"Ruotsia ei osata riittävästi"
Paljon tekstiä, mutta viittaan tuossa siteerattuun Karvin raporttiin peruskoululaisten ruotsinosaamisesta.
Jälleen samaa vanhaa jargonia ja huoli tuntuu vain kasvavan: "Tulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa osaamista" Olisiko tuossa pitänyt kuitenkin lukea "vaadittavaa"?
Tilanteen kehittämiseen ehdotetaan 11. kohdan listaa. Punaisella omat kommenttini jokaisen kohdan perässä:
1. Kielten hyödyllisyyttä ja osaamistarpeita tulee pohtia kansallisesti ja ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin yhä heikkenevän tilanteen korjaamiseksi.
- Täysin samaa mieltä, kunhan puhutaan todellisesta tarpeesta. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tarvitse ruotsin itämurretta todellisuudessa koskaan koulun ulkopuolella.
2. Monipuolisen kielitaidon tärkeys tulee tehdä oppilaille näkyvämmäksi jo perusopetuksen kieliopintoja suunniteltaessa.
- Täysin samaa mieltä. Pakkoruotsi ei edusta monipuolista kielitaitoa, vaan menneisyyteen pysähtyneisyyttä.
3. Toisen kotimaisen kielen, B1-ruotsin, opetuksen ja oppimisen jatkumo tulee rakentaa niin, että opetukselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
- Opetukselle asetettujen tavoitteiden tulisi olla realistisia. Koulu ja opettajat ovat olemassa koululaisia varten, ei toistepäin. Ruotsin väkisin tuputtaminen ei palvele millään tavoin kansallista etua.
4. Ammatilliselle toiselle asteelle suuntautuvien oppilaiden tietoisuutta kielivalintojen merkityksestä työelämässä tulee vahvistaa henkilökohtaista ohjausta tehostamalla.
- Ammatillisen asteen työntekijöistä, etenkin sosiaali- ja terveysalalla, on jatkuvasti verinen kilpailu. Jos ruotsin osaamattomuus on este muuttaa töihin esim. Vaasaan, niin töitä löytyy kyllä varmasti muualtakin ja se on täysin näiden ruotsinkielisiksi profiloituneiden seutujen ongelma. Karrikoitu esimerkki juu, mutta sama pätee muillakin aloilla.
5. Kunnissa tulee aktiivisesti etsiä ja hyödyntää keinoja, joilla oppilaiden kontakteja toiseen kotimaiseen kieleen saadaan lisättyä.
- Onnea vaan kunnissa, joissa ei ole yhtäkään ruotsinkielistä. Sama pätee suurimpaan osaan suomienemmistöisistä kunnista muutenkin, sillä ruotsinkieliset eivät yleensä halua nostaa itseään jalustalle tämän asian suhteen.
6. Ruotsin tuntien työrauhaan ja yleiseen opiskeluilmapiiriin tulee kiinnittää kouluissa huomiota.
- Tähän olisi helppo ratkaisu, minkä joku on ehkä maininnut täällä joskus aiemmin. Mitäs jos siitä ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen aine? Voitaisiin ottaa villisti oppia vaikka Ruotsista ja tunnit voisi käyttää suomen opintojen vahvistamiseen tai johonkin ylivoimaisesti ruotsia hyödyllisempään kieleen. Tässä voi vilkaista taas kohtaa 3, sillä koulutuspolitiikkaa ei voi tehdä sen perusteella, että huomattavan suuri osa opettajista on päättänyt erikoistua opettamaan nimenomaan ruotsin itämurretta, millä ei tee juuri mitään edes Suomessa, toisin kuin kovasti väitetään.
7. Koulujen tulee tarjota oppilaille omat, painetut oppi- ja harjoituskirjat.
- Tilanne lienee muuttunut 90-luvulta, mutta olen ymmärtänyt, ettei perheiden tarvitse edelleenkään hankkia itse peruskoulun kirjoja. Kirjojen kierrättämisessä tuskin on haittaa, jos ovat hyvässä kunnossa ja sisältö on vielä ajantasaista. Ja tämä koskee joka ikistä koulussa opetettavaa ainetta.
8. Oppilaiden kirjoitustaitoa tulee kehittää määrätietoisesti
- Mikäli tällä viitataan perinteiseen kirjoitustaitoon, niin palauttaisin toki itsekin kaunokirjoituksen pakolliseksi osaksi äidinkielen opetusta. Mikäli taas on kyse nimenomaan ruotsin itämurteen kirjoittamisesta, tuo kehitys voitaisiin kohdistaa heihin, jotka haluavat opiskella ainetta vapaaehtoisesti.
9. Oppilaiden opiskeluintoa tulee yrittää parantaa oppituntien työskentelytapoja ja eri aineiden opettajien välistä yhteistyötä monipuolistamalla.
- Tätähän on ehdotettu jo ennenkin. En tiedä onko tämä edes laillista saati onko tätä edes kokeiltu jossain päin Suomea (Varsinaiset kielikylpyluokat erikseen). Jos olisin vaikka matematiikanopettaja (Mitä en ole), tuntisin kyllä oloni äärimmäisen epämukavaksi, jos jostain ylempää tulisi käsky pitää x määrä tunteja ruotsiksi. Oppituntien työskentelytapojen parantamiseen en kyllä kovin paljon luottaisi, kun kaikki uudistukset tuntuvat vievän hommaa huonompaan suuntaan aineesta riippumatta.
10. Oppilaiden sitkeyttä ruotsin opiskeluun tulee tukea.
- Tässä halveksutaan jälleen kerran lapsia ja nuoria, sillä eivät he tyhmiä ole. Mikäli ei satu asumaan äärimmäisen kapealla rannikkokaistaleella tai Ahvenanmaalla, huomaa varmasti jo ennen kouluikää, mikä maan pääkieli on, eikä se todellakaan ole ruotsi.
11. Opettajien arviointiosaamista tulee kehittää.
- Koskee kaikkia aineita. Ruotsin kohdalla heikosti pärjäävät opiskelijat leimataan usein tyhmiksi ja /tai asennevammaisiksi riippumatta siitä, kuinka hyvin he pärjäävät koulussa muuten. Olisiko opettajien kenties aika katsoa peiliin?
Alkaa olla myöhä, mutta mitä mieltä muut ovat? Kotus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja nämä ulosannit kustannetaan meidän kaikkien yhteisistä verorahoista...