Koska kielitilastoja pystytään vääristelemään surujen eduksi, niin olisi se mahdollista toiseenkin suuntaan

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2142
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Koska kielitilastoja pystytään vääristelemään surujen eduksi, niin olisi se mahdollista toiseenkin suuntaan

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.01.2023 09:53

Siis suomenkieliset eivät tietenkään pysty asiaan vaikuttamaan, mutta ruotsinkieliset kylläkin.
Suomenkielisten mielipiteellä ei tunnetusti ole merkitystä mitä tulee edes heidän omiin kieliopintoihinsa.
Yksi suru (vaikka suomenkielinenkin) painaa keskustelussa selkeästi enemmän kuin 20 suomenkielistä.

Miksi eivät ne surut jotka eivät nykyistä kieliryhmien välistä sotatilaa kannata vain yksinkertaisesti muuta itseään suomenkielisiksi esim. pariksi kuukaudeksi vuodenvaihteen kieppeillä? Niitä on niin vähän, että jo muutama sata näkyisi tilastoissa. Jos vaikka se folktingetin tyhjästä palkitsema 8000 kielenvaihtajaa toteutuisikin toiseen suuntaa, niin olisi se ainakin jonkin sortin herätys.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1949
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Koska kielitilastoja pystytään vääristelemään surujen eduksi, niin olisi se mahdollista toiseenkin suuntaan

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 18.01.2023 14:27

Hillevi Henanen kirjoitti: 18.01.2023 09:53 Siis suomenkieliset eivät tietenkään pysty asiaan vaikuttamaan, mutta ruotsinkieliset kylläkin.
Suomenkielisten mielipiteellä ei tunnetusti ole merkitystä mitä tulee edes heidän omiin kieliopintoihinsa.
Yksi suru (vaikka suomenkielinenkin) painaa keskustelussa selkeästi enemmän kuin 20 suomenkielistä.

Miksi eivät ne surut jotka eivät nykyistä kieliryhmien välistä sotatilaa kannata vain yksinkertaisesti muuta itseään suomenkielisiksi esim. pariksi kuukaudeksi vuodenvaihteen kieppeillä? Niitä on niin vähän, että jo muutama sata näkyisi tilastoissa. Jos vaikka se folktingetin tyhjästä palkitsema 8000 kielenvaihtajaa toteutuisikin toiseen suuntaa, niin olisi se ainakin jonkin sortin herätys.

Meidän ei tarvitse vääristellä mitään, vaan kertoa tosiasiat.

RKP vastustaa raivokkaasti kaikkia muutoksia ja sen koko edunvalvonta perustuu keinotekoiseenn ideologiaan "kaksikielisyydestä".

Esim tuo eilinen Svenskanu-verkoston koko tiedote rakentuu suppealle kaksikielisyysideologialle..

Vertaa tähän, todellisuuspohjaiseen näkemykseen, jota RKP raivokkaasti vastustaa..kuten se vastustaa kaikkea kehitystä..

Suomi on monikielinen maa, mutta yksilöllä voi olla vain yksi virallisesti rekisteröity äidinkieli. Äidinkielenä monikielisyys -kansalaisaloite haluaa korjata epäkohdan.

Kahden kulttuurin perheiden järjestö Familia ry:n uuden kansalaisaloitteen tavoitteena on mahdollistaa se, että väestötietojärjestelmään voidaan merkitä useampi kieli.

Suomessa voi virallisesti olla vain yksi rekisteröity äidinkieli. Nykyiset tilastot eivät kerro totuutta monikielisyydestä. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten henkilöiden määrä vuoden 2021 lopussa oli 8,3 prosenttia koko väestöstä. Useamman kuin yhden kielen rekisteröinti mahdollistaisi parempien monikielisten palvelujen suunnittelun esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. Se toisi tilastollisesti näkyväksi myös monikieliset suomalaiset ja Suomessa asuvat henkilöt sekä mahdollistaisi tarkemman tiedon kaksi- ja monikielisten perheiden tilanteesta ja tuen tarpeesta.

Kansalaisaloitteen nimien keräämisen on aloittanut kahden kulttuurin perheiden järjestö Familia.

”Useamman äidinkielen merkitsemisen mahdollisuus helpottaisi monien perheiden elämää, kun vanhempien ei tarvitsisi valita, kumman äidinkieli lapselle kirjataan järjestelmiin. Se parantaisi myös monien tilastojen luotettavuutta ja helpottaisi palvelujen järjestämistä, kun saatavissa olisi tarkempi tieto ihmisten kielellisestä taustasta”, huomauttaa Familian toiminnanjohtaja Elina Helmanen.

Äidinkielenä monikielisyys -aloitteen voi allekirjoittaa verkossa osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11710.Nimiä kerätään 11.7.2023 saakka.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kansalai ... d=69962041

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1949
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Koska kielitilastoja pystytään vääristelemään surujen eduksi, niin olisi se mahdollista toiseenkin suuntaan

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 18.01.2023 14:40

Useamman äidinkielen rekisteröintiä on ehdottanut paitsi maahanmuuttajien edustajat myös Euroopan neuvoston
viimeisin Suomea koskeva kieliraportti.

