Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Suomen kielipolitiikka leikki-kaksikielisyyksineen on kuntatasolla jatkuvaa sadussa elämistä. Sadun nimi on "keisari ilman vaatteita".
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Kaksikielisyyden perushinta jaksaa kiehtoa minua edelleen.
Vuosikaudet olen hakenut jonkinlaista virallista tietoa tämän pelleilyn hinnasta, ja nyt valtionapumuutoksen (tolkuttoman korotuksen) yhteydessä se on julkistettu.
Hinta per henkilö per vuosi ja kaksikielisyyden koko perushinta
2015 269,61 eli 1,48 miljardia
2016 278,54 nousua 3,3% eli 1,53 miljardia
2017 277,75 pudotusta 0,3% eli 1,53 miljardia
Jokaisen euron korotus tähän perushintaan lahjoittaa kaksikielisille kunnille reilut 350 000 euroa.
Prosentuaalinen muutos siirtyy sellaisenaan avustuksen koko määrään, 3,3% perushintaan tekee 3,3% avustuksen kokohintaan.
Kun siis vuoden 2016 perushintaa korotettiin lähes yhdeksällä eurolla, saivat nämä kunnat laskentakikkailulla 3,2 miljoonan euron lisäbonuksen. (Jokainenhan tietää, että kaksikielisyys on rikkaus eikä suinkaan rahanreikä)
Seuraavan vuoden (2017) kaksikielisyyden perushintaa sitten vähän (0,79€) pudotettiin, että saatiin kokonaispotti pysymään edellisen vuoden tasolla.
2016 koko potti 99,1 milj
2017 koko potti 99,0 milj
2018 koko potti 99,1 milj mikäli kaksikielisyyden perushinta ei muutu
Samalla ehdolla Vantaa siirtyisi omaan yli tonnin valtionapukastiinsa 1016 eurolla/ruotsinkielinen, sillä vaikka ruotsinkielisten määrä vähenee, niin koko väkiluku kasvaa ja se kasvattaa pottia.
Tarkkaan ottaen vuodelle 2017 jaettiin tätä rahaa 112 000 euro vähemmän kuin ennätysvuodelle 2016.
2017 kunnat saivat ruotsinkielisistään 64,4 milj. ja koko asukasmäärän mukaan 34,5 miljoonaa.
Oliskohan korvausta melu- ja hajuhaitoista?
Valtionapuautomaatti jauhaa kaksikielisille kunnille lisärahaa vaikka kaikesta muusta leikataan ja vaikka näissä kunnissa ruotsinkielisten määrä on viimeisten viiden vuoden aikana pudonnut 2668 henkilöllä.
Vaikka jokaisessa näistä kunnista olisi 2017 ollut jäjellä enää YKSI ruotsinkielinen, jauhaisi tämä mylly silti näille kunnille 34,5 miljoonaa kaksikielisyyden kuluihin, ja summa nousee koko ajan, koska muu väkimäärä lisääntyy (2015 se oli 32,8).
Vuoden 2018 apupaketti minulla on muuten kasassa, mutta vuoden 2018 kaksikielisyyden perushinta puuttuu, joten käytän 2017 lukua. Rahaa jaetaan vuoden 2016 väestötilaston mukaan. Ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa romahti 807 henkilöllä vuonna 2016.
Se tarkoittaa, että ruotsinkielisistä tulisi 64,2 milj. ja koko väestöstä 34,9 milj.. Siis vain vähän plussalla vuoteen 2017 verrattuna jos ei kaksikielisyyden perushinnan korotuksesta tule apuja.
Saas nähdä miten käy.
Vuosikaudet olen hakenut jonkinlaista virallista tietoa tämän pelleilyn hinnasta, ja nyt valtionapumuutoksen (tolkuttoman korotuksen) yhteydessä se on julkistettu.
Hinta per henkilö per vuosi ja kaksikielisyyden koko perushinta
2015 269,61 eli 1,48 miljardia
2016 278,54 nousua 3,3% eli 1,53 miljardia
2017 277,75 pudotusta 0,3% eli 1,53 miljardia
Jokaisen euron korotus tähän perushintaan lahjoittaa kaksikielisille kunnille reilut 350 000 euroa.
Prosentuaalinen muutos siirtyy sellaisenaan avustuksen koko määrään, 3,3% perushintaan tekee 3,3% avustuksen kokohintaan.
