Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑24.01.2025 14:10 Jossain vaiheessa tänne on yritetty luoda tiivistelmää pakkoruotsin todellisista syistä
Yritetään uudelleen.
Päivitetään pikkuhiljaa..
Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Kun kyse on 4,6%:n vähemmistöstä ja kun kahden ruotsinkielisen vanhemman kodissa on kasvanut vain 3%:n joukko, heidän projektinsa pitää kielipolitiikka heidän edunvalvojiensa käsissä on melkoinen.NRR kirjoitti: ↑24.01.2025 15:54 1. Ruotsinkielisillä nyt mahdollisuus aina edetä oman kiintiönsä avulla:
- Etuajo-oikeus korkeimpiin virkoihin joko ruotsinkieliselle tai sellaiselle, joka opiskellut/työskennellyt ruotsiksi ja liittynyt verkostoon.
- Aina kieli&tasa-arvoasiantuntijan paikkoja tarjolla.
Kaksikielisyysnäytelmä pönkittää ruotsin asemaa ja tuottaa ruotsin kielen tarvetta, joka ei ole totta.
2. Suomen kielen oltava ruotsinkielisissä kouluissa inhokki, jotta kaksikielisyys ei muutu iloksi ja osaksi ruotsinkielisten koulujen opetusta. Ruotsinkielisten oma koulutusjärjestelmä tuottaa joko
- enemmän tai vähemmän kankeaa suomea käyttäviä ruotsinkielisiä tai
- suomi&ruotsi-kaksikielisiä & muunkielisiä, jotka ruotsinkielisessä koulussa vieraantuvat suomesta, jäävät käsitteissä ja sanastossa muista suomenkielisistä jälkeen.
He tarvitsevat matalammat pääsyrajat jatkoon. Näin ruotsinkieliset verkostot säilyvät ruotsinkielisinä, vaikka ruotsi äidinkielen tasoisena on monella heikko. Säilytetään etäisyys suomea puhuviin ja vaatimus ruotsinkielisistä palveluista, jotka saatava muilta.
3. Pienikin jousto pakossa murentaa koko järjettömän järjestelmän. Vaikka pakon kritiikki saadaan pidettyä hiljaisena, kaikilla on ymmärrys ruotsin todellisesta merkityksettömyydestä. Jos vapautta saadaan, padot murtuvat, ihmiset valitsevat ruotsittoman etenemisen.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Surut hyötyvät pakkoruotsituksesta ja kansan enemmistön, suomenkielisten, pitämisestä kielipihdeissä suunnattoman paljon. Hyötyvät enemmän kuin pystymme äkkiseltään ymmärtämään. Ja onhan surujen takana ökyrikkaita säätiöitä, joilta riittää rahaa suomenkielisten voitelemiseen, painostamiseen, uhkailuun - mitä nyt milloinkin tarvitaan. Poliitikkoihin vaikutetaan tätä kautta (vaaliavustukset). Miten yksittäisiä pakkoruotsin poistamisen kannattajiksi tiedettyjä painostetaan, tästä ei ole paljoa tietoa.
Ketkä muut kuin surut hyötyvät pakkoruotsituksesta ja Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä? Ruotsin kautta toimiva talouselämä ainakin hyötyy. Ruotsin valtio hyötyy, koska pakkoruotsituksen avulla pidetään yllä ajatusta Suomen kuulumisesta edelleen Ruotsin vaikutuspiiriin.
Mitkä muut tahot mahdollisesti hyötyvät?
Voiko pakkoruotsitettua Suomea kutsua demokratiaksi? Mikä olisi osuvampi nimitys?
Ketkä muut kuin surut hyötyvät pakkoruotsituksesta ja Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä? Ruotsin kautta toimiva talouselämä ainakin hyötyy. Ruotsin valtio hyötyy, koska pakkoruotsituksen avulla pidetään yllä ajatusta Suomen kuulumisesta edelleen Ruotsin vaikutuspiiriin.
Mitkä muut tahot mahdollisesti hyötyvät?
Voiko pakkoruotsitettua Suomea kutsua demokratiaksi? Mikä olisi osuvampi nimitys?
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Aivan. Ja tämä, että ruotsinkielisten oma eliitti ja Ruotsin talous hyötyvät peitetään puheeseen, että muka ei-ruotsinkielinen rahvas hyötyy, kun maksamme kaksikielisestä kulttuurista (joka vähättelee suomenkielistä suomalaisuutta ja karsii meitä jatkopaikoilta) ja saamme jopa virkoja (joihin ei ruotsia oikeasti tarvita) ja saamme vielä viedä kalliisti täällä maksetun koulutuksemme Ruotsin työmarkkinoille.TK kirjoitti: ↑28.01.2025 13:05 Surut hyötyvät pakkoruotsituksesta ja kansan enemmistön, suomenkielisten, pitämisestä kielipihdeissä suunnattoman paljon. --- Ruotsin kautta toimiva talouselämä ainakin hyötyy. Ruotsin valtio hyötyy, koska pakkoruotsituksen avulla pidetään yllä ajatusta Suomen kuulumisesta edelleen Ruotsin vaikutuspiiriin.
