Muutaman vuoden ajan on ensin muille kieliryhmille pakkosyötetty kansalliskielistrategiakeitosta, mutta soppa happani eikä tulos ole ollut kaksinen.
Toki tässä välissä oikeusministeri on houkuttelevasti heilutellut miljoonien kaksikielisyyslahjuksia suurempien suomenkielisten kaupunkien nenien alla - turhaan. Oikeusministeri on itse ilmoittanut, että lait ja asetukset eivät ole este kaksikielistymiselle. Riittää, että on tunne, että onhan meilläkin ruotsinkielisiä. Pikku Lohja oli ainoa joka meni siihen retkuun. Saapi nähdä mitä tapahtuu kun 2022 on nyt se joka kymmenes vuosi, joka on lakiin kirjattu tämän kielisyyden päivitysvuodeksi.
Toki tietenkin matkalla olivat myös vuodet 2014 ja 2015 joka kymmenensiä vuosia kun yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista taiottiin kaksikielisiä.
Haluaisinpa nähdä mitä tapahtuisi jos Lohja ei enää haluaisikaan olla kaksikielinen. Se on ainakin varmaa, että toista mahdollisuutta siitä luistamiseksi se ei tule saamaan, vaan toisella kierroksella se joutuu sitoutumaan kaksikielisyyteen pysyvästi.
Pakkoruotsin aikaistuksella kuudennelle oli tarkoitus pakottaa kunnat lisäämään tunteja ruotsin opetukseen, mutta se yritys meni surkeasti reisille. Edelleenkään ei ole tietoa siitä kuinka moni kunta siihen halpaan meni, mutta vaikenemisen tasosta päätellen, ei monikaan. Ruotsin opetukselle tämä seikkailu sen sijaan on tehnyt korjaamatonta vahinkoa,
Nyt on sitten uusi kansalliskielisstrategiasoppa versioitu vanhaan päälle ja mausteeksi on suomenkielisistä kunnista valittu 15 kuntaa, jotka on ylennetty kielisaarekkeiksi.
Kielisaareke (kansalliskielistrategian mukaan kielisaari) on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Paino sanoilla YKSIKIELINEN KUNTA eli koko suomenkielisten kuntien alue on yksikielistä, jossa ruotsi on neljänneksi puhutuin kieli.
Niinpä heidän on nöyrryttävä jalkautumaan alueelle joka kielikartassa on tähän asti esiintynyt valkoisena autiomaana sinisen 5%:n surureunuksen lisäksi. Tämä nimetön autiomaa on 95% Suomen pinta-alasta ja tällä alueella ruotsinkielisiä on peräti 0,4%.
Tämä ei nyt ihan mene ruotsalaisen konsulttiyhtiön pari vuotta sitten neuvomalla tavalla, joka neuvo kuului, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena. Surut uskovat enemmän rahan mahtiin.
Suomessa on nyt siis 15 kielisaareketta ja niissä asuvien ruotsinkielisten määrä: Pori 466, Hyvinkää 428 , Jyväskylä 296, Kerava 454, Kotka 504, Kouvola 285, Lahti 481, Nurmijärvi 538, Salo 607, Kaarina 1574, Tampere 1276, Hämeenlinna 259, Tuusula 578, Vihti 496 ja Oulu 485.
Avasinpa heille ihan oman taulukon ja laskin että näissä kunnissa oli keskimäärin 0-6-vuotiaita 9/kunta ja 7-15 vuotiaita 8/kunta. Vain Kaarinassa ja Tampereella on yli 1000 ruotsinkielistä, joista siis vain osa koululaisia.
https://kuntalehti.fi/uutiset/ruotsinki ... voimavara/
Voi tuota sanahelinää. Kyllä kai tätä vahvistusta tarvittaisiin ennen kaikkea niissä kunnissa joissa ruotsin kieli on vuosikymmenet hiipunut.Ruotsinkielisen opetuksen peruspilarit tarvitsevat vahvistusta yksikielisissä kunnissa – "Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen voimavara"
Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta suomenkielisillä paikkakunnilla.
Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen tarkentaa, että tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä.
Ymmärrän kyllä, että on kiusallista esitellä suomen tilannetta esim Nordenin tilaisuuksissa kun kartalla on vain iso eikenenkäänmaa ja kapea tumma surureunus.
Nyt sen sijaan ruotsin vaikutusalue on lopultakin saatu ainakin kartalla leviämään isommalle alueelle.
Nämä 15 kuntaa ovat pinta-alaltaan yhteensä 14552 km2, eli yhtä paljon kuin suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat ja Pohjanmaa yhteensä (14567 km2)
Mikä riemun ja ylpeyden päivä ruotsin kielelle!
Aktiivisesti voi unohtaa jopa sen, että tästä kosmeettisesta korjauksesta huolimatta suomenkielisissä kunnissa on edelleen 0,4% (4 ‰) ruotsinkielisiä.