Puolueet perustelevat pakkoruotsia eri tavoin

[NRR]

Tekoäly Grok: Puolueet & pakkoruotsi

- Vasemmistoliitto korostaa purkamisen hankaluutta,
- demarit pohjoismaista yhteistyötä ja byrokratiaa (virkaruotsi),
- vihreät historiallista ja vähemmistökulttuurista ulottuvuutta, ja
- kokoomus yleissivistystä sekä kaksikielisyyden "rikkautta".

[NRR]

GROK:

Käyn läpi jokaisen puolueen osalta, miten niiden kannat ja perustelut pakkoruotsille ilmenevät saatavilla olevien tietojen valossa.

Vasemmistoliitto: Purkamisen hankaluus ja tasa-arvo
Vasemmistoliitto korostaa usein pakkoruotsin säilyttämistä käytännön syistä, kuten järjestelmän purkamisen hankaluutta ja opettajien työtilannetta.

SDP: Pohjoismainen yhteistyö ja virkaruotsi
Sosiaalidemokraatit (SDP) korostavat pakkoruotsin merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä ja virkamieskielenä. Esimerkiksi Antti Lindtman on korostanut perustuslain mukaista kaksikielisyyttä. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö nähdään tärkeänä, ja ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä tässä kontekstissa, vaikka englanti onkin usein käytännön kieli Pohjoismaiden välisissä yhteyksissä.

Vihreät: Historiallinen ja vähemmistökulttuurinen ulottuvuus
Vihreät perustelevat pakkoruotsia vahvasti historiallisilla ja vähemmistökulttuurisilla syillä. He näkevät ruotsin kielen opiskelun keinona kunnioittaa Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ja yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Perusteluissa korostetaan myös Suomen kaksikielisyyden symbolista arvoa ja suomenruotsalaisten roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa. Vihreät pitävät kaksikielisyyttä myös kulttuurisena rikkautena.

Kokoomus: Yleissivistys ja kaksikielisyyden rikkaus
Kokoomus painottaa pakkoruotsia yleissivistyksen ja kaksikielisyyden "rikkautena". Kokoomuksen perusteluissa toistuu ajatus, että kielitaito – mukaan lukien ruotsi – lisää sivistystä ja antaa kilpailuetua. Puoluekokouksessa vuonna 2010 tehtiin päätös, että toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita muun kielen, mutta puoluejohto ei noudattanut tätä, mikä osoittaa ristiriitoja puolueen sisällä. Kaksikielisyyden rikkaus -narratiivi resonoi erityisesti kokoomuksen koulutettujen ja kaupunkilaisten äänestäjäkunnan kanssa.

Keskusta: Keskusta tukee pakkoruotsia pragmaattisesti, korostaen Suomen kaksikielisyyden turvaamista, alueellista tasa-arvoa ja koulutusrakenteen vakautta. Perustelut keskittyvät virkamieskielen tarpeisiin ja yhteiskuntarauhaan, ei niinkään ruotsin kielen itsensä ylistämiseen. Puolueen äänestäjäkunnan suomenkielinen maaseutu suhtautuu usein kriittisesti pakkoruotsiin, mikä luo sisäistä jakautuneisuutta. Keskusta tasapainoilee suomen- ja ruotsinkielisten intressien sekä RKP-yhteistyön vuoksi, välttäen jyrkkiä kantoja.

Yhteenveto ja havaintoja
Puolueiden perustelut pakkoruotsille heijastavat niiden ideologioita ja äänestäjäkuntien arvoja. Tämä räätälöinti näkyy selvästi, mutta puolueiden sisällä on myös vaihtelua – esimerkiksi Vasemmistoliitossa ja Kokoomuksessa on merkittäviä vähemmistöjä, jotka kannattavat pakkoruotsin poistamista. Perussuomalaiset erottuvat ainoana puolueena, joka virallisesti vastustaa pakkoruotsia, mutta muidenkin puolueiden yksittäiset edustajat voivat olla kriittisiä.

