Hesarissa taas huolta tyttöjen jaksamisesta ja matikan painotuksesta - ei poikien syrjäytymisestä ja turhasta ruotsista

[NRR]

Pojat karsittu ruotsilla , tytöt jatkaa lukioon, mutta "eivät pariin kymmeneen vuoteen ole voineet niin huonosti kuin nyt. Kyse on heilläkin vahvasta riittämättömyyden tunteesta ---. Tätä selittää ainakin osittain matematiikan arvosanojen korostuminen korkeakoulu­valinnoissa."

Juttu luettavissa ilman tunnuksia:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008467413.html

[NRR]

Nuoret lukevat yhteiskunnan viestit näin: vain huippukoulutuksella saa ammatin, jossa voi toivoa kohtuuhyvän palkan ja luovuutta sallivan työympäristön. Ja kun näitä koulutuspaikkoja on kovin rajallisesti, niistä on pakko taistella.

Ruotsinkielisellä puolella ei samaa.

Onko suomenkielisiä nuoria liikaa, kun on varaa karsia ja ohjata sivuraiteille?

[pjl69]

Onko suomenkielisiä nuoria liikaa, kun on varaa karsia ja ohjata sivuraiteille?

Surujen näkökulmasta, kyllä. Ja se tuntuu olevan ainoa näkökulma joka merkitsee.

[Hillevi Henanen]

Matematiikan yksioikoinen suosiminen syrjäyttää ja uuvuttaa loppuun nuoria, jotka ovat lahjakkaita muilla aloilla. Tässä suhteessa on tehtävä nopeasti muutoksia, tai käsissämme on pian täysin epäoikeudenmukainen tragedia. Matematiikkaa ei tarvita kaikilla aloilla eikä kaikkea osaamista pidä mitata matematiikan osaamisella. Matemaattisten vastimusten ylikorostaminen on monille muiden alojen nuorille osaajille, myös yhteiskunnalle epäinhimillisen vahingollinen ajatusvirhe.

Ruotsin yksioikoinen suosiminen syrjäyttää ja uuvuttaa loppuun nuoria, jotka ovat lahjakkaita muilla aloilla. Tässä suhteessa on tehtävä nopeasti muutoksia, tai käsissämme on pian täysin epäoikeudenmukainen tragedia. Ruotsia ei tarvita kaikilla aloilla eikä kaikkea osaamista pidä mitata ruotsin osaamisella. Ruotsin vaatimisen ylikorostaminen on monille muiden alojen nuorille osaajille, myös yhteiskunnalle epäinhimillisen vahingollinen ajatusvirhe.

[NRR]

Kiitos, HH! Aivan.

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsin yksioikoinen suosiminen syrjäyttää ja uuvuttaa loppuun nuoria, jotka ovat lahjakkaita muilla aloilla. Tässä suhteessa on tehtävä nopeasti muutoksia, tai käsissämme on pian täysin epäoikeudenmukainen tragedia. Ruotsia ei tarvita kaikilla aloilla eikä kaikkea osaamista pidä mitata ruotsin osaamisella. Ruotsin vaatimisen ylikorostaminen on monille muiden alojen nuorille osaajille, myös yhteiskunnalle epäinhimillisen vahingollinen ajatusvirhe.

Aivan

Juuri sen takia suomenruotsalaisten vaatimus, jo pelkkä ehdotus ruotsin palauttamiseksi pakolliseksi yo-kirjoituksiin on mielenvikainen, sairas ajatus.

Matematiikkaa sen sijaan ei kenenkään ole pakko kirjoittaa eikä kukaan ole ehdottanut sen kirjoittamisen muuttamista pakolliseksi.

[Hillevi Henanen]

Ei tietenkään pitäisi enää hämmästyä, mutta silti sitä vaan hämmästyy.

Tämä pieni klikki pakkoruotsittajia on ihan oikeasti valmis tuhoamaan suomalaisesta koulujärjestelmästä sekä muut kielet että matematiikan pakottaakseen muita ryhmiä pitämään oman käyttökelvotoman kielensä riesanaan.

