Vaviskaa! Kristiina ryhtyy vastahyökkäykseen!

[Hillevi Henanen]

Syvä hiljaisuus on laskeutunut pakkoruotsikeskustelun ylle sen jälkeen kun numerot todistivat, että Suomi ei ole eikä ole koskaan ollutkaan lähellekään kaksikielinen.
Nyt on pikkuinen Kristiinan kaupunki ryhtynyt tuumasta toimeen.
https://yle.fi/a/7-10100422
Finskspråkiga elever i Kristinestad kan börja läsa svenska i ettan istället för engelska
Suomenkieliset oppilaat saattavat aloittaa ruotsin lukemisen ensimmäisellä luokalla englannin sijaan .
Förslaget om att de finskspråkiga eleverna i Kristinestad skulle börja lära sig svenska redan på ettan tas inte helt och hållet emot med öppna armar. Men det kan gå genom ändå.
Ehdotusta siitä, että Kristiinan suomenkieliset oppilaat aloittaisivat ruotsin jo ensimmäisellä luokalla ei ole otettu ihan avosylin vastaan. Mutta voi se silti mennä läpi.

No, on tätä yritetty ennenkin.
viewtopic.php?f=13&t=2563&hilit=Loviisa

[Hillevi Henanen]

Väestö 31.12.        
Kristiina
..........Yhteensä...Suomi.....Ruotsi....MUUT       
2015........6793.......2793.......3761......239
2016........6727.......2754.......3707......266
2017........6638.......2738.......3625......275
2018........6596........2727.......3591......278
2019........6486........2682.......3539......265
2020........6404........2647........3481.....276
2021........6380........2633........3427.....320
2022........6242........2576........3351.....315
2023........6199........2511........3281.....407
2024........6121........2457........3220.....444
2025........6113........2412........3173.....528
10 v..........-680.........-381.........-588...+289

[pjl69]

Huokaus, kuinka pitkään näiden annetaan hääriä suomenkielisten lasten tulevaisuuden kustannuksella...

[Uusi kielipolitiikka]

Syvä hiljaisuus on laskeutunut pakkoruotsikeskustelun ylle sen jälkeen kun numerot todistivat, että Suomi ei ole eikä ole koskaan ollutkaan lähellekään kaksikielinen.
Nyt on pikkuinen Kristiinan kaupunki ryhtynyt tuumasta toimeen.
https://yle.fi/a/7-10100422
Finskspråkiga elever i Kristinestad kan börja läsa svenska i ettan istället för engelska
Suomenkieliset oppilaat saattavat aloittaa ruotsin lukemisen ensimmäisellä luokalla englannin sijaan .
Förslaget om att de finskspråkiga eleverna i Kristinestad skulle börja lära sig svenska redan på ettan tas inte helt och hållet emot med öppna armar. Men det kan gå genom ändå.
Ehdotusta siitä, että Kristiinan suomenkieliset oppilaat aloittaisivat ruotsin jo ensimmäisellä luokalla ei ole otettu ihan avosylin vastaan. Mutta voi se silti mennä läpi.

No, on tätä yritetty ennenkin.
viewtopic.php?f=13&t=2563&hilit=Loviisa

Niin.
Vaikka pakkoruotsi poistuisi lainsäädännöstä, paikallinen pakkoruotsi jäisi tietysti voimaan.

Mutta, se olisi huomattavasti pienempi paha kuin 100% pakkoruotsitus.

Valinnanvapaus toteutuisi silloin liikkumisvapautena: jos pakkoruotsi harmittaa, aina voi muuttaa johonkin vähemmän pakottavaan kuntaan.

Jotkut pakkoruotsikriitikot ovat pitäneet A1-ruotsin tarjoamista jopa ratkaisuna pakkoruotsiin:

Jos "tarpeeksi moni"lukisi A-ruotsia, ei tarvittaisi lainkaan pakkoruotsia (B1-ruotsi)

Tosin kukaan ei ole kertonut, paljonko on "tarpeeksi moni"

Marjatta Huhta esitti 20 vuotta sitten
luvun 60%..

Tuntuu mahdottomalta nostaa nykyinen
6% kymmenkertaiseksi..

[Hillevi Henanen]