Kun siis vuoden 2016 perushintaa korotettiin lähes yhdeksällä eurolla, saivat nämä kunnat laskentakikkailulla 3,2 miljoonan euron lisäbonuksen. (Jokainenhan tietää, että kaksikielisyys on rikkaus eikä suinkaan rahanreikä)
Seuraavan vuoden (2017) kaksikielisyyden perushintaa sitten vähän (0,79€) pudotettiin, että saatiin kokonaispotti pysymään edellisen vuoden tasolla.
2016 koko potti 99,1 milj
2017 koko potti 99,0 milj
2018 koko potti 99,1 milj mikäli kaksikielisyyden perushinta ei muutu
Samalla ehdolla Vantaa siirtyisi omaan yli tonnin valtionapukastiinsa 1016 eurolla/ruotsinkielinen, sillä vaikka ruotsinkielisten määrä vähenee, niin koko väkiluku kasvaa ja se kasvattaa pottia.
Tarkkaan ottaen vuodelle 2017 jaettiin tätä rahaa 112 000 euro vähemmän kuin ennätysvuodelle 2016.
2017 kunnat saivat ruotsinkielisistään 64,4 milj. ja koko asukasmäärän mukaan 34,5 miljoonaa.
Oliskohan korvausta melu- ja hajuhaitoista?
Valtionapuautomaatti jauhaa kaksikielisille kunnille lisärahaa vaikka kaikesta muusta leikataan ja vaikka näissä kunnissa ruotsinkielisten määrä on viimeisten viiden vuoden aikana pudonnut 2668 henkilöllä.
Vaikka jokaisessa näistä kunnista olisi 2017 ollut jäjellä enää YKSI ruotsinkielinen, jauhaisi tämä mylly silti näille kunnille 34,5 miljoonaa kaksikielisyyden kuluihin, ja summa nousee koko ajan, koska muu väkimäärä lisääntyy (2015 se oli 32,8).
Vuoden 2018 apupaketti minulla on muuten kasassa, mutta vuoden 2018 kaksikielisyyden perushinta puuttuu, joten käytän 2017 lukua. Rahaa jaetaan vuoden 2016 väestötilaston mukaan. Ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa romahti 807 henkilöllä vuonna 2016.
Se tarkoittaa, että ruotsinkielisistä tulisi 64,2 milj. ja koko väestöstä 34,9 milj.. Siis vain vähän plussalla vuoteen 2017 verrattuna jos ei kaksikielisyyden perushinnan korotuksesta tule apuja.
Saas nähdä miten käy.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Nyt on löytynyt valtionavuista mm ensi vuodelle kattava selvitys ja mukana on myös tämä virallinen, ennen niin salattu luku kaksikielisyyden hinnasta. Se on se sama luku jota ei saanut edes ajatella, joko sitten kysyä. Se on täällä muiden vastaavanlaisten joukossa ja sitä jopa kohdellaan kuten muitakin kaltaisiaan, eli pudotusta viime vuoteen 0,38%. Ilmeisesti toissa vuonna tämä luku on vielä ollut jonkinlainen villi kortti kun sitä vuodelle 2016 nostaa humautettiin peräti 3,3%.
Joka tapauksessa voidaan nikottelematta sanoa, että viralisen tiedon mukaan kaksikielisyys maksaa Suomelle 1,5 miljardia vuonna 2018. 5503297 (vuoden 2016 väkiluku) * 276,69 (vuodelle 2018 annettu kaksikielisyyden perushinta/henkilö) Ainahan se on tiedetty, että se hinta jossain on laskettuna, ja se, että sitä muka ei edes voida laskea on ollut puhdasta valetta. Irvokkain väite taisi mennä siihen mallin, että se on niin pyhä ja arvokas asia, että hinnasta puhuminenkin siinä yhteydessä on jo häväistys.
Hiukan on käynyt mielessä, että onkohan joku mokannut kun tällainen luku on päästetty julkisuuteen.
On myös mukava todeta, että laskelmani ovat pikku alkuhaparoinnin jälkeen osuneet prikulleen nappiin.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp ... 41:517:625:
Kohta 90 Kuntien tukeminen
Valtionapua maksetaan seuraavasti 33 kunnalle:
Kuntien koko asukasmäärän mukaan 35 milj., ja ruotsinkielisistä 64 milj. yhteensä 99 miljoonaa.
Toki ruotsinkieliset ovat laskelmissa mukana myös koko kunnan asukasmäärässä, vaikka heistä maksetaan jo erillinen isompi korvaus. Jos siis ihan tarkkoja ollaan, maksetaan muista asukkaista kaksikielkisyyskorvausta 30 miljoonaa ja ruotsinkielisistä 69 miljoonaa. Loppusumma on sama molemmissa tapauksissa.