Heille selvästikään ei ole ongelma se, että riittääkö röyhkeys, se tuntuu olevan ääretön uusiutuva luonnonvara niissä piireissä.
Ehkä kuitenkin pieni toivo on siinä, että riittääkö raha.

Heillä on kyllä taito lypsää Suomen valtiolta liksaa. Mielestäni röyhkeyden huippu puolueelta joka koko ajan työllistää esim. oikeusasiamiestä milloin milläkin kohtaamallaan "vääryydellä", on tämä kolmen yksikielisen kunnan taikominen kaksikielisiksi vastoin olemassa olevia lakeja ja säädöksiä viiden vuosimiljoonaan kaksikielisyysavustusten takia. Toisaalta "oikeus"ministeri kehtaa julkisesti leuhkia sillä, miten hyvin näissä kunnissa on talousasiat verrattuna sellaisiin kuntiin joille ei tällaisia lahjuksia jaeta.

Mielenkiintoista nädä millainen lahjontasysteemi rakennetaan näiden kielisaarten ympärille.

[NRR]

Ei tietenkään pitäisi enää hämmästyä, mutta silti sitä vaan hämmästyy.

Tämä pieni klikki pakkoruotsittajia on ihan oikeasti valmis tuhoamaan suomalaisesta koulujärjestelmästä sekä muut kielet että matematiikan pakottaakseen muita ryhmiä pitämään oman käyttökelvotoman kielensä riesanaan.

Totta.

Naisten logiikalla neljä valinnaista lisäkurssia matikkaa on tosi paha mutta viisi pakollista kurssia pakkoruotsia ja pojat pois lukiosta ihan ok.

Miltä tytöt pitäisi pelastaa, itseltäänkö?

Muutamasta lisäpisteestä taistellaan, jos jatkopaikat vähissä.

Median viime vuosina tarjoama näkymä kouluun on yksiselitteisesti väärä, muka
- englannin ylivalta
- matematiikan ylivalta.
Näitä perustaitoja on liian vähän!

Miksei ole kysytty
- missä pojat?
- miksi pakkoruotsi?
- miksei opiskelupaikkoja lisää?
- miksei samaa ahdinkoa ruotsinkielisissä kouluissa?
- onko meillä muka liikaa suimenkielisiä nuoria?

[Hillevi Henanen]

Tietokilpailukysymys:

Millä kieliryhmällä on yhden ilmaisen kielen etu muihin nähden esim. yo-kirjoituksissa (lukuun ottamatta muutaman yksikielisen ruotsinkielisen takapajulan oppilaita).
Tämän prosentuaalisesti pienen hukan omista joukoista he ovat näköjään pitkin hampain valmiit (pakotettuja) hyväksymään, koska toisessa vaakakupissa on koko muun maan kyykyttäminen, ja siitä pidetään kiinni kynsin hampain maksoi mitä maksoi jopa omille.
Toki yksikielisiin ruotsinkielisiin kuntiin silti järjestettiin lainvastaisesti kaksikielisyysavustukset pikku korvaukseksi kivusta ja särystä, koska ruotsinkielinen oikeusministeri on tässä maassa kaikkien lakien yläpuolella.

Mikä on yo-kirjoitusten "toisen kotimaisen" keskiarvo eri kieliryhmillä?
Silti surkea poru todistuksella pyrkimisestä, ja vielä pahempi parku matematiikasta, koska siinä ei ole oikoteitä kielen perusteella. Onhan se nyt h......n väärin ruotsinkielisiä kohtaan, jotka eivät ole tällaiseen kohteluun tottuneet.

Siis vielä kerran: MATEMATIIKKA ON PIRULLINEN AINE, JOSTA ON PÄÄSTÄVÄ EROON, KOSKA SE ON EPÄREILUSTI KAIKILLE SAMA!