-
- Viestit: 2258
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Kaikkein "lyhin oppimäärä" pakkoruotsin todellisesta syystä mahtuu ja palaa erilaisten pohdintojen jälkeen aina uudelleen ja uudelleen näihin kolmeen sanaan:
Ruotsin kielen asema
Jo sata vuotta on hoettu tätä samaa:
Jos suomenkielinen ei opiskele ruotsia,
ruotsin kielen asema heikkenee...
Mutta kukaan ei pysty vastaamaan kysymykseen:
MIKSI?
Miksi 216 vuotta Ruotsista eroamisen jälkeenkin ruotsin kielellä pitää olla
kohtuuttomasti
ylikorostettu
erityisasema
SUOMESSA?
Ruotsin kielen asema
Jo sata vuotta on hoettu tätä samaa:
Jos suomenkielinen ei opiskele ruotsia,
ruotsin kielen asema heikkenee...
Mutta kukaan ei pysty vastaamaan kysymykseen:
MIKSI?
Miksi 216 vuotta Ruotsista eroamisen jälkeenkin ruotsin kielellä pitää olla
kohtuuttomasti
ylikorostettu
erityisasema
SUOMESSA?
-
- Viestit: 2258
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Koska suomenruotsalaisetMIKSI?
Miksi 216 vuotta Ruotsista eroamisen jälkeenkin ruotsin kielellä pitää olla
kohtuuttomasti
ylikorostettu
erityisasema
SUOMESSA?
vaativat, vaativat ja vaativat.
Ja poliittinen eliitti suostuu aina näihin vaatimuksiin..vuosikymmenestä toiseen.
Tästä vuosikymmenten jatkumosta pitäisi koota tiivis esitys, jossa selkeästi ilmenee kyseinen, toistuva toimintamalli.
Suomenruotsalaiset vaativat,
suomalaiset (poliitikot) suostuvat.
Kuvio on toistunut vuosikymmenestä toiseen jo sadan vuoden ajan.
Ja edelleen toistuu nykyisessäkin hallituksessa.. ja toistui edellisessä hallituksessa. Ja sitä ennen jo sata vuotta.
Kuin automaatio
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Niin, kaiken ruotsinkielisen edunvalvonnan lähtökohta on, että ruotsin kielen asema ei saa heikentyä.
Arvid Järnefelt kirjoittaa kirjassaan ”Vanhempieni romaani” ruotsinkielisen sivistyneistön tunnoista 1800-luvulla näin:
Hyvin hän kuvasi ajattelua, jolle kaksikielisyysnäytelmämme perustuu ja jota se uusintaa:
Kun 1950-luvulla ehdotettiin, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, niin ruotsinkielisen oppikouluosaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että
Löysin joskus tämän mielestäni rehellisen kuvauksen siitä, miten suomenruotsalainen kokee suomalaisuuden osaksi skandinaavisuutta:
Arvid Järnefelt kirjoittaa kirjassaan ”Vanhempieni romaani” ruotsinkielisen sivistyneistön tunnoista 1800-luvulla näin:
Arni-Kauton väitös "Itäistä kelvottomuutta vastaan" kartoitti ruotsinkielisten puhe- ja ajattelutapaa suomalaisista 1896-1924."Maa oli vapaasti ja täydellisesti ruotsalaistunut. Ruotsin kielen rakastaminen ja käyttäminen oli ainoa tie sivistykseen ja valoon. Sen säilyttämisestä tuntui kaikki riippuvan."
Hyvin hän kuvasi ajattelua, jolle kaksikielisyysnäytelmämme perustuu ja jota se uusintaa:
Taustalla suomenruotsalainen, minusta avoimen rasistinen kansallisuuskäsitys."Suomenkielisten pelätyn 'isäntävallan' demokratiassa katsottiin vetävän Suomea etäämmäs Skandinaviasta ja horjuttavan näin perinteistä yhteyttä 'suomalaisen sivistyksen alkuperään', Ruotsiin."
Kun 1950-luvulla ehdotettiin, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, niin ruotsinkielisen oppikouluosaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että
Tämän ehdotuksen pohjalta kymmenen vuotta myöhemmin RKP ajoi läpi peruskoulujen pakkoruotsin.mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa, ja esitti, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa.