[TK]

Listalta puuttuu osa puolueista.
Huomion arvoista on myös se, että kaikissa puolueissa näyttäisi olevan surujäseniä. Surujäsenet ovat aktiivisia ja kovaäänisiä pakkoruotsin puolustajia. Tämä on ikään kuin surujen sisäinen määräys: pakkoruotsia on aina ja joka paikassa puolustettava. Tähän surujen käytöstapaan olisi kiinnittävä huomiota nykyistä enemmän.

Myös perussuomalaisiin näyttäisi pesiytyneen surujäseniä, jotka intoilevat pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Puheenjohtajistoon on ehdolla kova pakkoruotsittaja Westerholm.

Miten surut ovat niin irrallaan Suomen kielitodellisuudesta? Miten surut on saatu ohjelmoitua toimimaan kuin robotit tai lahkolaiset pakkoruotsin puolustamiseksi? Näihin kysymyksiin pitäisi yrittää etsiä vastauksia.

[NRR]

---
Huomion arvoista on myös se, että kaikissa puolueissa näyttäisi olevan surujäseniä. Surujäsenet ovat aktiivisia ja kovaäänisiä pakkoruotsin puolustajia. ---

Myös perussuomalaisiin näyttäisi pesiytyneen surujäseniä, jotka intoilevat pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Puheenjohtajistoon on ehdolla kova pakkoruotsittaja Westerholm.

Miten surut ovat niin irrallaan Suomen kielitodellisuudesta? ---

Tämä on oleellista. Folktinget on RKP:n sivuosasto ja Folktinget on kaikkialla siellä, missä on ruotsinkielisiä tai ruotsinkielisten perheenjäseniä.

Miten RKP pitää koko ruotsinkielisen vähemmistön perheineen ja kavereineen otteessaan?

Onko kyse vain siitä, että kaikki tämän ryhmän liepeillä hyötyvät merkittävästi kaksikielisyysnäytelmästä, joka taas pysyy pystyssä vain pakkoruotsilla?

[Uusi kielipolitiikka]

Onko kyse vain siitä, että kaikki tämän ryhmän liepeillä hyötyvät merkittävästi kaksikielisyysnäytelmästä, joka taas pysyy pystyssä vain pakkoruotsilla?

Kyse on vain siitä.

Dominoefekti on heidän suurin pelkonsa.

Se johtaa heidän eliittivähemmistöasemansa
romuttumiseen.

Dominoefekti ä
on täällä pohdittu useaan otteeseen...

Pakkoruotsirasitteen poistaminen aloittaa dominoefektin.

Mutta 96% voittaa siinä dominoefektissä.
Pilalle hemmoteltu 4% häviää.

Kansakunnan kokonaisetu..
Miettikää sitä.

[SJONS]

Kuntavaalien jälkeen toimintansa aloittaneessa Folktingetissä SDP (16) on noussut suurimmaksi puolueeksi RKP (30):n jälkeen. Vasta seuraavana on
Kokoomus (14), Vihreät (4), Kristilliset (3), Vas.liitto (1) Keskusta (0), PS (0) edustajaa. Ahvananmaa 7 edustajaa.

Sukupuolijakautuma naisia 40, miehiä 35

[TK]

Folktinget pitäisi lakkauttaa!! Älytöntä verovarojen tuhlausta!

[Hillevi Henanen]

Tarkkaan ottaen sitä ei olisi koskaan saanut edes perustaa!

[Hillevi Henanen]

Vasemmistoliitto: Purkamisen hankaluus ja tasa-arvo
Vasemmistoliitto korostaa usein pakkoruotsin säilyttämistä käytännön syistä, kuten järjestelmän purkamisen hankaluutta ja opettajien työtilannetta.

SDP: Pohjoismainen yhteistyö ja virkaruotsi
Sosiaalidemokraatit (SDP) korostavat pakkoruotsin merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä ja virkamieskielenä. Esimerkiksi Antti Lindtman on korostanut perustuslain mukaista kaksikielisyyttä. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö nähdään tärkeänä, ja ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä tässä kontekstissa, vaikka englanti onkin usein käytännön kieli Pohjoismaiden välisissä yhteyksissä.