[TK]

Mitä aineita surut kirjoittavat yo-kirjoituksissa? Kielien kirjoittamisen luulisi olevan etusijalla, mutta mitä muita aineita surut kirjoittavat surukouluissaan? Millainen esim. on matematiikan kirjoittajien osuus suru-kirjoittajista.

Toisekseen tärkeä kysymys on se, kuka surujen kirjoitukset tarkastaa. Kun on kirjoittamista vaativia vastauksia, niin ruotsinkielistä kirjoitusta ei voi suomenkielinen tarkastaja tarkastaa; suruthan eivät sellaista hyväksyisi.

[Uusi kielipolitiikka]

Mitä aineita surut kirjoittavat yo-kirjoituksissa? Kielien kirjoittamisen luulisi olevan etusijalla, mutta mitä muita aineita surut kirjoittavat surukouluissaan? Millainen esim. on matematiikan kirjoittajien osuus suru-kirjoittajista.

Toisekseen tärkeä kysymys on se, kuka surujen kirjoitukset tarkastaa. Kun on kirjoittamista vaativia vastauksia, niin ruotsinkielistä kirjoitusta ei voi suomenkielinen tarkastaja tarkastaa; suruthan eivät sellaista hyväksyisi.

He tosiaan ovat pieni sisäänlämpiävä yhteisö, jossa nepotismi rehottaa.
Mikään ei takaa, että ruotsinkielisen kirjoittama
laudatur on verrannollinen suomenkielisten laudaturiin.

Ankkalammikko elää ihan omaa elämäänsä kenenkään vahtimatta, kun taas suomalaiset vahtivat toisiaan ja kilpailevat verisesti opiskelupaikoista.

Tämä voisi selittää myös lukiovertailut, joissa ruotsinkieliset lukiot "ovat kärjessä".
Löysempää arvostelua ei kukaan valvo, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen -
suomalaisia vastaan.

[Hillevi Henanen]

Sattui tulemaan vastaan juttu näistä kirjoittamisista viime keväältä.
Tästä näkee koulukohtaisesti mitä on keväällä kirjoitettu ja millä keskiarvoilla.
https://svenska.yle.fi/a/7-10000948

Tässä mm Närpiön luvut, ensimmäinen luku kirjoittajien määrä, toinen kirjoittajien prosenttiosuus

De populäraste ämnena i Närpes gymnasium
Ämne Antal som skrev Andel som skrev
Engelska, lång lärokurs 46 100 %
Modersmålet, svenska 45 98 %
Finska, medellång lärokurs 39 85 %
Matematik, kort lärokurs 33 72 %
Hälsokunskap 15 33 %
Psykologi 12 26 %
Evangelisk-luthersk religion 11 24 %
Samhällslära 11 24 %
Matematik, lång lärokurs 9 20 %
Historia 5 11 %

Tässä taas Kauniainen, paras ruotsinkielinen lukio sijalla 15

Ämne Antal som skrev Andel som skrev
Modersmålet, svenska 88 100 %
Engelska, lång lärokurs 83 94 %
Finska, lång lärokurs 72 82 %
Matematik, lång lärokurs 56 64 %
Fysik 32 36 %
Biologi 29 33 %
Matematik, kort lärokurs 27 31 %
Samhällslära 24 27 %
Historia 22 25 %
Psykologi 16 18 %

Kauniaisissa 82% kirjoitti pitkän suomen ja 64% pitkän matikan
Kauniaisten sijoitus 15, keskiarvo 5.2
Närpiössä pitkän matikan kirjoitti 20%, pitkää suomea ei näy kymmenen kärjessä, sen sijaan terveystietoa 33% ja uskontoa 24%

Kun näistä eväistä sitten lasketaan keskiarvot, niin eipä niitä juuri voi vertailla.
Vaikka Närpiöllä olisi parempi keskiarvo, niin kyllähän Kauniasten porukka silti nappaisi jatko-opiskelupaikat.
Närpiön sijoitus 128, keskiarvo 4.35