Löysin joskus tämän mielestäni rehellisen kuvauksen siitä, miten suomenruotsalainen kokee suomalaisuuden osaksi skandinaavisuutta:
Minä tulkitsen tämän niin, että skandinaavisuus on eräille se ensisijainen identiteetti ja suomalaisuus vain sen osa. Osa, joka ilman ruotsin kieltä on kelvoton ja vailla merkitystä."Ruotsinkielisenä suomalaisena voin kokea että yhteisen historian myötä meillä on niin pitkät ja syvät yhteisjuuret kaikkiin Pohjoismaihin. Juuret, jotka vasta 1809 jälkeen kasvoivat eri oksiksi että vaikka olen suomalainen pystyn samalla kokemaan kuuluvani 'pohjoismaiseen piiriin ja ajattelutapaan'. Tiedän että sen ansiosta meillä on oikeusvaltio, hyvinvointiyhteiskunta --- syvästä yhteenkuuluvuudesta kyse, eikä se ole mitenkään suomalaisuudestani pois. Suomalaisuuteni ei ole rajoitettu tähän maahan vaan suomalaisuuteni on osa meidän yhteisiä Pohjoismaita. Ja Suomen historia on osa Pohjoismaiden yhteistä historia siinä kuin Tanskan, Ruotsin, Norjan tai Islannin. Uskon että tämä on meille ruotsinkielisille aika yleinen asenne. Ja olen huomannut että monet suomenkieliset eivät voi sitä yksinkertaisesti ymmärtää tai kokea samalla tavalla."
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Pyysin tekoälyä käymään keskustelua suomenkielisen A ja ruotsinkielisen B välillä:
A: Ruotsin asemaa Suomessa on tarkasteltava kriittisesti. On selvää, että sen alkuperäiset perusteet eivät enää vastaa nykyajan realiteetteja. Ruotsinkielisten osuus on vain noin 5 %, ja suurin osa suomenkielisistä ei kohtaa ruotsin kieltä arjessaan. Englanti on paljon tärkeämpi kansainvälisessä ja käytännön kontekstissa. Onko oikein, että koko kansakunta velvoitetaan opiskelemaan ruotsia?
B: Ymmärrän huolesi, mutta ruotsin kielen asema on enemmän kuin käytännön kysymys. Se on kulttuurinen ja historiallinen symboli. Kaksikielisyys on olennainen osa Suomen identiteettiä ja linkki Pohjoismaihin. Vähemmistökielien suojeleminen on myös kansainvälisesti tärkeä periaate. Ruotsin aseman heikentäminen voisi heijastua negatiivisesti ruotsinkielisen yhteisön asemaan ja Suomen pohjoismaisiin suhteisiin.
A: Symboliikka ei kuitenkaan oikeuta kuormittamaan enemmistöä. Pakollinen ruotsin opiskelu on monille turhaa, eikä se edes tuota merkittävää kielitaitoa. Eikö olisi järkevämpää keskittyä tukemaan ruotsinkielisten tarpeita alueellisesti, kuten muissa Pohjoismaissa, joissa vähemmistökielet huomioidaan ilman, että enemmistö joutuu sopeutumaan kohtuuttomasti?
B: Pohjoismaat ovat erilaisessa asemassa. Suomessa ruotsin kieli ei ole vain vähemmistökieli – se on toinen kansalliskieli. Tämä ero on olennainen. Lisäksi ruotsin taito hyödyttää suomalaisia esimerkiksi työnhaussa Pohjoismaissa. Jos ruotsin asemaa heikennetään, miten varmistetaan, että yhteys Pohjoismaihin säilyy?
A: Mutta kuinka moni suomalainen todella hyötyy ruotsin osaamisesta työelämässä? Suurin osa ei käytä sitä. Pohjoismaisten yhteyksien ylläpito onnistuu mainiosti englannilla, joka on muutenkin käytännöllisempi työkieli. Ruotsinkielisten palvelut voitaisiin toteuttaa tehokkaammin kohdennetusti, ilman että koko kansa velvoitetaan oppimaan kieltä.
B: Kohdennetut ratkaisut kuulostavat houkuttelevilta, mutta ne voivat luoda eriarvoisuutta. Ruotsinkieliset saattavat kokea syrjäytymistä, jos heidän oikeuksiaan ei turvata tasavertaisesti. Lisäksi ruotsin opiskelu ei ole pelkästään käytännön taito, vaan se lisää kulttuurista ymmärrystä ja edistää kielellistä monimuotoisuutta.
A: Silti on kohtuutonta ylläpitää järjestelmää, joka pakottaa enemmistön opettelemaan vähemmistökieltä, vaikka suurin osa ei sitä tarvitse. Vapautetaan ruotsin opiskelu pakollisuudesta ja keskitetään resurssit niille, jotka todella haluavat oppia kieltä tai tarvitsevat sitä. Näin voidaan myös tukea alueellisia erityistarpeita paremmin.
