Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
...2022 olisi ollut se joka 10. vuosi jolloin lain mukaan kuntien tilannetta tarkastellaan, mutta 2015 ja 2016 kävivät oikein hyvin kun oli ruotsinkielisistä kunnista kyse.
...tässä säädetään
Kunta on säädettävä
kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Laki on olevinaan tasapuolinen, mutta ei hätää. Kunta voi aina päättää jäädä kaksikieliseksi olipa luvut mitä tahansa. Se siitä. Tässä yhteydessä tulee vastaan sellainenkin kummajainen kuin ikuisesti/pysyvästi/ainaisesti jne, joiden sanojen ei luulisi lakitekstiin edes kuuluvan. Se, että joku pieni klikki katsoo oikeudekseen hallita kaikkien muiden nykypäivää on jo törkeää, mutta pyrkimys tulevien sukupolvien määräilyyn ei ole enää tervettä.
...tässä säädetään
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
...tässä se vesitetään
Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.
...tässä se vesitetään jopa pysyvästi.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.
Tästä esimerkkinä taannoinen Kotka/Hamina/Pyttis-kuntahanke. Pyttiksen muutama sata ruotsinkielistä olisi tehnyt koko 80000 asukkaan jättikunnasta ikuisesti kaksikielisen. Olisi taas ollut komeaa esitellä ulkomaisille vieraille miten isolle alueelle ruotsin tarve on levinnyt. (Kannattaa pitäytyä ulkomaisissa vieraissa kun omat ei usko tai valehdella keskenään pienissä piireissä.)
Tämä laki tulee voimaan15 päivänä joulukuuta 2014.
Kiire oli, koska vuodenvaihteessa piti rahojen jo lähteä juoksemaan.