PS-nuorilta kannanotto pakkoruotsista ja ruotsista kansalliskielenä

[TK]

PS-nuorilta kannanotto sekä pakkoruotsin poistamisesta kaikilta kouluasteilta että ruotsin poistamisesta kansalliskielen asemasta.

https://ps-nuoriso.fi/artikkelit/suomi- ... otsi-pois/

Suomi muutettava yksikieliseksi maaksi. Onhan tämä vaatimus esitetty siellä täällä vuosien varrella. Voi olla, että vaatimus Suomen muuttamisesta virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi maaksi tulee saamaan vähitellen lisää kannatusta, koska pakkoruotsin poistaminen ei ole edistynyt toivotulla tavalla.

Ylimieliset ja suomea hyvin osaavat surut sahaavat omaa oksaansa vastustaessaan pakkoruotsin lakkauttamista.
Surujen röyhkeys on huipussaan hyvin suomea osaavien surujen asioidessa viranomaisten luona ja vaatiessaan ruotsinkielistä palvelua, vaikka suomea hyvin osaavatkin.

Virkamiesruotsin vaatimusten poistaminen on yhtä tärkeää kuin pakkoruotsin opetuksen poistaminen kouluista kaikilla koulutasoilla.

Surut tyytykööt tulkkipalveluihin kuten muutkin suomea taitamattomat mamutaustaiset tekevät.

[pjl69]

Raskas vaatimus tuo kansalliskielen aseman poistaminen, vaatii perustuslain muutosta.

[NRR]

Hyvä aloite. Jotain oleellista on sanottu suoraan.

1. Kaksikielisyyden purku - olisi rehellistä, sillä ei 4,6% tee maasta kaksikielistä.

Kaksikielisyyden taustahan on tämä:

Suomenruotsalainen eliitti ja baltiansaksalainen eliitti olivat vanhoja kieli- ja säätyeliittejä Venäjän keisarikuntaan kuuluneilla alueilla.

Niiden kohtalo oli hyvin erilainen.

Baltiassa ensimmäinen maailmansota ja Venäjän imperiumin hajoaminen murskasivat vanhan saksankielisen eliitin poliittisen ja taloudellisen vallan. Suuri osa vähemmistöstä siirtyi myöhemmin Saksaan.

Suomenruotsalaiselle eliitille kävi hyvin:
pitkän kiistan jälkeen ruotsi vahvistettiin kansalliskieleksi, ja suomenruotsalaisen vähemmistön historiallinen eliittiasema säilyi.

2. Suomi ja englanti riittävät kieliopinnoiksi

Kielten hehkutus on meillä kohtuutonta:

Kielten opiskelusta on tullut koulutuskeskustelussa liturginen asia:
”kielet ovat rikkautta”,
"jos osaa vain suomea ja englantia, maailma on ahdas paikka",
”kukaan ei kadu kielitaitoaan” ja
”kielet kehittävät aivoja”.

Harvoin kuitenkaan kysytään, mitä kielten opiskeluun käytetty aika syrjäyttää.

Sama logiikka voitaisiin soveltaa matematiikkaan, luonnontieteisiin, ohjelmointiin tai musiikkiin: nekin kehittävät ajattelua. Silti emme yleensä sano, että ihminen on rajoittunut, jos hän ei ole opiskellut paljon tekniikkaa tai musiikkia.

Kielten osaaminen voi olla arvokas taito, mutta siitä ei seuraa, että jokainen ylimääräinen kieli tekee ihmisestä älykkäämmän.

Koulutuksessa pitäisi puhua myös vaihtoehtoiskustannuksista: mitä muuta olisi voitu oppia samalla ajalla?

[Uusi kielipolitiikka]

Raskas vaatimus tuo kansalliskielen aseman poistaminen, vaatii perustuslain muutosta.

Perustuslaki on varsin väljästi ja samalla tulkinnanvaraisesti muotoiltu.