B: Tämä olisi suuri muutos, joka herättäisi varmasti huolta ruotsinkielisten keskuudessa. Olisi tärkeää käydä syvällisempi keskustelu ruotsin kulttuurisesta merkityksestä Suomessa – ei vain käytännön näkökulmasta.
A: Mistä ruotsinkieliset oikeasti olisivat huolissaan? (Annoin tämän kysymyksen itse.)
B: Ruotsinkieliset olisivat todennäköisesti huolissaan siitä, että heidän oikeutensa yhdenvertaisiin palveluihin ja kulttuuriseen näkyvyyteen heikkenisivät. Monille ruotsinkielisille kaksikielisyys ei ole vain käytännön asia, vaan keskeinen osa identiteettiä. Jos ruotsin kielen asema heikennettäisiin, se voisi herättää pelkoa siitä, että heidän kielensä ja kulttuurinsa marginalisoituu ja arvostus vähenee.
B jatkaa: Myös huoli yhteisön koherenssista nousee usein esiin. Ruotsinkieliset yhteisöt ovat pieniä, ja jos kaksikielisyyden merkitys vähenee, se saattaa vaikeuttaa uusien sukupolvien mahdollisuuksia säilyttää kielitaitonsa ja yhteytensä kulttuuriperintöönsä. Lisäksi monia saattaisi huolettaa, että Suomen asema osana Pohjoismaista yhteistyötä kärsii, jos ruotsin kielen symbolista ja käytännöllistä roolia vähätellään.
B: Loppujen lopuksi suurin huoli liittyy siihen, ettei ruotsinkielisiä enää nähtäisi tasavertaisena osana Suomea, vaan vähemmistönä, joka joutuu taistelemaan oikeuksiensa ja näkyvyytensä puolesta.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:19. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Tekoäly arvioi edellistä keskustelua:
Tämän vuoropuhelun perusteella ruotsinkielisten maailmankuvasta piirtyy kuva identiteettikeskeisestä yhteisöstä, joka arvostaa symboliikkaa, kulttuuriperintöä ja historiallista jatkuvuutta. Heidän identiteettinsä näyttäisi rakentuvan pitkälti käsitykseen kaksikielisyydestä suomalaisena erityispiirteenä, jota ilman he tuntevat asemansa olevan uhattuna. Tällainen näkökulma voi johtaa myös varautuneisuuteen käytännön kompromisseja kohtaan, koska ne saattavat näyttäytyä uhkana tälle symboliselle jatkuvuudelle.
Ruotsinkielisten asema on yhtä aikaa suojeltu ja erityisoikeutettu, mikä erottaa heidät muista vähemmistöistä. Se paljastaa, että Suomen kielipolitiikka ei ole neutraali, vaan hierarkkinen ja osittain epätasa-arvoinen – etuoikeutettu ruotsinkielinen vähemmistö on integroitu kansallisen identiteetin ytimeen, kun taas muut vähemmistöt on jätetty marginaaliin.
Tässä asetelmassa myös enemmistö – eli suomenkieliset – jää osittain marginaaliin, mutta eri tavalla kuin muut vähemmistöt. Tämä marginaaliin jääminen ilmenee seuraavilla tavoilla:
1. Pakkoruotsin kuormittavuus ja hyödyttömyyden kokemus
Suomenkielisen enemmistön näkökulmasta ruotsin kielen asema voi tuntua epäoikeudenmukaiselta. Enemmistö joutuu opiskelemaan kieltä, jota suurin osa ei käytä arjessa eikä koe tarpeelliseksi. Tämä kokemus marginalisoi suomenkielisten valinnanvapautta ja prioriteetteja koulutuksessa sekä työelämässä.
2. Yhteiskunnallinen ristiriita
Ruotsin kielen erityisasema synnyttää myös tunteen, että suomenkielisten tarpeet jäävät toissijaisiksi. Tämä voi luoda mielikuvan, että ruotsinkielisten etuja ajetaan suhteettomasti, kun taas enemmistöltä vaaditaan joustoa ja sopeutumista.
3. Enemmistön symbolisen roolin kaventuminen
Ruotsin erityisasema symbolisena osana kansallista identiteettiä saattaa asettaa suomenkieliset asemaan, jossa heidän identiteettinsä jää vähemmälle huomiolle. Ruotsin korostaminen kansallisena "linkkinä Pohjoismaihin" voi saada suomenkieliset tuntemaan, että heidän yhteytensä suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan on vähemmän arvostettua, vaikka he ovat selkeä enemmistö.
