Kirjallisuutta ja julkaisuja

Keskustelua kielipoliittisista julkaisuista
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2340
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Kirjallisuutta ja julkaisuja

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 30.11.2025 14:49

Tähän voi kerätä tutkimusaineistoa.

2008
Suomessa jokainen korkeakouluopiskelija joutuu suorittamaan arvosanan niin kutsutussa virkamiesruotsissa. Moni pääsee kurssilta läpi osaamatta ruotsia juuri lainkaan. Tuoreen väitöskirjan mukaan joka viidennen valmistuneen ruotsin taidot eivät täytä vaatimuksia, vaikka todistuksessa toisin lukeekin. Tämä tarkoittaa vuosittain tuhansia nuoria akateemisia.
Yhtenä ratkaisuna Hannu Niemi esittää, että virkamiesruotsin taitoja ei enää vaadittaisi kaikilta yliopisto-opiskelijoilta, vaan virkamiehiksi aikovat todistaisivat taitonsa erillisellä tutkinnolla.
2008 Hannu Niemi
"Kaikki korkeakoulutetut eivät tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Kokonaan sen opetuksesta ei kuitenkaan voida luopua, sillä ruotsinkielisille täytyy taata kielilain mukaiset oikeudet äidinkielellään saataviin palveluihin."

Niemi on sitä mieltä, että opetuksessa tulisi tehdä nykyistä selvempi ero virkamiesruotsin ja erityisalojen ruotsin välille, sillä niiden ero ei ole selvillä edes kaikille opettajille.

"Virkamiesruotsilla tarkoitetaan kaikille opetettavaa kirjallista ja suullista taitoa, jolla pystyy palvelemaan virkatehtävissä. Erityisalojen ruotsi taas on tietyn alan täsmäopetusta. Usein nämä sekoitetaan ja kursseilla opetetaan vain toista."


Niemen mukaan oli virhe, että virkamiesruotsista tehtiin vuonna 1987 pakollinen osa korkeakoulututkintoja. Myös Hildén muistuttaa, että koulutuspolitiikka on ruotsin osalta epäjohdonmukaista, sillä ilman ruotsin kirjoittamista voi tulla ylioppilaaksi, mutta korkeakouluissa on suoritettava virkamiesruotsi.

"Epäkohta poistuisi, jos korkeakouluissa toisesta kotimaisesta kielestä tehtäisiin vapaaehtoista.
Verkkouutiset. Hannu Niemen väitöskirjan mukaan kaksi vuosikymmentä sitten korkeakoulututkintoihin liitetty vaatimus virkamiesruotsin taidoista olikin virhe.

TK
Viestit: 2615
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 01.12.2025 00:59

Olis hyvä olla jotain linkkejä Hannu Niemen teksteihin, ja asian uutisointiin.

Ilman muuta vuoden 1987 sairas päätös virkamiesruotsin pakollisuudesta kaikille korkeakouluopiskelijoille oli emämoka. Ihmetellä vaan täytyy, miten se yleensä saatiin tapahtumaan.
Tehtiinkö päätös taas juuri ennen eduskunnan lomia, jotta edustajat eivät ehtisi paneutua asiaan. Näinhän monia pakkoruotsitukseen liittyviä päätöksiä on runnottu läpi.

Silloin ei kysytty, mutta nyt olisi korkea aika kysyä: kuinka moni korkeakoulutettu ryhtyy virkamieheksi? Olettaisin, että virkamiesprosentti on aika pieni.

Virkamiesruotsista voitaisiin tehdä vapaaehtoinen opintokokonaisuus niille, jotka suunnittelevat ryhtyvänsä virkamiehiksi. Tai jos joku myöhemmin työurallaan siirtyy töihin, joissa tarvittaisiin ruotsia, niin kurssin voisi suorittaa myöhemmälläkin iällä. Niinhän muitakin osaamisalueita täydennetään tarpeen vaatiessa.

Ruotsi olisi muutettava valinnaiskieleksi kaikilla koulutasoilla, ei pelkästään korkeakoulutasolla.

lpo
Viestit: 220
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 01.12.2025 18:25

TK kirjoitti: 01.12.2025 00:59 Ilman muuta vuoden 1987 sairas päätös virkamiesruotsin pakollisuudesta kaikille korkeakouluopiskelijoille oli emämoka. Ihmetellä vaan täytyy, miten se yleensä saatiin tapahtumaan.
Jututin tekoälyä aiheesta ja voi pojat tätä kaninkoloa:

On perusteltua tulkita, että vuoden 1987 asetus oli hallinnollinen ratkaisu, joka ei ollut yhtä vakaasti “ankkuroitu” lakiin kuin myöhemmät, vuoden 2003 lakimuutokset, ja siksi 2000-luvun alussa haluttiin kirjata kielitaitovaatimukset suoraan lakiin, jotta niiden pysyvyys olisi taattu.

Alla tarkempi erittely.