Toistaiseksi tulkinta on vinoutunut RKP:n tulkinnaksi, jossa ruotsin kielen ylikorostetun erityisaseman pönkittäminen on sivuuttanut kaiken muun, jopa suomen kielen aseman turvaamisen.

Avauksen anti voisi olla se, että enemmistö alkaa pohtia, onko "kaksikielisyys" lainkaan järkevä ratkaisu, jos siitä hyötyy vain 5%:n eliittivähemmistö.

Pohdinta lisää painetta perustuslain TULKINNAN järkeistämiseen, vaikka itse perustuslain kirjaimen järkeistäminem ei onnistuisikaan.

Suomessa on maailman ankarimmin enemmistöä velvoittava kielipolitiikka, jolle ei enää viime vuosina ole ollut enemmistön tukea, mutta poliittinen vehkeily ja venkoilu on RKP:n erityisosaamista, jolle ei toistaiseksi ole löytynyt vastavoimaa.
Siksi legitimiteettiä vailla
oleva järjestely jatkuu.

Pieni poikkeus tähän maailman ankarimpaan velvoittavuuteen oli kokoomuksen 1993 aloittama
prosessi, jonka lopputuloksena jopa vasemmisto yhtyi ruotsitaakan pienimuotoiseen keventämiseen 2004.
(Yo-pakkoruotsin poisto)

Tosin sitäkin vastaan SDP (Lipponen) juonitteli RKP:n kanssa, mutta lopulta keskusta hoiti homman.

Tässä siis vaadittiin kaikkien suurten puolueiden asettuminen RKP-mafiaa vastaan.

Suomen nykyinen kielipolitiikka perustuu
sellaisen mittakaavan painostukseen, kiristykseen ja juonitteluun, ettei kansalainen tai edes kansalaisjärjestö sitä
vastaan pysty taistelemaan kuin passiivisella vastarinnalla.

Poliittinen muutos on äärimmäisen hidas, joten käytännössä joudumme turvautumaan varasuunnitelmaan eli pyrkimykseen minimoida pakkosysteemin aiheuttamat haitat.

Siinä mielessä tälläkin foorumilla mainittu ruotsinopettajien rooli (henkisen) "keskitysleirin vartijoina" on hyvä pitää tarkastelun kohteena:

Kuinka paljon tuo rälssi (!) pyrkii ja onnistuu tekemään kiusaa suomalaisille nuorille esim estämällä valmistumisen oppilaitoksesta,
jos pakkoruotsi ei maistu?

Muutenhan kielilaeissa ei ole sanktioita, joten kenenkään ei ole pakko ruotsia käyttää työssä, vaan voi ohjata kiihkeimmänkin palvelua vaativan jonkun toisen palveltavaksi.
Tulkkipalvelu viimeistään hoitaa.

Virallinen yksikielisyys ottaisi huomioon suomenkielisen väestön intressit, jotka nykyinen, käytännössä vain ruotsinkielisten asemaa kohtuuttomasti pönkittävä kaksikielisyysideologia täysin sivuuttaa.


Siksi aloite on erittäin tervetullut.

[pjl69]

Pakkoruotsi on kyllä hyvin väljän ja asenteellisen perustuslain tulkinnan seuraamusta, mutta kansalliskielistä siellä muistaakseni todetaan ihan ykskantaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, joten ei tuota kansalliskielikysymystä voi tulkita kuin yhdellä tavalla.

[Uusi kielipolitiikka]

ykskantaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, joten ei tuota kansalliskielikysymystä voi tulkita kuin yhdellä tavalla.

Mitä se sitten tarkoittaa? Eihän se itsessään velvoita kansalaista yhtään mihinkään.

Koko pykälän
tulkinnan väljyys on nyt RKP:n
määräämässä maksimissa säätämässä ankaraa velvoitetta jokaiselle suomenkieliselle - koulutuspolitiikan kautta.

Pykälää pitäisi pohtia kokonaisuutena.

Mutta äärimmäisen harva jaksaa.
Eivät edes pikkupersut.

Keskusteluun tarvitaan konkretiaa iskulauseiden sijaan.