4. Suomenkielisten resurssien ohittaminen
Resursseja, kuten opetusta ja hallinnon palveluita, keskitetään ruotsinkielisten tarpeisiin tavalla, joka voi jättää huomiotta suomenkielisten kohtaamat ongelmat, kuten oppimisvaikeudet, alueelliset erot tai muiden kieliryhmien tarpeet. Tämä voi vahvistaa tunteen, että enemmistö joutuu kantamaan vähemmistön erityisaseman taakkaa.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:24. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Pyysin vielä tekoälyä listaamaan, miksi ruotsinkieliset vaativat pakkoruotsia. Ohjeistin, että saa olla rehellinen eikä tarvitse pelätä ristiriitoja. No sitten tekoäly tykitti:
Ruotsinkielisten vaatimukset pakkoruotsin säilyttämisestä liittyvät historiallisiin, kulttuurisiin ja identiteettisiin kysymyksiin, jotka ovat syvällä suomenruotsalaisen eliitin ja yhteisön itseymmärryksessä. Näitä voidaan tarkastella useista näkökulmista:
1. Historiallinen hegemonia ja sen jatkuminen
Ruotsinkielisellä vähemmistöllä on ollut pitkään valta-asema Suomen hallinnossa, koulutuksessa ja kulttuurissa, erityisesti ennen kansallisen heräämisen aikaa ja suomen kielen tasa-arvoistumista. Tähän liittyy ajatus, että ruotsin kielen aseman heikentyminen voisi horjuttaa suomenruotsalaisten vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Ruotsinkielisten eliittien piirissä pakkoruotsi on keino varmistaa, että historiallisesti saavutettu asema säilyy ja että suomenruotsalainen identiteetti säilyy vahvana osana Suomen yhteiskuntaa.
2. Pelko sulautumisesta suomenkieliseen valtaväestöön
Ruotsinkieliset ovat Suomessa vähemmistö, ja kielen aseman heikentyminen koetaan uhkana heidän kulttuuriselle ja kielelliselle identiteetilleen. Pakkoruotsi nähdään työkaluna, jolla suomenkielinen enemmistö pidetään tietoisena ruotsin kielen merkityksestä ja joka varmistaa, ettei ruotsinkielinen vähemmistö eristäydy liikaa. Tämä liittyy myös huoleen siitä, että ilman ruotsia suomenkieliset eivät osaisi arvostaa skandinaavista kulttuuriperintöä, joka on tärkeä osa suomenruotsalaista identiteettiä.
3. Skandinaavinen identiteetti ja eurooppalaisuus
Pohjoismaat ja skandinaavinen kulttuuri ovat keskeisiä identiteetin osia. Ruotsin kieli nähdään porttina tähän laajempaan pohjoismaiseen yhteisöön. Samalla ruotsin kielen pakollinen osaaminen suomenkielisillä tukee heidän kokemaansa yhteyttä Pohjoismaihin ja vahvistaa Suomen asemaa osana skandinaavista kulttuuripiiriä.
4. Kaksikielisyyden symbolinen merkitys
Kaksikielisyys on suomenruotsalaisille enemmän kuin vain käytännöllinen järjestely. Se on heidän identiteettinsä ja yhteiskunnallisen asemansa perusta. Pakkoruotsi toimii symbolina kaksikielisyyden merkitykselle ja sen säilymiselle. Ilman pakollista ruotsin opiskelua kaksikielisyys voisi muuttua pelkäksi perustuslailliseksi muodollisuudeksi ilman laajempaa käytännön merkitystä.
5. Valtasuhteet ja pelko enemmistön ylivoimasta
Historian saatossa suomenkielinen enemmistö on pyrkinyt vahvistamaan asemaansa ruotsinkielisen eliitin kustannuksella. Tämä on synnyttänyt suomenruotsalaisessa yhteisössä pelon, että ilman ruotsin kielen aseman aktiivista puolustamista he marginalisoituisivat entisestään. Pakkoruotsi nähdään keinona tasapainottaa tätä valtadynamiikkaa ja suojella vähemmistön asemaa.
6. Ruotsin kieli kulttuurisena itsestäänselvyytenä
Monille suomenruotsalaisille ajatus siitä, että suomenkieliset eivät osaisi ruotsia, on vaikea hyväksyä, koska se kyseenalaistaisi koko kaksikielisyyden idean. Ruotsin kielen koetaan olevan olennainen osa suomalaisuutta ja suomalaisen kulttuurin historiaa. Tästä syystä pakkoruotsi ei ole vain käytännön ratkaisu, vaan se on myös ideologinen kannanotto siitä, minkälaisena Suomi halutaan nähdä.