Vihreät: Historiallinen ja vähemmistökulttuurinen ulottuvuus
Vihreät perustelevat pakkoruotsia vahvasti historiallisilla ja vähemmistökulttuurisilla syillä. He näkevät ruotsin kielen opiskelun keinona kunnioittaa Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ja yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Perusteluissa korostetaan myös Suomen kaksikielisyyden symbolista arvoa ja suomenruotsalaisten roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa. Vihreät pitävät kaksikielisyyttä myös kulttuurisena rikkautena.

Kokoomus: Yleissivistys ja kaksikielisyyden rikkaus
Kokoomus painottaa pakkoruotsia yleissivistyksen ja kaksikielisyyden "rikkautena". Kokoomuksen perusteluissa toistuu ajatus, että kielitaito – mukaan lukien ruotsi – lisää sivistystä ja antaa kilpailuetua. Puoluekokouksessa vuonna 2010 tehtiin päätös, että toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita muun kielen, mutta puoluejohto ei noudattanut tätä, mikä osoittaa ristiriitoja puolueen sisällä. Kaksikielisyyden rikkaus -narratiivi resonoi erityisesti kokoomuksen koulutettujen ja kaupunkilaisten äänestäjäkunnan kanssa.

Keskusta: Keskusta tukee pakkoruotsia pragmaattisesti, korostaen Suomen kaksikielisyyden turvaamista, alueellista tasa-arvoa ja koulutusrakenteen vakautta. Perustelut keskittyvät virkamieskielen tarpeisiin ja yhteiskuntarauhaan, ei niinkään ruotsin kielen itsensä ylistämiseen. Puolueen äänestäjäkunnan suomenkielinen maaseutu suhtautuu usein kriittisesti pakkoruotsiin, mikä luo sisäistä jakautuneisuutta. Keskusta tasapainoilee suomen- ja ruotsinkielisten intressien sekä RKP-yhteistyön vuoksi, välttäen jyrkkiä kantoja.

Koska on kyseessä isot etuisuudet, on jokaisen todellisten perusteiden puuttuessa osille haluavan keksittävä nämä "perusteet" itse.
Ja todentotta! Keksitty on.

[TK]

Kaikista puolueista löytyy pakkoruotsin lakkauttamisen kannattajia. Tämä on ollut jo kauan tiedossa.

Puolueiden "perustelut" pakkoruotsituksen ylläpidolle ja jatkamiselle ovat naurettavia, lapsellisia, terveen järjen vastaisia.

Pinnan alla kuohuu. Kuinka kauan puolueet voivat vielä jatkaa kansan enemmistön tahdon = halutaan lakkauttaa pakkoruotsi vastaista toimintaa?

Suomenkielinen kansa on toistaiseksi huonosti järjestäytynyt pakkoruotsin vastaisessa taistelussa. Tämä johtuu useasta asiasta, esim.

- ihmiset eivät tiedä, kuinka minimaalisen vähän ruotsinkielisiksi rekisterityneitä on (noin 290 000). Suomessa asukkaita noin 5,5 milj.

. ihmiset eivät kunnolla tajua, että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä asuu lähinnä vain rannikkoseuduilla, ns. rantaruotsalaisten perinteisillä alueilla.

- ihmiset eivät tiedä, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia.

- ihmiset eivät tiedä, että ruotsinkielisiksi rekisterityneitä voidaan palvella tulkkipalvelun avulla. Virkamiesten pakkoruotsivaatimukset ovat turhia.

Täytyisi laatia yhteenveto faktaseikoista, joiden perusteella koulujen pakkoruotsin ja virkamiesten pakkoruotsivaatimusten lakkauttaminen on perusteltua.
Yhteenveto voisi olla tämän yhdistyksen etusivulla ja sitä voisi (pitäisi) jakaa ahkerasti joka puolelle.