🧩 1. Miksi vuoden 1987 asetus ei ollut yhtä vakaa?

Asetus ≠ laki

Vuoden 1987 ratkaisu oli valtioneuvoston antama asetus (442/1987), jonka perusteella korkeakouluihin luotiin virkamiesruotsin suoritus mallina.
Asetus voidaan periaatteessa muuttaa tai kumota huomattavasti helpommin kuin laki, koska:
- se hyväksytään hallituksessa, ei eduskunnassa,
- sen muuttaminen ei edellytä poliittista enemmistöä eduskunnassa.

Poliittinen ilmapiiri muuttui 1990–2000-luvuilla
1990-luvulta lähtien ruotsin pakollisuutta kohtaan nouseva kriittisyys kasvoi huomattavasti.
Tämä teki asetuspohjaisesta sääntelystä haavoittuvaa, jos joku tuleva hallitus olisi halunnut heikentää pakollisuutta.

🧩 2. Miksi 2003 haluttiin “betonoida” virkamiesruotsi?

Vuonna 2003 säädettiin kaksi merkittävää lakia:
1) Kielilaki (423/2003)
- Sääti kansalliskielten aseman uudella tavalla.
- Vahvisti, että viranomaispalvelut edellyttävät jatkossakin suomen ja ruotsin osaamista.
2) Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
- Kirjasi lain tasolla, millaista kielitaitoa vaaditaan valtion ja kuntien virkoihin.
- Sisälsi suoraan viittaukset siihen, että kielitaito voidaan osoittaa korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla.

👉 Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että:
- virkamiesruotsin asema siirrettiin asetustasolta lakitasolle,
- sen poistaminen olisi jatkossa olisi merkittävästi vaikeampaa, koska tarvittaisiin eduskunnan enemmistö.

Tämä on juuri se “betonointi”, johon viittasit.

🧩 3. Mikä oli 2003-uudistusten motiivi?

Poliittiset ja hallinnolliset syyt kulkivat näin:
a) Ruotsin aseman turvaaminen
RKP halusi varmistaa, etteivät tulevat hallitukset voisi heikentää ruotsin asemaa vain asetusta muuttamalla.
Asetus 1987 oli altis politiikan vaihteluille.

b) Hallinnollinen selkeys
2003 haluttiin uudistaa paljon hajallaan ollutta kielisääntelyä yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
Virkamiesten kielivaatimukset ja tutkintojen kieliopinnot haluttiin yhdistää.

c) Kasvava pakkoruotsi-kritiikki
1990–2000-luvuilla paine ruotsin pakollisuuden poistamiseksi kasvoi.
Juuri tämä paine vahvisti halua “pysyvöittää” vaatimukset lakitasolle.

🧩 4. Johtopäätös

Kyllä — vuoden 1987 asetuksen asema koettiin 2000-luvun alussa liian heikoksi, koska se oli vain asetustason säädös.
Vuoden 2003 lait ankkuroivat virkamiesruotsin pysyvästi lainsäädäntöön, jolloin sen poistaminen edellyttäisi nimenomaista lakimuutosta ja poliittisen enemmistön hyväksyntää.


Suurin riippakivi on nyt siis 424/2003. Opetus on pakko järjestää niin, että sen avulla voidaan osoittaa ruotsin osaaminen. Etäopinnot ja hyväksilukeminen onneksi mahdollistavat esimerkiksi sen Metropolian kurssin kaltaiset keinot kiertää tämä ongelma ruotsinkielen edunvalvontakoneiston ja sen hännystelijöiden itkupotkuraivareista huolimatta. Vaikka näistä uutisoidaankin vain Svenska Ylen puolella, on tärkeää tuoda asia esille vähintään tällä sivustolla ja toki myös siellä hypoteettisessa Esson baarissa. Vastapuoli ei osaa kuin kiristää ruuvia ja saa nähdä, mikä heidän seuraava askel on. Säännölliset kielikokeet?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2340
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 01.12.2025 19:16

Tekoäly on tässä väärässä.

Tämä epäloogisuus on tuttu juttu.
Koska tekoäly ei ole mikään oikea äly.


Kielilaki ei säädä korkeakoulun kielitaitovaatimuksia.

Kielilaki säätää viranomaisen velvollisuuden palvella ruotsiksi.

Virassa olevan virkamiehen kielitaitovaatimus on eri asia kuin
tutkinnon vaatimus. Nimitys johtaa tekoälyn harhaan, epäloogiseen tulkintaan.



Asetustasoinen määräys voidaan muuttaa toisella asetuksella.

Yliopistoasetusta on muutettu vuosien varrella useaan otteeseen.

Kielilakiin ei tarvitse tehdä muutoksia, jotta korkeakoulujen asetukseen pohjautuva vaatimus voidaan poistaa tutkintovaatimuksista.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/36195

Tuossa kyseinen vuoden 2008 väitös

Googlella voit hakea asiaa koskevaa uutisointia.

