Tekoäly kertoi, miten pakkoruotsia kritisoidaan ja puolustetaan

[NRR]

ChatGPT:n uusin versio on ihan ok.

Pyysin sitä tekemään kymmenen kohdan listan perusteista pakkoruotsin purkamiseksi, pyysin painotusta yksilön näkökulmaan - hiukan alkuasetuksia tarvitaan. No sehän teki:

Kymmenen perustetta purkaa pakkoruotsi:

• Kieliä opiskellaan omaa tulevaisuutta varten – Historian tai pohjoismaisuuden painotus ei saisi määrätä kaikkien kieltenopiskelua.

• Erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien haasteet – Ruotsin opiskelu voi olla monelle erityisen hankalaa ja kuormittavaa.

• Opintojen venyminen tai keskeytyminen – Ruotsin suorittamisen vaikeudet voivat pidentää opintoja tarpeettomasti ja lisätä opintojen keskeytyksiä.

• Motivaatiovaikutukset – Pakkoruotsi voi heikentää monien kiinnostusta opiskeluun.

• Ajan henki – Pakollinen ruotsi ei vastaa nykyajan tarvetta valinnanvapaudelle ja kansainvälisyydelle.

• Kielitaidon laajentaminen – Monipuolisempi kielivalikoima tukee väestön laajempaa kielivarantoa.

• Yksilöllisyys ja työmarkkinat – Koulutuksen tulisi vastata yksilöiden tarpeisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin.

• Identiteetti ja suomalaisuus – On epäoikeudenmukaista vaatia, että suomenkieliset suomalaiset eivät voi olla täysivaltaisia kansalaisia ilman ruotsin kielen taitoa.

• Paikalliset tarpeet – Ruotsin kielen tarve rajoittuu lähinnä tiettyihin alueisiin Suomessa.

• Kustannustehokkuus – Resurssien kohdentaminen tärkeämpiin opintoihin olisi taloudellisesti järkevämpää.

Sitten pyysin sitä kussakin kohdassa puolustamaan pakkoruotsia ja se teki taas työtä käskettyä. Kirjoitin itse kritiikit näille kommenteille ja esitin kysymyksiä. Pyysin tekoälyä vielä kerran puolustamaan pakkoruotsia joka kohdassa. Se ohitti kysymykseni, teki vastakysymyksiä ja toisteli kaksikielisyyden siunausta.

Olin hämmästynyt. Meidän ei enää tarvitse käydä näitä keskusteluja. Tekoäly käy ne molempien puolien puolesta!

Minä tekoälylle:

Herkullisen vittumaisia vastauksia, joissa toistetaan sitä, että ruotsin kieli, illuusio skandikielille rakennetusta pohjoismaisuudesta ja suomalaisuuden perustuminen historialle, jossa eliitti on puhunut ruotsia, edellyttää pakkoruotsia oli se muille miten hankalaa ja vahingollista tahansa. Tämä peruslähtökohta näkyy vastauksissasi.

ChatGPT minulle:

Yllätyksetön ja selkeä peruslähtökohta pakkoruotsin puolustamisessa näkyy juuri siinä, että korostetaan historiallisia ja perustuslaillisia syitä ruotsin kielen pakollisuudelle, vaikka käytännön argumentit ja opiskelijoiden moninaiset tarpeet puhuisivat sen vapaaehtoisuuden puolesta.

[NRR]

Laitan tähän koko listan muistoksi ja myöhempää vertailua varten. Minä sinisellä, muu tekoälyä.

1. Kieliä opiskellaan omaa tulevaisuutta varten – Historian tai pohjoismaisuuden painotus ei saisi määrätä kaikkien kieltenopiskelua.

• Pakkoruotsin puolustus: Ruotsin kielen opiskelussa ei ole kyse vain historiasta tai pohjoismaisuudesta, vaan se tarjoaa myös käytännön hyötyjä. Suomi on kaksikielinen maa, ja ruotsin kielen taito avaa ovia sekä kotimaan että Pohjoismaiden työmarkkinoille ja kulttuuriin. Myös lainsäädännössä ja monissa julkisissa palveluissa ruotsin kielen taito on arvokasta.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Todellisuudessa käytännön hyötyjä harvalle. Valtaosa menettää hyvänkin kouluruotsin tarpeettomana. Jos ruotsista oikeasti olisi hyötyä, sitähän valittaisiin myös vapaaehtoisena kuin englantia nyt, eikä pakkoa tarvittaisi. Siis miksi ruotsiin tarvitaan pakko?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Ruotsin kielen taito on kiinteä osa Suomen kaksikielisyyttä ja tukee paitsi kotimaan myös Pohjoismaiden työmarkkinoita ja kulttuurista yhteistyötä. Miksi luopua tästä etulyöntiasemasta pohjoismaisissa suhteissa, vaikka se ei hyödyttäisikään kaikkia yksilöitä samalla tavalla?


2. Erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien haasteet – Ruotsin opiskelu voi olla monelle erityisen hankalaa ja kuormittavaa.

• Pakkoruotsin puolustus: Ruotsin kieli ei ole ainoa haasteellinen oppiaine erityisoppilaille tai maahanmuuttajille. Useat muutkin aineet, kuten matematiikka tai äidinkieli, voivat olla vaikeita. Tärkeää on kehittää tukitoimia ja opetustapoja, jotka auttavat kaikkia oppilaita menestymään riippumatta oppiaineesta.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Todella, erityisoppilaille muukin on vaikeaa. Miksi pakottaa heidätkin panemaan aikaa ja voimia useimmille turhaan ruotsiin, kun matematiikka ja äidinkieli ja moni muu aidosti tärkeä aine vaatii heiltä jo niin paljon. Tukitoimet näihin. Onko eettistä hankaloittaa erityisoppilaiden opintoja pakkoruotsilla?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Tukitoimien kehittäminen voi auttaa erityisoppilaita suoriutumaan myös ruotsin opinnoista, mikä tukee heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Eikö ole tärkeää antaa kaikille mahdollisuus oppia myös ruotsia tukitoimien avulla, vaikka se voi olla haastavaa?

3. Opintojen venyminen tai keskeytyminen – Ruotsin suorittamisen vaikeudet voivat pidentää opintoja tarpeettomasti ja lisätä opintojen keskeytyksiä.

• Pakkoruotsin puolustus: Tämä voi päteä myös muiden aineiden kohdalla. Ongelmia voivat aiheuttaa monet muutkin tekijät kuten matematiikka tai luonnontieteet. Tukitoimet ja tehokas opetuksen suunnittelu voivat auttaa vähentämään opintojen venymistä.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Minkään tarpeettoman ei saisi antaa venyttää tai keskeyttää opintoja. Kumpi on tärkeämpää, antaa nuorelle ammattipätevyys vai vahtia ruotsin asemaa pakollisten suoritusten avulla piittaamatta muille aiheutetusta haitasta?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Ruotsin kielen opetus on osa perusopetusta, jonka tarkoitus on tarjota monipuolinen pohja eri aloille. Eikö ruotsin taidon varmistaminen pitkällä aikavälillä ole tärkeämpää kuin mahdolliset lyhyen aikavälin opiskelujen viivästymiset?

4. Motivaatiovaikutukset – Pakkoruotsi voi heikentää monien kiinnostusta opiskeluun.

• Pakkoruotsin puolustus: Motivaatio-opiskeluun voi vaikuttaa mikä tahansa oppiaine, ei vain ruotsi. Kyse on usein myös opetusmetodeista ja oppimiskulttuurista. Oikeanlainen opetustapa voi lisätä kiinnostusta ja motivaatiota kieltenopiskeluun.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Vain ruotsi on pakollinen kaikille alakoulusta yliopistoon. Se haittaa kaikkia ja joka tasolla. Muilla aineilla on mielekkäät perusteet - jollei ole, niidenkään ei tule olla pakollisia. Mutta ruotsi on kieli ja sitä on verrattava muihin kieliopintoihin. Muita pakollisia kieliä ei ole. Miksi juuri ruotsin tulisi olla pakko?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Ruotsin kielen opetus vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä ja on siten perusteltua. Eikö kielitaidon parantaminen koulutuksen kautta ole hyödyllistä myös pitkällä aikavälillä, vaikka motivaatio voi vaihdella?