Mutta kun RKP vastustaa, asia ei etene..mikään asia ei etene.
Kuten kaikki tietävät, jokaisen suomalaisen äidinkieli on rekisteröity joko suomeksi tai ruotsiksi tai joksikin "muuksi" kieleksi - kysymättä tarkalleen mikä. Useamman kielen rekisteröinti ei ole mahdollista.

Kielitilastojen perusteella määritellään kunkin kunnan kielellinen asema, ellei kunta vapaaehtoisesti pyydä kaksikielisyyttä, vaikka kielilain kriteerit eivät täyty - tällaisia ​​esimerkkejä on ollut viime vuosina muutama. Kaksikielisyys merkitsee loogisesti hieman suurempia valtionosuuksia.

Kunta tarvitsee kielitilastoja voidakseen mitoittaa sellaiset kieleen perustuvat kunnalliset palvelut: koulut, päivähoito, terveydenhuolto, vanhustenhoito jne.

Joskus on esitetty vaatimuksia sallia kansalaisten rekisteröinti useamman kuin yhden kielen, yleensä suomen ja ruotsin. Ajatuksena on lahjonta, se olisi mukava hyväksynnän ja tunnustuksen ele suhteessa siihen suureen määrään suomalaisia, jotka pitävät itseään kaksikielisinä.

Esitän yleensä tällaiselle uudistukselle ehdottoman ehdon: nämä kaksikieliset sekä kansallisesti että kussakin kunnassa otetaan huomioon pienemmän kieliryhmän eduksi. Valtakunnallisella tasolla siis ruotsalaiselle ryhmälle ja kunnissa paikallisesti pienempään ryhmään.

Voin kuvitella, että "kotikielen" rekisteröinnillä voisi olla arvoa maahanmuuttajille, mutta tuskin silloin, kun se koskee molempia kansallisia kieliä.

Tällainen kielten rekisteröinti voisi ajateltaessa johtaa vaikkapa 200 000 ruotsinkieliseen ja ainakin 200 000 ja ehkä jopa puoli miljoonaan kaksikieliseen koko maahan. Ja vahvistaa ruotsin asemaa monissa kunnissa - ja suomen kielen joissakin kunnissa. Mutta tämä on teoriaa ja spekulaatiota.

Riskit ovat edelleen välittömiä. Jos me esim. Helsingissä johtaisi siihen, että 37 000 ruotsinkielisen sijasta löydettäisiin vain sanotaan 10 000 yksikielistä ruotsalaista, ei paljoa auttaisi, jos vaikka 50 000 kaksikielistä laskettaisiin laillisesti ruotsinkieliseen väestöön. Sanoisi silti, että vain harvat joutuvat saamaan palvelua ruotsiksi, kun taas loput pärjäävät yhtä hyvin suomeksi...

Jo nyt on poliittisia voimia, jotka kyseenalaistavat ruotsalaisen palvelun juuri tällä perustelulla, ja niillä olisi tietysti raastetta epäilyttäviin myllyihinsä.

"Kotikieli" on huono idea

Vähintään yhtä riskialtista on viimeisin viranomaistutkinnassa esitetty ehdotus, että äidinkielen lisäksi pitäisi alkaa rekisteröidä myös "kotikieli". Se on hyvin subjektiivinen termi. Voin ottaa itseni - lannistavana - esimerkkinä.

Koska astuin suomenkielisen tulevan vaimoni elämään, kun hänen kaksi poikaansa ensimmäisestä, lyhytaikaisesta avioliitosta olivat vasta kolme- ja viisivuotiaita, enkä voinut vielä tietää, että minusta tulee heidän uusi bonusisä, yhteisestä kotikielestämme tuli suomi. .

Siitä lähtien olen tietysti puhunut ruotsia yhteisen poikamme, joka myös kävi ruotsinkielistä koulua, ja hänen lastensa kanssa, mutta vaimoni ja bonuspoikillani "kotikieli" on säilynyt suomeksi. Olen luultavasti huono suomenruotsalainen, mutta pelkään, että en ole kaukana ainoa...

Pitäisikö minun siis "kotikieleksi" rekisteröityessäni ilmoittaa suomeksi, vaikka olenkin niin suomenruotsalainen kuin voit olla?

Voin kuvitella, että "kotikielen" rekisteröinnillä voisi olla arvoa maahanmuuttajille, mutta tuskin silloin, kun se koskee molempia kansallisia kieliä. Joten ehkä niitä, jotka täyttävät "toisen" äidinkielen, voitaisiin pyytää täydentämään yksi - tai useampi - "kotikieli"?

Kaiken kaikkiaan kielirekisteröinnin uudistamiseen liittyy kuitenkin enemmän riskejä kuin etuja, joten sitä tuskin voi ottaa asialistalle.

Kaksikieliset varmaan tietävät, kuinka paljon heitä arvostetaan.
Helsingin RKP:n kärkihahmo B.Månsson 2018
https://kommuntorget.fi/blogg/2018/11/a ... -svenskan/

Vastaa Viestiin