Korvaus on 231 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna, koska kaksikielisyyden perushinta on pudonnut 0,4% ja ruotsinkielisten määrä romahtanut 807 henkilöä.
Kuntatasolla suurimpia muutoksia:
Ruotsienemmistöisistä kunnista vain luotolaisten uurastus palkitaan, +390€ enemmän kuin 2017.
Miinuspuolella Raasepori on lyömätön, 92,5 tuhatta vähemmän kuin 2017.
Suomienemmistöisistä Vantaa on siirtynyt yksin kaksikielisyyslahjoitusten kuningasluokkaan saamalla valtiolta 1012 euroa jokaista ruotsinkielistään kohti.
Tämän kuntaryhmän isoimmat plussat
Helsinki +102612 ja Vantaa +58630.
Joka tapauksessa voidaan nikottelematta sanoa, että viralisen tiedon mukaan kaksikielisyys maksaa Suomelle 1,5 miljardia vuonna 2018. 5503297 (vuoden 2016 väkiluku) * 276,69 (vuodelle 2018 annettu kaksikielisyyden perushinta/henkilö) Ainahan se on tiedetty, että se hinta jossain on laskettuna, ja se, että sitä muka ei edes voida laskea on ollut puhdasta valetta. Irvokkain väite taisi mennä siihen mallin, että se on niin pyhä ja arvokas asia, että hinnasta puhuminenkin siinä yhteydessä on jo häväistys.
Hiukan on käynyt mielessä, että onkohan joku mokannut kun tällainen luku on päästetty julkisuuteen.
On myös mukava todeta, että laskelmani ovat pikku alkuhaparoinnin jälkeen osuneet prikulleen nappiin.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp ... 41:517:625:
Kohta 90 Kuntien tukeminen
Sitten ensi vuoden apuihin. Vuonna 2016, jonka mukaan ensi vuoden avut määritellään, on kaksikielisten kuntien ruotsinkielisten määrä pudonnut peräti 807 henkilöllä.Ensimmäinen luku on vuodelle 2017 ja toinen vuodelle 2018. Tosin niissä lukee, että arvio, mutta eiköhän 2017 ainakin rupea jo olemaan koko lailla pulkassa.
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 346,36... 8 335,83 -0,13%
6-vuotiaat euroa/asukas 8 867,40... 8 845,24 -0,25%
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 430,66... 7 413,05 -024%
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 756,32... 12 731,75 -0,24%
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 066,31... 4 078,22 -0,19%
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 046,62... 1 026,42 +0,29%
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 117,97... 2 064,36 -1,93%
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 735,98... 5 658,21 -2,53%
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 301,29... 19 228,45 -0,38%
Sairastavuuden mukaan 1 159,26... 1 154,85 -0,38%
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 90,09... 89,75 -0,38%
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 277,75... 276,69 -0,38%
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 950,95... 1 943,51 -0,38%
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 39,24... 39,09 -0,38%
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 382,29... 380,84 -0,38%
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 422,20... 397,30 -5,90%
Valtionapua maksetaan seuraavasti 33 kunnalle:
Kuntien koko asukasmäärän mukaan 35 milj., ja ruotsinkielisistä 64 milj. yhteensä 99 miljoonaa.
Toki ruotsinkieliset ovat laskelmissa mukana myös koko kunnan asukasmäärässä, vaikka heistä maksetaan jo erillinen isompi korvaus. Jos siis ihan tarkkoja ollaan, maksetaan muista asukkaista kaksikielkisyyskorvausta 30 miljoonaa ja ruotsinkielisistä 69 miljoonaa. Loppusumma on sama molemmissa tapauksissa.
Korvaus on 231 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna, koska kaksikielisyyden perushinta on pudonnut 0,4% ja ruotsinkielisten määrä romahtanut 807 henkilöä.
Kuntatasolla suurimpia muutoksia:
Ruotsienemmistöisistä kunnista vain luotolaisten uurastus palkitaan, +390€ enemmän kuin 2017.
Miinuspuolella Raasepori on lyömätön, 92,5 tuhatta vähemmän kuin 2017.
Suomienemmistöisistä Vantaa on siirtynyt yksin kaksikielisyyslahjoitusten kuningasluokkaan saamalla valtiolta 1012 euroa jokaista ruotsinkielistään kohti.
Tämän kuntaryhmän isoimmat plussat
Helsinki +102612 ja Vantaa +58630.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Vantaa kuuluu voittajiin vaikka ruotsinkielisten määrä väheni tarkasteluvuonna 45 henkilöä.Hillevi Henanen kirjoitti: Suomienemmistöisistä Vantaa on siirtynyt yksin kaksikielisyyslahjoitusten kuningasluokkaan saamalla valtiolta 1012 euroa jokaista ruotsinkielistään kohti.