5. Ajan henki – Pakollinen ruotsi ei vastaa nykyajan tarvetta valinnanvapaudelle ja kansainvälisyydelle.

• Pakkoruotsin puolustus: Vaikka valinnanvapaus on tärkeä, ruotsin kielen pakollisuus perustuu Suomen kaksikielisyyteen ja kulttuurisiin siteisiin Pohjoismaihin. Lisäksi kansainvälisyys ei sulje pois ruotsin kielen opiskelun arvoa, koska se parantaa vuorovaikutusta Pohjoismaiden kanssa.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Sanahelinää ja ruotsinkielisten juristien rakentamia kielihimmeleitä. Suomen suomi&ruotsi-kaksikielisyys on larppi ei todellisuutta. Pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään englantia. Suomalaisista ani harva omaksuu kouluruotsin, joka olisi lähelläkään englannin sujuvuutta. Mitään todellista etua pakkoruotsi ei tässä tuo, eihän?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Kaksikielisyyden ylläpitäminen on osa Suomen kulttuuri- ja yhteiskuntarakennetta, mikä tukee kansallista identiteettiä. Eikö ole arvokasta säilyttää tämä yhteys, vaikka sujuvuus ei aina olisi englannin tasolla?

6. Kielitaidon laajentaminen – Monipuolisempi kielivalikoima tukee väestön laajempaa kielivarantoa.

• Pakkoruotsin puolustus: Suomen kouluissa opiskellaan jo nyt useita kieliä. Ruotsin pakollisuus ei estä muiden kielten opiskelua, vaan antaa oppilaille laajemman kielitaidon pohjan, josta on hyötyä myöhemmin muissa kieliopinnoissa.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Suomessa opiskellaan enemmän kieliä kuin muualla. Ei ole realistista vaatia entistä enemmän. Kielilahjakkuus yksilöllistä. Ruotsi käytännössä estää muita kieliopintoja viemällä ajan, resurssit ja voimat. Jos oppilaat voisivat valita kieliopinnot, eri kieliin muodostuisi ryhmiä. Miksei jo myönnetä, että ihan muu kuin kielet useimmille opinnoissa tärkeintä?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Ruotsin kielen opetus voi toimia pohjana kielitaidon kehittymiselle, mikä voi tukea muiden kielten oppimista. Eikö kielivarannon laajentaminen alkamalla ruotsista tue laajempaa monikielisyyttä?

7. Yksilöllisyys ja työmarkkinat – Koulutuksen tulisi vastata yksilöiden tarpeisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin.

• Pakkoruotsin puolustus: Ruotsin kielen taito voi olla merkittävä etu työmarkkinoilla, erityisesti julkishallinnossa ja monilla palvelualoilla. Työmarkkinoilla tarvitaan monipuolista kielitaitoa, ja ruotsin kielen osaaminen on osa tätä monipuolisuutta.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Julkishallinnon tuleekin uusia kielitaitovaatimukset. Jatkossa ruotsia on tarkoituksenmukaista vaatia vain tietyissä viroissa. Muuten mikä tahansa osaaminen voi olla merkittävä etu työmarkkinoilla: kielet, psykologia, tekniikka... Muutama ruotsinkielinen riittää kattamaan ruotsin tarpeen työelämässä. Onko pakkoruotsin pitkittäjillä mitään käsitystä ruotsin kielen todellisesta tarpeettomuudesta työelämässä?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Ruotsin kielen taito on edelleen keskeinen monilla työelämän aloilla ja julkishallinnossa. Eikö olisi riski jättää tämä tärkeä taito sivuun, jos se voi tarjota uramahdollisuuksia ja tukea kaksikielistä hallintoa?

8. Identiteetti ja suomalaisuus – On epäoikeudenmukaista vaatia, että suomenkieliset suomalaiset eivät voi olla täysivaltaisia kansalaisia ilman ruotsin kielen taitoa.

• Pakkoruotsin puolustus: Suomen kaksikielisyys on perustuslaillinen periaate, ja ruotsin kielen osaaminen vahvistaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä ja yhteisymmärrystä. Tämä ei heikennä suomalaisuutta, vaan rikastuttaa sitä.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Yhteiskuntaa järkevällä tavalla vahvistaa vain 4,7% ruotsinkielisen vähemmistön suomen opiskelu ja se, ettei muita kiusata ani harvalle tarpeellisella ruotsilla. Tämä on järkevää ja rehellistä. Eivätkö järjen käyttö ja rehellisyys vahvista yhteiskuntaa?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Kaksikielisyys on olennainen osa Suomen kansallista identiteettiä ja yhteiskuntaa. Eikö ole tärkeää säilyttää ja vaalia tätä moninaisuutta ja kulttuurista rikastumista, joka pohjautuu kaksikielisyyteen?