Taitaa olla liian kova vaatimus.

[NRR]

ykskantaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, joten ei tuota kansalliskielikysymystä voi tulkita kuin yhdellä tavalla.

Mitä se sitten tarkoittaa? Eihän se itsessään velvoita kansalaista yhtään mihinkään.

Koko pykälän
tulkinnan väljyys on nyt RKP:n
määräämässä maksimissa säätämässä ankaraa velvoitetta jokaiselle suomenkieliselle - koulutuspolitiikan kautta.

Pykälää pitäisi pohtia kokonaisuutena.

Lakien pohtiminen on juristien elämäntehtävä - se on kuin teologiaa, pitäisi tuntea Raamattu, sen alkukielet ja tulkintaperinteet.

Nyt 15 vuotta sitten Henriksson kutsui Åbo Akademista valtiosääntöasiantuntija oikeusministeriöön laatimaan kielistrategiaa. En ole sen jälkeen kohdannut juristien pohdintaa.

2013:

Olin odottanut, että joku valtio-oppinut tulisi selittämään perustuslain "virallista" tulkintaa. Vihdoin sellainen tuli Suomen Kuvalehdessä 34/2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksen kertomana (Suksen Henriksson kutsui ministerikautensa aluksi oikeusministeriöön):


”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain” - ”ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa.”

Suksen ensimmäisen lauseen voi tulkita siten, ettei missään ole määritelty, mitä kansalliskielen asemasta seuraa. Seuraavien lauseiden perusteella nyt puhutaan vain tutkijan omasta mielipiteestä. Tätä mielipidettä on toisteltu pakon perusteena pakkoruotsin ystävien joukossa.

Muuten - Kanadassakaan pakko ei ole niin rankka kuin täällä ja ranskan osuus on neljännes ja kyse on maailmankielestä...

[NRR]

Olisiko juristeille esitettävä kysymys tämä:

Onko joku valtiosääntöoikeuden asiantuntija tai muu pätevä oikeustieteellinen taho koskaan arvioinut, kuinka pitkälle perustuslain 17 § velvoittaa vaatimaan ruotsin opetusta ei-ruotsinkielisille – eli onko olemassa jokin perustuslaista johdettava vähimmäistaso tai opiskelijoiden vähimmäismäärä?

Entä tämä: 2024 silloinen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Kuka on päättänyt, että koko suomalaisen ikäluokan ruotsinopetus on välttämätön määrä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi – ja mihin oikeudelliseen arvioon tämä välttämättömyys perustuu?

[TK]

Kuinka moni suomenkielinen todellisuudessa uskoo, että Suomi on "kaksikielinen maa"? Kuinka moni suomenkielinen pitää ruotsia Suomen "kansalliskielenä"?

Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Sen pitäisi olla nyt jo kaikille selvä asia.
Perustuslaissa ei puhuta mitään virkamiespakkoruotsista. Kielilait on muutettavissa ilman perustuslakiin kajoamista.

Pakkoruotsin poistaminen ja ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi on saatava käyntiin. Jätetään perustuslaki homehtuneine "kansalliskieli-kohtineen" paikoilleen.

Virkamiespakkoruotsin poistaminen on yhtä tärkeää kuin pakkoruotsin poistaminen kouluista.
Puolueilta olisi pyydettävä ehdotuksia siitä, miten ruotsinkielisten (=todellisuudessa suurimmaksi osaksi suomea hyvin puhuvien) palveleminen voitaisiin järjestää ruotsiksi mielekkäällä tavalla.
Nythän käytäntö toimii niin, että työpaikoilla virastoissa kutsutaan joku kotikielenään ruotsia puhunut palvelemaan herrakansan edustajaa.
Ruotsinkielisissä puhelinpalveluissa samoin joku hyvin ruotsia osaava (joita on harvassa) ottaa vastaan puhelut.

Kaikille on selvää sekin, että koulujen pakkoruotsi ja korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssit eivät tuota ruotsia oikeasti osaavia "palvelijoita". Pakkoruotsi ja pakkoruotsin todistusvaatimukset ovat puhdasta suomenkielisten nöyryyttämistä ja simputusta. Tästä on päästävä eroon.

