juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille?

Miksi ihmiset sortuvat argumentointivirheisiin? Tekoäly:

1. Motivoitunut päättely
Ihminen käyttää älyään eri tavalla riippuen siitä, mitä hän haluaa lopputulokseksi. Hän voi huomata ad hominemin välittömästi vastapuolella, mutta oman leirin käyttäessä sitä, se onkin asiallista kritiikkiä.

2. Kognitiivinen dissonanssi
Jos on pitkään puolustanut pakkoruotsia ja sitten huomaa, että osa perusteluista ei kestäkään tarkastelua, vaihtoehtona olisi myöntää: "Olen ehkä ollut tässä väärässä.” Se on psykologisesti paljon vaikeampaa kuin kehittää uusi perustelu.

3. Identiteetin suojeleminen
Kun asiasta tulee osa omaa maailmankuvaa, argumentin hyväksyminen voi tuntua siltä kuin hyväksyisi samalla vastapuolen arvomaailman. Silloin vastapuolen motiivien kyseenalaistaminen helpottaa oman kannan säilyttämistä.

4. Ryhmäjäsenyys
Jos pakkoruotsin purkaminen yhdistetään esimerkiksi perussuomalaisiin, populismiin tai vihapuheeseen, keskustelu muuttuu helposti moraaliseksi: "En halua olla tuollaisen hankkeen puolella.” Silloin kysymys "onko väite tosi?” vaihtuu kysymykseen "kenen puolella olen?”

5. Älyllinen rationalisointi
Koulutus ja älykkyys eivät suojaa tältä vaan tekee ihmisestä taitavamma valehtelemaan itselleen. Ihminen pystyy rakentamaan perustelun johtopäätökselle, johon hän päätyi ensin muista syistä.

6. Moraalinen vapautus kriittisestä tarkastelusta
Jos näkee vastustapuolen moraalisesti epäilyttävänä, antaa itselleen anteeksi argumentoinrivirheet: "Vaikka argumenttini ei olisi täydellinen, puolustan tässä kuitenkin hyvää asiaa.”

Pakon pitkittäjät eivät käy keskustelua kielipolitiikasta. Pakkoruotsi on heille osa laajempaa poliittista taistelua siitä, millaista politiikkaa ja millaisia poliittisia ryhmiä halutaan vahvistaa tai heikentää.