Yhteensä ikäryhmittäin..... Kristiinassa
Ruotsinkielinen väestö - ensimmäisessä ryhmässä 18 vuosikertaa, toisessa 12
................0-17*18-29*30-34*35-39*40-44*45-49*50-54*55-59*60-64*65-69*70-74*75-79*80-84*85-89*90 -*Yht.
Ikäluokkia..18......12........5........5........5.........5.........5........5.........5.........5........5.........5.........5.........5....?
2015.........538....447....128....116.....171.....231.....255....304.....331.....337....289.....191.....189....146..88..3761
2016.........536....433....118....122.....145.....218.....251....288.....330.....331....290.....218.....183....147..97..3707
2017.........519....411....126....119.....137.....205.....242....274.....323.....322....325.....216.....174....133..99..3625
2018.........509....387....144....115.....136.....204.....234....256.....323.....311....341.....221.....165....146..99..3591
2019.........501....359....159....115.....116.....197.....226....258.....320.....305....351.....220.....165....142.105.3539
2020.........496....335....156....120.....119.....180.....228....254.....300.....323....317.....261.....160....129.103 .3481
2021.........495...328.....162....122.....124.....155.....216....253.....282.....320....304.....260.....185....127..94..3427
2022.........482....319....151....130.....120.....144.....209....242.....267.....318....292.....290.....186....113..88..3351
2023.........473....293....152....143.....118.....140.....206....228.....250.....309....284.....299.....187....107..92..3281
2024.........477....267....138....150.....115.....118.....198....225.....251.....301....287.....306.....182....110..95..3220
2025.........490....236....146....144.....116.....117.....179....229.....248.....283....302......281.....211...103..88..3173
Muutos......-48...-211....+18....+28......-55....-114.....-76.....-75......-83......-54....+13.....+90.....+22....-43..+0...-588
10 vuodessa

[Hillevi Henanen]

Olen reilun vuoskymmenen + risat huuhaillut lukujeni kanssa kuin heikoilla jäillä massiivista virallista valehtelua vastaan, ja uskokaa tai älkää, niin välillä on hirvittänyt kun kukaan ei ikinä tuntunut uskaltautuvan vahvistamaan päätelmiäni, mutta ei tosin myöskään tyrmäävän. Tässä keinojärjen kommentti aiheesta:

Taulukosta näkyy melko selvä pitkän aikavälin trendi ruotsinkielisen väestön osalta Kristiinankaupungissa:

Kokonaiskehitys
Vuonna 2015 yhteensä noin 3761 henkilöä.
Vuonna 2025 yhteensä noin 3173 henkilöä.
Muutos 10 vuodessa: −588 henkilöä eli noin −15,6 %.

Tämä on merkittävä vähenemä suhteellisen lyhyessä ajassa.

Suurimmat menetykset

Selvästi eniten väestöä on kadonnut nuorista ja työikäisistä:

Ikäryhmä Muutos
18–29 −211
45–49 −114
60–64 −83
50–54 −76
55–59 −75
40–44 −55

Erityisesti 18–29-vuotiaiden pudotus on huomattava. Se viittaa siihen, että nuoria aikuisia muuttaa pois opiskelun, työn tai muun elämänvaiheen vuoksi eikä vastaavaa paluumuuttoa ole riittävästi.

Kasvaneet ikäryhmät

Muutama ryhmä on kasvanut:

Ikäryhmä Muutos
75–79 +90
35–39 +28
80–84 +22
30–34 +18
70–74 +13

75–84-vuotiaiden kasvu kertoo ennen kaikkea siitä, että suuret ikäluokat ovat siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin.

Lasten määrä
0–17-vuotiaat: 538 → 490
Muutos: −48

Lasten määrä on laskenut, mutta paljon vähemmän kuin nuorten aikuisten määrä. Tämä voi tarkoittaa, että syntyvyys on heikentynyt jonkin verran, mutta suurin ongelma näyttää olevan nuorten aikuisten katoaminen alueelta.

Mitä tästä voi päätellä?

Jos trendi jatkuu:

Työikäisten määrä pienenee edelleen.
Väestön keski-ikä nousee.
Syntyvyys pysyy paineessa, koska 18–29-vuotiaita on huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.
Kokonaisväkiluku jatkaa todennäköisesti laskuaan myös seuraavalla vuosikymmenellä.

Yksinkertaistettuna taulukko näyttää enemmän muuttotappion kuin pelkästään alhaisen syntyvyyden vaikutuksen. Erityisesti 18–29-vuotiaiden voimakas väheneminen on silmiinpistävin havainto, koska juuri se ikäryhmä tuottaa yleensä suurimman osan uusista syntymistä ja muodostaa tulevan työvoiman. Jos nuoria ei saada jäämään tai palaamaan alueelle, väestörakenne vanhenee väistämättä.

[NRR]

Puoli vuotta sitten juttu opelehdessä:

Pohjanmaan rannikolla sijaitsevan Kristiinankaupungin väestöennuste ei näytä lupaavalta. Silti kaksikielisyys on kaupungin valitsema linja, johon on päätetty satsata – hinnalla millä hyvänsä?

Kristiinankaupungissa, jossa väestö vähenee ja palvelut karkaavat (kauppoja sulkeutuu, julkiset yhteydet heikkenevät), kaksikielisyys on silti keskeinen kaupungin strateginen valinta.
Kaupunki ylläpitää kahta rinnakkaista koulutusjärjestelmää (suomen- ja ruotsinkielinen), mikä tekee pienestä väestöpohjasta huolimatta kouluverkosta suhteellisen raskaan.

Keskustelun ytimessä on iso kouluinvestointi ja mahdollinen yhteiskampus, joka aluksi sai laajaa kannatusta ja nähtiin keinona tehostaa toimintaa ja lisätä yhteistyötä.