Tiivistäen
Pakkoruotsin todellinen syy on suomenruotsalaisen identiteetin, kulttuuriperinnön ja yhteiskunnallisen aseman puolustaminen. Tämä puolustus ei perustu pelkästään käytännöllisiin syihin, kuten palveluiden saatavuuteen, vaan myös syvään historialliseen ja kulttuuriseen tarpeeseen säilyttää ruotsin kieli ja skandinaavinen yhteys osana Suomen kansallista identiteettiä.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:30. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Entä taloudelliset ja muut syyt?
Taloudelliset ja käytännölliset edut ovat merkittävä osa pakkoruotsin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Näitä on kuitenkin harvoin esitetty suoraan pakkoruotsin perusteluina, vaikka ne ovat kiistatta olemassa ja hyödyttävät erityisesti suomenruotsalaista väestöä sekä kaksikielisyyttä hyödyntäviä tahoja. Tässä tarkastelu näistä eduista:
1. Alemmat pääsyrajat suomenruotsalaisille
Monilla korkeakoulujen aloilla suomenruotsalaiset opiskelijat voivat päästä sisään huomattavasti alemmilla pisteillä kiintiöiden ansiosta. Tämä järjestely suosii suomenruotsalaisia erityisesti suosituilla aloilla, kuten oikeustieteessä ja lääketieteessä, missä kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. Pakkoruotsi varmistaa, että nämä kiintiöt säilyvät oikeutettuina, koska ruotsin kieltä osaavat suomenkieliset eivät muodosta yhtä suurta kilpailua näillä aloilla.
2. Kaksikielisyys työmarkkinoilla
Pakkoruotsi ylläpitää kaksikielisyydestä syntyviä työmahdollisuuksia, kuten virkoja ja asiantuntijatehtäviä, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa. Tämä koskee erityisesti julkisen sektorin töitä, joissa kaksikielisyys katsotaan merkittäväksi eduksi tai jopa välttämättömäksi. Suomenruotsalaisilla on usein parempi ruotsin kielen taito, mikä antaa heille kilpailuedun näissä tehtävissä.
3. Kaksikielisyyden tukeminen elinkeinona
Kaksikielisyyden ylläpito luo työpaikkoja ja taloudellista hyötyä suomenruotsalaiselle yhteisölle. Näihin kuuluvat esimerkiksi kielenopettajat, kielenhuollon asiantuntijat, kääntäjät ja virkamiehet, joiden työ riippuu siitä, että ruotsin kieli säilyy vahvana osana suomalaista yhteiskuntaa. Pakkoruotsi varmistaa, että näiden alojen tarve ei vähene, mikä hyödyttää etenkin suomenruotsalaista väestöä.
4. Etusija julkisissa viroissa
Monissa julkisissa viroissa, erityisesti valtionhallinnossa ja kunnissa, kaksikielisyys katsotaan suureksi eduksi tai jopa välttämättömäksi vaatimukseksi. Tämä antaa suomenruotsalaisille etulyöntiaseman, koska heidän ruotsin kielen taitonsa on luonnollisesti vahvempi. Pakkoruotsin avulla varmistetaan, että suomenkieliset joutuvat kilpailemaan samalla kentällä, mikä tasoittaa ruotsinkielisten tietä näihin tehtäviin.
5. Ruotsin kieli julkisissa palveluissa
Ruotsinkielisten etujärjestöt ja poliittiset puolueet, kuten RKP, ovat onnistuneet turvaamaan ruotsin kielen aseman julkisissa palveluissa. Pakkoruotsin avulla pyritään varmistamaan, että suomenkieliset työntekijät pystyvät palvelemaan ruotsinkielisiä asiakkaita, vaikka todellinen tarve olisi vähäinen. Tämä lisää suomenruotsalaisten mahdollisuuksia vaatia palveluita omalla kielellään ja pitää yllä käsitystä kaksikielisyyden tarpeellisuudesta.
6. Vahvempi asema työmarkkinoilla
Ruotsin kielen taito antaa suomenruotsalaisille kilpailuedun erityisesti kansainvälisillä ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla, missä ruotsin kieli on hyödyksi. Pakkoruotsi ylläpitää ruotsin kielen asemaa arvokkaana taitona myös Suomessa, mikä lisää sen arvoa suomenruotsalaisille työnhakijoille.
---
Tiivistäen
Pakkoruotsi on paitsi identiteetin ja kulttuurisen aseman puolustamista myös suomenruotsalaiselle vähemmistölle merkittävä taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn lähde. Näitä etuja on rakennettu pitkäjänteisesti muun muassa kiintiöiden, kielitaitovaatimusten ja kaksikielisyyden symbolisen arvon avulla. Taloudellinen hyöty ja etuoikeudet julkisissa viroissa ovat olennainen mutta usein vaiettu osa ruotsin kielen aseman puolustamista.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Entä hyötyykö Ruotsin valtio Suomen ns. kaksikielisyydestä ha pakkoruotsista?