Tämän kuntaryhmän isoimmat plussat
Helsinki +102612 ja Vantaa +58630.
Koko väestön kasvu kattaa niin alennetun kaksikielisyyden perushinnan kuin pienentyneen ruotsinkielisten määränkin.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Jopa valtioneuvoston julkaisut häviävät pikkuhiljaa netistä kun nämä "kaksikielisyyskorvaus"sekoilut eivät oikein siedä lähempää tarkastelua.Hillevi Henanen kirjoitti: ↑07.08.2017 20:28 Jaahas! Kaksikielisyyden perushinta oli siis vuonna 2015 oli 269,61€, vuonna 2016 se oli 278,54 ja 2017 "vain" 277,75, eli minulta meni viime vuodenkin laskelmat uusiksi.
http://vm.fi/vuoden-2017-valtionosuuspa ... entatiedot
Valtionosuuksien laskentatiedot vuodelle 2017 (sisältää useita välilehtiä)
-viimeinen välilehti - perushinnat
Pitäisiköhän ottaa oikein asiaksi tutkia mitä kaikkea muuta sieltä on siivottu pois.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5884Loviisa saa kaksikielisyyteen reilut puoli miljoonaa vuodessa. Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo Loviisan saavan tänä vuonna kaksikielisyyden perusteella valtiolta maksettavaksi yhteensä 529 408 euroa.
Linkki toimii! 12.5. HH
Nyt sen linkin takana ei ole enää mitään. 20.9.2025 HH
Mm tästä kuitenkin aikoinaan päättelin että "kaksi"kielisyyslahjus lähes nelinkertaistettiin kun Loviisalle siunaantui lähes 2 vuosimiljoonaa tämän 0,5 miljoonan sijaan. Oli muitakin kuntia jossa oli sama tilanne.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Valtionapu kasvaa - ruotsinkielisten määrä vähenee
Keskustelua kielilain muuttamisesta 11 vuotta sitten.
Vihreät ovat omia kommenttejani.
Joka tapauksessa nyt puhutaan siis kielilain 5 §:n muuttamisesta ja kunnista, joille aikaisemmin on maksettu muun muassa ruotsinkielisistä lapsista, jotka ovat 6—15-vuotiaita. Näille kunnille on maksettu lisä sen takia, että muun muassa ruotsinkielinen koulumateriaali, koulukirjat ja niin edelleen, on valitettavasti jonkin verran kalliimpaa kuin suomenkielinen kirjallisuus, ja se johtuu siitä, että ruotsinkielisiä on tässä maassa kuitenkin paljon vähemmän kuin suomenkielisiä, ja sen takia nämä kirjat ja se materiaali ovat kalliimpia.
Tämä on siis ainoa aidosti konkreettinen perustelu jonka oikeusministeri on koskaan pystynyt esittämään tälle miljardin summalle joka näille kunnille on 10 vuodessa syydetty.
Nyt nämä kunnat, ellei tätä muutosta nyt tehtäisi, olisivat tässä kokonaisuudistuksessa suuria häviäjiä. Nyt annetaan näille, tavallaan?? yksikielisille ruotsinkielisille kunnille mahdollisuus itse valita, haluavatko ne tulla kaksikielisiksi vai eivät. Tässä vaiheessa on tiedossa, että yksi kunta on näin ilmoittanut haluavansa. Se on Närpiö, Närpes, ja Närpiön valtuusto on tehnyt päätöksen, että jos tämmöinen mahdollisuus suodaan, niin he ovat valmiita muuttumaan kaksikieliseksi kunnaksi.
Jopa Ruotsista on vakea löytää kuntaa jossa olisi näin vankka ruotsinkielinen enemmistö.
Puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.
Vielä yli kymmenen vuotta myöhemmin odotamme ensimmäistä suomenkielistä kuntaa lentämään tähän lankaan.
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa
Ei vaan satu tulemaan mitään mieleen muuta kuin ne reilun miljardin koulukirjat joihin A-M H on useamman kerran viitannut .. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Meitä muita ei hänen varmuutensa ihan vakuuta. Kaivattaisiin todisteita.
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Kumma olisi jos ei 33 kunnassa (viitisen prosenttia maan pinta-alasta.) näkyisi missään ylimääräinen 100 miljoonaa vuodessa.
Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne. Paitsi että se on poissa yhteisestä kassasta.