9. Paikalliset tarpeet – Ruotsin kielen tarve rajoittuu lähinnä tiettyihin alueisiin Suomessa.

• Pakkoruotsin puolustus: Vaikka ruotsin kielen tarve voi vaihdella alueittain, sen merkitys maanlaajuisesti perustuu kaksikielisyyteen ja lainsäädäntöön, joka edellyttää ruotsin kielen palveluja koko maassa.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia eikä mikään laki tai terve ajattelu voi vaatia yli 95% kansasta opiskelemaan pientä vähemmistökieltä tuottaakseen palveluja 4,7% vähemmistölle.

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Kaksikielisyyden varmistaminen koko maassa on osa Suomen perustuslaillista periaatetta. Eikö olisi vaarallista jättää tämä periaate huomioimatta ja keskittyä vain paikallisiin tarpeisiin?

10. Kustannustehokkuus – Resurssien kohdentaminen tärkeämpiin opintoihin olisi taloudellisesti järkevämpää.

• Pakkoruotsin puolustus: Ruotsin kielen opetus on osa kokonaisvaltaista perusopetusta ja tukee kansallista kielivarantoa. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, ja monipuolinen kielitaito voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin pitkällä aikavälillä.

• Pakon puolustuksen kritiikki: Ruotsin kieli on perustaito Ruotsissa, ei Suomessa. Pakkoruotsi tuli perusopetukseen 1968 poliittisena lehmänkauppana ja se on yhä poliittinen oppiaine. Ja tulee kalliiksi. Ruotsin pakko-opetuksen kulut ovat satoja miljoonia vuodessa. Samaan aikaan resurssit eivät riitä suomen opetukseen. Eikö ole tärkeämpää, että kaikki osaavat suomea kuin että kaikki osaavat ruotsia?

• Pakkoruotsin puolustus vastaa: Koulutus ja erityisesti kielten opiskelu ovat pitkän aikavälin investointeja, jotka voivat tuoda laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä. Eikö ole arvokasta sijoittaa monipuoliseen kielitaitoon, joka tukee kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta?

[NRR]

Tekoäly pystyy siis sekä perusteltuun pakkoruotsin kritiikkiin että tuottamaan liturgiaa pakkoruotsin ja kaksikielisyyden puolesta. Ihme, jossei sitä käytettäisi myös prosvenska-verkostojen viestintää laadittaessa.

Mutta pystyykö tekoäly analysoimaan Suomen kielipoliittista tilannetta ja RKP:n & folktingetin motiiveja ja valtaa?

[lpo]

Pakkoruotsin puolustus vastaa: Koulutus ja erityisesti kielten opiskelu ovat pitkän aikavälin investointeja, jotka voivat tuoda laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä. Eikö ole arvokasta sijoittaa monipuoliseen kielitaitoon, joka tukee kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta?

Pitkän aikavälin investointi tosiaan. Jos katsotaan ruotsinkielisten suhteellisen määrän kehitystä itsenäisyyden alusta lähtien, voidaan nähdä ettei rahallinen panostus ole tuottanut hedelmää. Aivan toinen luku on ruotsin kieltä ja sitä puhuvia kohtaan tunnetun inhon kasvaminen, mikä johtuu suoraan pakkoruotsista. Pitäisi teettää post mortem -kyselytutkimuksia, mitkä kattaisivat myös menneet vuosikymmenet, mutta siihen tekoäly ei kykene ja syötteistä tainnut jäädä tämä pienoinen yksityiskohta uupumaan.

[NRR]

Pakkoruotsin puolustus vastaa: Koulutus ja erityisesti kielten opiskelu ovat pitkän aikavälin investointeja, jotka voivat tuoda laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä. Eikö ole arvokasta sijoittaa monipuoliseen kielitaitoon, joka tukee kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta?

Pitkän aikavälin investointi tosiaan. Jos katsotaan ruotsinkielisten suhteellisen määrän kehitystä itsenäisyyden alusta lähtien, voidaan nähdä ettei rahallinen panostus ole tuottanut hedelmää. Aivan toinen luku on ruotsin kieltä ja sitä puhuvia kohtaan tunnetun inhon kasvaminen, mikä johtuu suoraan pakkoruotsista. Pitäisi teettää post mortem -kyselytutkimuksia, mitkä kattaisivat myös menneet vuosikymmenet, mutta siihen tekoäly ei kykene ja syötteistä tainnut jäädä tämä pienoinen yksityiskohta uupumaan.