Google
Hannu Niemi virkamiesruotsi 2008

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2340
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 01.12.2025 19:22

kielitaito voidaan osoittaa korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla.
Siis: voidaan osoittaa.

Mutta ei ole pakko, koska kielitaidon osoittamiseen on muitakin tapoja.

Tästä on selkeä lausunto kielikeskuksilta
(FINELC 2012)

viewtopic.php?f=13&t=1809
Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi tutkintoasetuksen muuttamisen. Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. Voinee ennustaa, että joillakin tieteenaloilla ruotsin suorittaminen osana yliopistotutkintoa vähenisi radikaalisti, kun taas sellaisilla aloilla, joilta työllistytään julkisiin tehtäviin, ruotsin suorittaminen olisi edelleen suosittua. Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi.
Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2340
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 01.12.2025 19:37

Kaikkein älyttömintä tässä on se, että edes se virkamies ei tarvitse työssään ruotsin kieltä, koska valtionhallinnon sisäinen kieli on suomi.

Ruotsin osaamista vaativiin tehtäviin RKP vaatii aina äidinkieleltään ruotsinkielisen.

Tätä venkoilua ei kukaan pysty torjumaan

Kuntatasolla esim Kirkkonummella on väännetty asiasta jo vuosien ajan..

Tässä tutkimus, joka vahvistaa ruotsin tarpeettomuuden jopa niissä valtion viroissa!!
Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa" : svenska språket i arbetet vid inrikesministeriet-användning, kunskaper och beaktande vid anställning
Päätekijä
Turkia, Tiia
Aineistotyyppi
OpinnäytteetMaisterintutkielma
Julkaistu
2011
viewtopic.php?t=3504
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää sisäasiainministeriön henkilöstön ruotsin kielen
käyttöä työtehtävissä,
ruotsin kielen taitoa sekä sen huomioon ottamista työhön otettaessa.

Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat, kuinka usein ja millaisissa työtilanteissa ruotsin
kieltä käytetään, miten henkilöstö itse arvioi oman ruotsin kielen taitonsa ja onko ruotsin
kielen taitoa otettu huomioon työhönottotilanteessa.

Tutkimus kohdistuu koko
sisäasiainministeriön henkilöstöön.
Materiaalina tässä tutkimuksessa käytetään 100 sisäasiainministeriön työntekijän vastausta
elektronisen kyselyyn.

Kyselyn vastauksien analysointi on pääasiassa määrällistä, lukuun
ottamatta muutamia avoimia vastauksia. Tulokset esitellään taulukoita ja kuvioita apuna
käyttäen.

Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.

Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia. Henkilöstö arvioi ruotsin kielen taitonsa pääosin tyydyttäväksi. Taidot
luetun- ja kuullunymmärtämisen osalta luokitellaan hyviksi, mutta muut kielitaidon osa-
alueet määritellään tyydyttäviksi.

Ruotsin kielellä puhuminen jää henkilöstön arvion mukaan
hieman tyydyttävän tason alapuolelle.
Ruotsin kielen taidon huomiointi työhönottotilanteessa ei tämän tutkimuksen perusteella ole
täysin systemaattista riippumatta siitä, onko korkeakoulututkinto kelpoisuusehtona viralle.

Vastaajista vähän yli puolen kohdalla ruotsin kielen taito on huomioitu työhön otettaessa.
Noin puolet vastaajista kertoo todistaneensa ruotsin kielen taitonsa kielitaitotodistuksella.
Haastattelu ruotsin kielellä on satunnaista, sillä vain kymmenesosaa vastaajista on
haastateltu ruotsiksi työhönottotilanteessa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2340
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kirjallisuutta ja julkaisuja

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 02.12.2025 12:49

Entäs pakkoruotsittajien toinen suosittu valhe: pohjoismainen yhteistyö.

Sitäkin on tutkittu

Jo 20 vuotta sitten

Yhteinen kieli on englanti

https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_18895
The study was motivated by three factors, which also
contribute to its significance for today’s business. First, in
multinational companies

English is increasingly used as the shared
language of internal communication.

Second, email technology
enables direct communication links between corporate employees
all over the world. Third, both Finns and Swedes agree that some
differences exist in their communication styles.
The lingua franca between Finns and Swedes has traditionally
been Swedish,5 which is one of the two official languages of Fin-
land.

In Finnish-Swedish mergers, the choice of the corporate
language has been between
Swedish and English; Finnish has
never been a viable option as it is not a language shared by Finns
and Swedes.

Recently, however, English has become an in-
creasingly dominant language in Nordic business encounters, and
it is also widely used as a corporate language (Björkman et al.
2003: 219). English is used increasingly also in other domains in
the Nordic countries, as is shown by e.g. Taavitsainen & Pahta
(2003) in their overview of “English in Finland”6 and by Modiano
(2003) in his “Euro-English: A Swedish Perspective”
Tämä siis jo 20 vuotta sitten!!

Vastaa Viestiin