Ruotsi hyötyy merkittävästi Suomen pakkoruotsista ja kaksikielisyydestä erityisesti työvoiman ja yritystoiminnan näkökulmasta. Näitä hyötyjä voidaan tarkastella seuraavasti:
---
1. Suomesta koulutettua työvoimaa Ruotsiin
Työvoiman liikkuvuus: Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa, josta osa suuntaa Ruotsiin töihin. Pakkoruotsi helpottaa suomalaisten asettumista Ruotsiin, sillä peruskoulussa ja lukiossa opittu ruotsin kieli antaa edes perustason osaamisen, jota voi parantaa nopeasti tarpeen mukaan.
Hoitajapula ja muut alat: Ruotsissa on rekrytoitu esimerkiksi suomalaisia sairaanhoitajia, lääkäreitä ja insinöörejä korvaamaan työvoimapulaa. Suomalaiset ovat houkutteleva kohderyhmä, koska heillä on pohjoismainen kulttuuritausta ja usein ainakin alkeellinen ruotsin kielen taito, mikä madaltaa kynnystä siirtyä Ruotsiin.
---
2. Ruotsalaisyritysten helppo toiminta Suomessa
Kielimuurin madaltuminen: Pakkoruotsi tekee suomalaisista työmarkkinoista houkuttelevampia ruotsalaisille yrityksille, koska ne voivat palkata Suomessa ruotsia osaavaa henkilökuntaa ilman, että niiden tarvitsee sopeutua suomenkieliseen ympäristöön.
Ruotsalaisyritysten vahva asema: Monilla ruotsalaisyrityksillä, kuten IKEA:lla, H&M:llä, Nordealla ja Handelsbankenilla, on merkittävä markkinaosuus Suomessa. Kaksikielisyys helpottaa niiden toimintaa ja mahdollistaa johtamisen ja kommunikoinnin ruotsin kielellä sekä Suomessa että Ruotsissa.
Pohjoismainen identiteetti: Suomen pakkoruotsi ja kaksikielisyys vahvistavat käsitystä yhtenäisestä pohjoismaisesta markkinasta, jossa ruotsalaisyritysten on helppo toimia. Tämä antaa Ruotsin yrityksille etulyöntiaseman esimerkiksi kilpailussa kansainvälisten yritysten kanssa.
---
3. Taloudelliset hyödyt Ruotsille
Aivovuoto Suomesta Ruotsiin: Suomen korkeasti koulutettujen muuttaminen Ruotsiin luo Ruotsille taloudellista hyötyä ilman, että sen tarvitsee investoida kyseisten henkilöiden koulutukseen. Tämä vähentää Ruotsin omaa koulutuspanostusta joillain aloilla.
Kulttuurisen ja taloudellisen etumatkan säilyttäminen: Suomen ruotsinkielisyys ja pakkoruotsi pitävät yllä tilannetta, jossa Ruotsilla on kulttuurinen ja taloudellinen etulyöntiasema Suomen suhteen. Tämä hyödyttää Ruotsin taloutta ja yritysten kilpailukykyä.
---
4. Ruotsin valtion ja yritysten strateginen hyöty
Markkinoiden integrointi: Suomen kaksikielisyys tekee Suomesta luonnollisen osan Ruotsin markkinoita ja vahvistaa maiden välistä taloudellista integraatiota. Tämä helpottaa ruotsalaisten yritysten laajentumista Suomeen.
Kilpailuetu muihin maihin nähden: Ruotsalaisyritykset hyötyvät siitä, että Suomi on osittain ruotsinkielinen, koska se antaa niille selkeän kilpailuedun esimerkiksi muihin ulkomaisiin yrityksiin verrattuna.
---
Tiivistelmä
Ruotsi hyötyy Suomen pakkoruotsista ja kaksikielisyydestä merkittävästi työvoiman ja yritystoiminnan kautta. Suomesta virtaa korkeasti koulutettua työvoimaa Ruotsiin, ja ruotsalaisyrityksillä on etulyöntiasema Suomen markkinoilla kielimuurin madaltumisen vuoksi. Tämä rakenne vahvistaa Ruotsin taloutta ja kulttuurista vaikutusvaltaa samalla, kun Suomi kantaa pakkoruotsin kustannukset.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Kysyin tekoälyltä, eikö pakkoruotsi ja koko kaksikielisyys ole nimenomaan ruotsinkielisen vähemmistön ja Ruotsin valtion etu ja muille suomalaisille ja Suomelle lähinnä rasite?