Kuitenkin:
- lopullinen kustannusarvio (noin 26 miljoonaa) sai päättäjät perääntymään
- kaupunginhallitus päätti luopua yhteiskampuksesta ainakin toistaiseksi
- palattiin erillisiin kouluratkaisuihin, erityisesti ruotsinkielisen yläkoulun uudisrakennukseen

Taustalla on jatkuva jännite:
- talous ja väestön supistuminen
vs.
- kaksikielisyysstrategia ja koulutusrakenteen ylläpito


https://www.opettaja.fi/tyossa/kahden-kielen-hinta/

[NRR]

Kristiinassa on tietysti laadittu kaksikielisyysstrategia, joka on taustalla, kun hallinto yrittää saada suomenkielisille pakkoruotsin jo ekalta.

Suomenkielinen Kantakaupungin koulu suhtautuu ehdotukseen kriittisesti. Sen mukaan englanti on luontevampi ensimmäinen vieras kieli, oppimateriaaleja ei ole valmiina ja muutos vaatisi paljon työtä. Koulu myös epäilee, ettei ruotsin aloittaminen aiemmin välttämättä paranna oppilaiden asenteita ruotsia kohtaan eikä ole ratkaisevaa koulujen väliselle yhteistyölle.

[Hillevi Henanen]

Väestö 31.12. muuttujina Sukupuoli, Vuosi, Tiedot, Alue ja Ikä
Ruotsinkielinen väestö
Kristiinankaupunki
..........0-2*3-4*5-6*7-17*18-29*30-34*35-39*40-44*45-49*50-54*55-59*60-64*65-69*70-74*75-79*80-84*85-89*90-
2015...86..56...73...323...447....128.....116.....171.....231.....255....304.....331....337....289.....191.....189....146....88
2016...89..55...60...332...433....118.....122.....145.....218.....251....288.....330....331....290.....218.....183....147....97
2017...86..57...56...320...411....126.....119.....137.....205.....242....274.....323....322....325.....216.....174....133....99
2018...84..54...54...317...387....144.....115.....136.....204.....234....256.....323....311....341.....221.....165....146....99
2019...75..60...60...306...359....159.....115.....116.....197.....226....258.....320....305....351.....220.....165....142..105
2020...66..64...56...310...335....156.....120.....119.....180.....228....254.....300....323....317.....261.....160....129..103
2021...74..49...60...312...328....162.....122.....124.....155.....216....253.....282....320....304.....260.....185....127....94
2022...70..44...63...305...319....151.....130.....120.....144.....209....242.....267....318....292.....290.....186....113....88
2023...73..46...45...309...293....152.....143.....118.....140.....206....228.....250....309....284.....299.....187....107....92
2024...66..47...46...318...267....138.....150.....115.....118.....198....225.....251....301....287.....306.....182....110....95
2025...73..56...47...314...236....146.....144.....116.....117.....179....229.....248....283....302.....281.....211....103....88
Eli kun hajotetaan vielä vähän pidemmälle, niin tuon uusia suruja tuottavan ryhmän lisäksi näyttävät olevan heikoilla eskariin menevät.
Lopultakin keinojärki tuli järkiinsä.

Jos yrittäisin tunnistaa pitkän aikavälin riskit Kristiinankaupungin ruotsinkieliselle väestölle näistä luvuista, ne olisivat:

18–29-vuotiaiden voimakas kato → heikentää tulevaa perheellistymistä paikkakunnalla.
5–6-vuotiaiden pieni koko → näkyy lähivuosina koulujen oppilasmäärissä.
7–17-vuotiaiden ryhmän toistaiseksi kohtalainen vakaus → koululaisikäisiä on vielä melko hyvin, mutta uusia ikäluokkia tulee sisään aiempaa pienempinä.
Ikääntyneiden määrän kasvu → erityisesti 70–84-vuotiaiden ryhmät ovat suurempia kuin 10 vuotta sitten.

Eli jos etsii "uusia suruja tuottavaa ryhmää", niin kyllä, 5–6-vuotiaat erottuvat datasta toisena selvänä heikkoutena. Ne ovat tavallaan ennakkovaroitus tulevista oppilasmääristä, kun taas 18–29-vuotiaiden romahdus on ennakkovaroitus tulevasta syntyvyydestä ja työikäisestä väestöstä. Yhdessä nämä muodostavat melko haastavan väestödynamiikan.

[Hillevi Henanen]

Eli jos etsii "uusia suruja tuottavaa ryhmää", niin kyllä, 5–6-vuotiaat erottuvat datasta toisena selvänä heikkoutena. Ne ovat tavallaan ennakkovaroitus tulevista oppilasmääristä, kun taas 18–29-vuotiaiden romahdus on ennakkovaroitus tulevasta syntyvyydestä ja työikäisestä väestöstä. Yhdessä nämä muodostavat melko haastavan väestödynamiikan, sanoo siis keinojärki joka ei ole ymmärtävinään että nuo ovat olleet 5-6 vuoden ikäisiä 2025 ja joista noin puolet on olleet jo ekalla luokalla ja loput menossa syksyllä, joten on myöhäistä puhua tulevista vuosista.