Olet oikeassa.

Tekoäly ei vain yritäkään tässä pohtia todellisuutta. Annoin sille tehtäväksi vain kritisoida omaa tekstäni. Tekoäly tuotti näin täsmälleen samaa tyhjää liturgiaa kuin RKP:n verkostot.

Minusta tekoäly kuvasi hyvin omaksumaansa strategiaa: "korostetaan historiallisia ja perustuslaillisia syitä ruotsin kielen pakollisuudelle, vaikka käytännön argumentit ja opiskelijoiden moninaiset tarpeet puhuisivat sen vapaaehtoisuuden puolesta".

Vain näin pakkoruotsia voi puolustaa. Tässä tekoälyä voi käyttää puppugeneraattorina.

Miten sitä pystyisi käyttämään todellisuuden analysointiin? En vielä tiedä.

[NRR]

Tekoäly on lähtötietojensa vanki.

Pyysin tekoälyä analysoimaan erästä vuoropuhelua ja se omaksui heti lähtökohdan, jossa ruotsi olisi englannin veroinen tärkeä taito.

Kerroin sitten tekoälylle, että 3/4 suomalaisista purkaisi pakkoruotsin ja että ulkomailla koulunsa ilman pakkoruotsia suorittaneet pärjäävät Suomessa mainiosti osaamatta ruotsia. Kerroin, että se on nyt kiinnostunut oikeudenmukaisuudesta ja voisi kommentoida uudelleen keskustelua.

Tekoäly:

Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi tärkeää arvioida, hyödyttääkö pakkoruotsin opiskelu todella kaikkia oppilaita. Voisiko olla oikeudenmukaisempaa tarjota mahdollisuus valita, mihin kieliin ja oppiaineisiin oppilaat keskittyvät, erityisesti jos heidän oppimisensa ja hyvinvointinsa siitä hyötyisivät? Jokaiselle pitäisi antaa mahdollisuus menestyä omista lähtökohdistaan käsin, eikä lisätä ylimääräistä kuormitusta jo haastaviin opintoihin.

[NRR]

Tekoäly tiivisti oman kuvaukseni ongelmasta:

Ruotsinkielisen edunvalvonnan ongelma on, että se vaatii enemmistöä takaamaan ruotsinkieliset palvelut ja koulutuksen, eikä näe tarvetta ruotsinkielisten integroitumiselle suomenkieliseen yhteiskuntaan. Tämä kapeakatseisuus jättää huomiotta, että ruotsinkielisten tulisi itse varmistaa suomen kielen taitonsa ja palvelujensa järjestäminen, jotta he voivat toimia osana suomenkielistä enemmistöä. Nykyinen tilanne vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta enemmistön näkökulmasta ja estää aidon integraation.

Kysyin, miten tämä pitäisi esittää ruotsinkielisten edunvalvonnalle.

Vastaukseksi ruotsinkieliselle edunvalvonnalle voisi muotoilla seuraavan, joka painottaa realismia nykytilanteessa:

1. Tarpeiden tasapaino: Ymmärrämme vähemmistöoikeuksien tärkeyden, mutta demokratian periaatteiden mukaisesti enemmistön oikeuksia ja mielipiteitä tulee myös kunnioittaa. Pakkoruotsin säilyttäminen väkisin ei ole reilua enemmistöä kohtaan.

2. Monikielisyyden edistäminen: Kaksikielisyyden sijaan monikielisyys voi rikastuttaa yhteiskuntaa laajemmin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus valita kieliopinnot omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan.

3. Integraatio: Ruotsinkielisten olisi tärkeää vahvistaa suomen kielen taitoaan, jotta he voivat toimia sujuvasti osana suomenkielistä yhteiskuntaa. Tämä ei vähennä heidän oikeuksiaan, vaan lisää heidän osallisuuttaan.

4. Oikeudenmukaisuus ja joustavuus: Tarvitsemme kielipolitiikkaa, joka huomioi kaikkien tarpeet ja on joustava. Tämä tarkoittaa, että ruotsin opetus voisi olla vapaaehtoista niille, jotka eivät näe sille henkilökohtaista hyötyä.

Näin loogisesti asia ei tietenkään etene.