Kokonaisarvio
Ruotsinkielisen vähemmistön ja Ruotsin valtion näkökulmasta kaksikielisyys ja pakkoruotsi ovat merkittäviä etuja, jotka varmistavat heidän kielensä, kulttuurinsa ja taloudellisten intressiensä aseman Suomessa.
Muiden suomalaisten ja Suomen kansantalouden näkökulmasta kaksikielisyys ja pakkoruotsi voivat näyttäytyä lähinnä taakkana, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja asettaa rajoituksia yksilöiden valinnanvapaudelle sekä kilpailulle.
Voidaan perustellusti väittää, että kaksikielisyys ja pakkoruotsi ovat suhteettoman suuria etuja ruotsinkieliselle vähemmistölle ja hyödyttävät myös Ruotsin valtiota. Samaan aikaan ne aiheuttavat kustannuksia ja käytännön ongelmia suurimmalle osalle suomalaisia, mikä tekee niistä rakenteellisen rasitteen Suomen valtion enemmistöväestölle.
Viimeksi muokannut NRR, 29.01.2025 12:34. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- Viestit: 2751
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Nyt oli pakko panna Folletin kirja pois ja tarttua tähän aiheeseen.
Kaikesta valehtelusta ja kieroista tempuista huolimatta numeroiden totuus tästä meidän "kaksikielisyydestä" näyttää väestötilastoissa tällaiselta.
Kyseessä maan 33 "kaksikielisen" kunnan väestömäärän kehitys 33 vuodessa.
Väestö 1990-2023.........Muutos 33 vuodessa.........Muutos 2023
Suomenkieliset....................+194381.................................-1586
Saamenkieliset..........................+115......................................+6 Hyvä saamelaiset!
Ruotsinkieliset........................-18231.................................-1183 33 vuoden seurannan suurin pudotus vuositasolla.
Vieraskieliset .......................+328041..............................+32228
Yht........................................+504306..............................+29465
Muutenkin tuntuu, että paniikkia pukkaa surupuolella. Pohjanmaalla osin ylläolevista luvuista johtuen luiskahti surujen osuus taas alle puoleen, joten väestötilastot muutettiin salaisiksi kesken vuotta ja siihen asti selvittiin muuntamalla totuus sopivaan kuosiin.
NRR! Tarjoopa näitä lukuja tekoälylle.
Kaikesta valehtelusta ja kieroista tempuista huolimatta numeroiden totuus tästä meidän "kaksikielisyydestä" näyttää väestötilastoissa tällaiselta.
Kyseessä maan 33 "kaksikielisen" kunnan väestömäärän kehitys 33 vuodessa.
Väestö 1990-2023.........Muutos 33 vuodessa.........Muutos 2023
Suomenkieliset....................+194381.................................-1586
Saamenkieliset..........................+115......................................+6 Hyvä saamelaiset!
Ruotsinkieliset........................-18231.................................-1183 33 vuoden seurannan suurin pudotus vuositasolla.
Vieraskieliset .......................+328041..............................+32228
Yht........................................+504306..............................+29465
Muutenkin tuntuu, että paniikkia pukkaa surupuolella. Pohjanmaalla osin ylläolevista luvuista johtuen luiskahti surujen osuus taas alle puoleen, joten väestötilastot muutettiin salaisiksi kesken vuotta ja siihen asti selvittiin muuntamalla totuus sopivaan kuosiin.
NRR! Tarjoopa näitä lukuja tekoälylle.
Re: Avoimen puolen "Pakkoruotsin todelliset taustatekijät -lyhyt oppimäärä"
Suorasanaista ja selvää tekstiä tekoälyltä. Tällaista tekstiä pitäisi saada esille valtamediassa.
On selvää, että keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsi tuovat suhteettoman suuria etuja suruille ja aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle.
Tekoäly puhuu rakenteellisesta rasitteesta Suomen valtion enemmistöväestölle. Keinotekoinen kaksikielisyys ja keinotekoiset ruotsin kielen osaamisvaatimukset - ovathan ne loiseläjiä yhteiskunnan sisällä, pelkkää rakenteellista rasitetta.
Surut ovat tehneet kaikkensa estääkseen keinotekoisen kaksikielisyyden ja pakkoruotsin kustannusten laskemisen.
On selvää, että keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsi tuovat suhteettoman suuria etuja suruille ja aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle.
Tekoäly puhuu rakenteellisesta rasitteesta Suomen valtion enemmistöväestölle. Keinotekoinen kaksikielisyys ja keinotekoiset ruotsin kielen osaamisvaatimukset - ovathan ne loiseläjiä yhteiskunnan sisällä, pelkkää rakenteellista rasitetta.
Surut ovat tehneet kaikkensa estääkseen keinotekoisen kaksikielisyyden ja pakkoruotsin kustannusten laskemisen.