Puhemies! Tässä kaiken kaikkiaan meillä on hyvä esitys, joka antaa nyt niille kunnille, jotka haluavat tulla vapaaehtoisesti kaksikielisiksi, sen mahdollisuuden, nyt kun valtionosuusjärjestelmä muuttuu ensi vuoden alusta. Se on reilua, ja se on hallitukselta myös reilu kädenojennus näille kunnille. — Kiitos.
Näin siis 11 vuotta siten. Tämä surujen "reiluus" löyhkää, eikä kukaan ole tarttunut siihen.
Puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.
Yhdessäkään kunnassa ei "koettu" näin vielä seuraavallakaan kierroksella.
11 vuoden odotusta ei ole palkittu. Yhtään kuntaa ei ole siirtynyt eikä ole ylitämässä 8 prosenttia, eli kielilakeihin ei voida nojata. Tokihan ne voi aina "huomaamatta" lähes vahingossa ohittaa. Inkoon kohdalla lähestyy 50%:n raja, ja sitten on taas ruotsienemmistöisiä kuntia yhtä vähemmän.
Vihreät ovat omia kommenttejani.
Joka tapauksessa nyt puhutaan siis kielilain 5 §:n muuttamisesta ja kunnista, joille aikaisemmin on maksettu muun muassa ruotsinkielisistä lapsista, jotka ovat 6—15-vuotiaita. Näille kunnille on maksettu lisä sen takia, että muun muassa ruotsinkielinen koulumateriaali, koulukirjat ja niin edelleen, on valitettavasti jonkin verran kalliimpaa kuin suomenkielinen kirjallisuus, ja se johtuu siitä, että ruotsinkielisiä on tässä maassa kuitenkin paljon vähemmän kuin suomenkielisiä, ja sen takia nämä kirjat ja se materiaali ovat kalliimpia.
Tämä on siis ainoa aidosti konkreettinen perustelu jonka oikeusministeri on koskaan pystynyt esittämään tälle miljardin summalle joka näille kunnille on 10 vuodessa syydetty.
Nyt nämä kunnat, ellei tätä muutosta nyt tehtäisi, olisivat tässä kokonaisuudistuksessa suuria häviäjiä. Nyt annetaan näille, tavallaan?? yksikielisille ruotsinkielisille kunnille mahdollisuus itse valita, haluavatko ne tulla kaksikielisiksi vai eivät. Tässä vaiheessa on tiedossa, että yksi kunta on näin ilmoittanut haluavansa. Se on Närpiö, Närpes, ja Närpiön valtuusto on tehnyt päätöksen, että jos tämmöinen mahdollisuus suodaan, niin he ovat valmiita muuttumaan kaksikieliseksi kunnaksi.
Jopa Ruotsista on vakea löytää kuntaa jossa olisi näin vankka ruotsinkielinen enemmistö.
Puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.
Vielä yli kymmenen vuotta myöhemmin odotamme ensimmäistä suomenkielistä kuntaa lentämään tähän lankaan.
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa
Ei vaan satu tulemaan mitään mieleen muuta kuin ne reilun miljardin koulukirjat joihin A-M H on useamman kerran viitannut .. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Meitä muita ei hänen varmuutensa ihan vakuuta. Kaivattaisiin todisteita.
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Kumma olisi jos ei 33 kunnassa (viitisen prosenttia maan pinta-alasta.) näkyisi missään ylimääräinen 100 miljoonaa vuodessa.
Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne. Paitsi että se on poissa yhteisestä kassasta.
Puhemies! Tässä kaiken kaikkiaan meillä on hyvä esitys, joka antaa nyt niille kunnille, jotka haluavat tulla vapaaehtoisesti kaksikielisiksi, sen mahdollisuuden, nyt kun valtionosuusjärjestelmä muuttuu ensi vuoden alusta. Se on reilua, ja se on hallitukselta myös reilu kädenojennus näille kunnille. — Kiitos.
Näin siis 11 vuotta siten. Tämä surujen "reiluus" löyhkää, eikä kukaan ole tarttunut siihen.
Puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.
Yhdessäkään kunnassa ei "koettu" näin vielä seuraavallakaan kierroksella.
11 vuoden odotusta ei ole palkittu. Yhtään kuntaa ei ole siirtynyt eikä ole ylitämässä 8 prosenttia, eli kielilakeihin ei voida nojata. Tokihan ne voi aina "huomaamatta" lähes vahingossa ohittaa. Inkoon kohdalla lähestyy 50%:n raja, ja sitten on taas ruotsienemmistöisiä kuntia yhtä vähemmän.