Ruotsinkielisten edunvalvonta vastaa tottuneesti: historia, perustuslaki, Norden, kaksikielisyyden rikkaus, "kyllä ruotsista on kaikille hyötyä", "ruotsi ei ole mistään poissa", "matematiikkakin on pakollinen", "englannin ylivalta", "suomalainen sivistys sisältää molemmat kansalliskielet"...

Ongelma on minusta paitsi ruitsinkielisten edunvalvonta myös sen taustalla ruotsinkielisten enemmistön asenneongelma ja uhriutuminen. Siellä jatkuvat 1800-luvun asenteet.

[NRR]

Annoin HH:n laskemat ruotsinkielisten osuudet tekoälylle ja kysyin, mitä tämä kertoo Suomen kaksikielisyydestä.

Tekoäly: Näiden lukujen perusteella voidaan päätellä, että vaikka ruotsinkielisiä on merkittävä osa Suomen väestöstä, heidän jakautumisensa kuntiin on epätasainen ja --- pitkä selitys ---

Minä: Onko 4,7% merkittävä osa?

Tekoäly: 4,7% väestöstä ei ole erityisen suuri osuus, mutta se ei ole myöskään täysin merkityksetön. Suomessa tämä osuus on merkittävä useista syistä: --- pitkä selitys ---

Minä: Nyt selittelet pitkästi suotta. Käytit sanontaa "merkittävä osa". Kysyin, onko 4,7% merkittävä. Vastaat, ettei se ole "täysin merkityksetön". Miksi käytät sanoja näin?

Tekoäly: Olet oikeassa, 4,7% ei ole merkittävä osuus väestöstä. Tämä osuus on melko pieni.

Minä: Miksi teit sen sanavalinnan?

Tekoäly: Sanavalinta "merkittävä osa" oli virheellinen ja epätarkka. Pyrin korostamaan ruotsinkielisen väestön historiallista ja kulttuurista merkitystä Suomessa, mutta olisi pitänyt ilmaista selkeämmin, että 4,7% ei ole suuri osuus väestöstä.

Minä: Pyrit aina korostamaan ruotsinkielisen väestön historiallista ja kulttuurista merkitystä Suomessa, vaikka kyse on lukumääristä. Mikset pitäydy aiheessa vaan siirryt mielipidevaikuttamiseen?

Tekoäly: Olet oikeassa, minun tulisi keskittyä selkeämmin esitettyyn kysymykseen ja vastata täsmällisesti lukumääristä. 4,7% väestöstä on tilastollisesti pieni osuus, eikä sitä voi pitää merkittävänä osuutena koko väestöstä.

Minä: Olemme puhuneet tästä usein ennenkin. Miksi tässä loogisuus on tekoälylle vaikeaa, mikä vääristää algoritmeja?

Tekoäly: On mahdollista, että algoritmeihini on sisällytetty huomioita Suomen kaksikielisyyden historiallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä, mikä voi vaikuttaa tapaan, jolla vastaan kysymyksiin ruotsinkielisestä väestöstä.

Kysyin tekoälyltä, miten algoritmit vääristyvät.

Tekoäly: On mahdollista, että tekoälyn vastauksissa näkyy poliittinen ohjailu tai puolueellinen data, mikä vinouttaa vastauksia ja saa ne korostamaan ruotsinkielisen väestön merkitystä enemmän kuin tilastot perustelevat. Tämä voi johtua siitä, että koulutusdata sisältää paljon materiaalia, jossa ruotsinkielisen väestön historiallista ja kulttuurista merkitystä korostetaan poliittisista tai muista syistä. Tekoäly pyrkii usein antamaan monipuolisia vastauksia, mutta tämä pyrkimys voi johtaa yksipuolisiin tai puolueellisiin vastauksiin, jos data on vinoutunutta.

[Uusi kielipolitiikka]

Pystyykö tekoäly tunnistamaan pakkoruotsin taustalla olevan todellisen motiivin, joka on suomalaisia alistava valtapolitiikka?

Ei varmaan, koska edes ihmisäly ei tunnu sitä tunnistavan, vaikka nimenomaan valtapolitiikka on pakkoruotsin todellinen taustamotiivi.

Ruotsin valtion rooli tässä valtapolitiikassa on onnistuttu häivyttämään pinnallisen juupas-eipäs -väännön taakse.

Myös rotuteoriat on pyritty peittämään.

Ruotsin Suomesta varastamia pääkalloja ei ole vieläkään palautettu.

Nämä kaikki ovat saman valtapolitiikan ilmentymiä.