Mikä taho tekisi puolueille vaatimuksen tehdä ehdotus siitä, miten ruotsinkielisten (siis todellisuudessa suurimmaksi osaksi suomea hyvin puhuvien) surujen ruotsinkielinen palveleminen järjestetään?
Samoin pyydettävä puolueilta ehdotus aikataulusta muuttaa ruotsi valinnaiskieleksi kaikilla kouluasteilla.

PS-nuorten kannanotto oli hyvä aloitus keskusteluille. Toivottavasti muut poliittiset nuorisojärjestöt seuraavat perässä.

[pjl69]

ykskantaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, joten ei tuota kansalliskielikysymystä voi tulkita kuin yhdellä tavalla.

Mitä se sitten tarkoittaa? Eihän se itsessään velvoita kansalaista yhtään mihinkään.

Jos ei velvoita, niin eipä moisella kuolleen pykälän muuttamisella ole sitten mikään akuutti tarvekaan. Itse olen käsittänyt, että se velvoittaa julkishallintoa kaksikielisyyssulkeisiin ja -rumbaan viestinnässään kansalaisiin päin (eli paperit pitää tulostaa sekä suomeksi että ruotsiksi). Tämä ei tietenkään koske tai velvoita tavallisia kansalaisia mihinkään. Kansalliskielikysymykseen puuttumisella olisi siis enemmän PR-rasitetta asialle kuin mitä sillä saavutettaisiin.

[Uusi kielipolitiikka]

Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain”

Jotain siitä pykälästä seuraa, kyllä,
kun lukee pykälän huolellisesti ja ajatuksella.
Alkaen otsikosta ja punniten sanamuodot terveellä järjellä.

Siitä seuraa julkisen vallan velvollisuus ruotsinkielistä väestöä kohtaan...

Siitä EI seuraa jokaisen yksittäisen suomenkielisen kansalaisen velvollisuus ruotsinkielistä väestöä kohtaan, mitä opintojen pakkoruotsi edustaa.

Kun RKP-mafia kuitenkin tulkitsee kansalliskielipykälää päin persettä ja suomenkielisten vahingoksi, pitää painetta lisätä oikean tulkinnan mahdollistamiseksi.

Näyttää kuitenkin siltä, että taas jäädään iskulauseiden tasolle.

Jos tarkemmin ajattelee, kielipykälä on tosiaan homehtunut, jopa julkisen vallan velvoitetta koskevan osion kohdalla.

On täysin mahdotonta huolehtia 5%:n tarpeista "samoilla perusteilla" kuin 95%:n.

Oikea ja rehellisempi status olisi valtion näkökulmasta virallinen vähemmistökieliasema ja/tai
alueellinen ratkaisu.

Tätä on kyllä pohdittu vuosien varrella
muuallakin kuin ps-nuorissa.

[NRR]

Jos tarkemmin ajattelee, kielipykälä on tosiaan homehtunut, jopa julkisen vallan velvoitetta koskevan osion kohdalla.

On täysin mahdotonta huolehtia 5%:n tarpeista "samoilla perusteilla" kuin 95%:n.

Oikea ja rehellisempi status olisi valtion näkökulmasta
virallinen vähemmistökieliasema ja/tai
alueellinen ratkaisu.

Tätä on kyllä pohdittu vuosien varrella
muuallakin kuin ps-nuorissa.

Tämä!

[SJONS]

Yle kertoi kansalaisten mielipiteitä tulevista hallituskokoonpanoista.

Ruotsalainen kansanpuolue ei kuulunut (ei otettu mukaan) yhteenkään hallitukseen, joka kootaan seuraavien vaalien jälkeen!

Oliko puolue unohtunut? Tuskin, sillä miltei jokaiseen peruskoulu-uudistuksen jälkeiseen hallitukseen Rkp on osallistunut ja hoitanut kielipoliittisesti merkittävää salkkua!