Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla? Mitkä ovat tavoitteitamme?
Pakkoruotsin poistaminen koulujärjestelmän kaikilta tasoilta lienee päätavoite. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssien lakkauttamista.
Ruotsi muutettaisiin valinnaiskieleksi kaikilla koulutuksen tasoilla.
Tämä on toteutettavissa muuttamatta Suomen kahden virallisen kielen lainsäädäntöä. Vain koulujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ja virkamiesten kielivaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettava.
Kielipolitiikassa olisi keskusteltava siirtymisestä pääkielen malliin. Suomen kielestä pitäisi selkeästi tulla kaikkia kieliryhmiä yhdistävä yhteinen kieli, jota kaikkien pitää opella ja osata ainakin tyydyttävästi.
Ruotsinkielinen koulujärjestelmä ja ruotsinkielisten omat kulttuurilaitokset ja lehdet voisivat toimia edelleen kuten ennenkin ovat toimineet.
Seuraisimme tämän uudistuksen myötä muiden Pohjoismaiden mallia.
Tietysti on hedelmällistä tutustua menneiden vuosikymmenten kielipoliittisiin toteutuksiin, mutta pääpaino on oltava tässä ja nyt toiminnassa. Katse on suunnattava tulevaisuuteen.
Pakkoruotsin poistaminen koulujärjestelmän kaikilta tasoilta lienee päätavoite. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssien lakkauttamista.
Ruotsi muutettaisiin valinnaiskieleksi kaikilla koulutuksen tasoilla.
Tämä on toteutettavissa muuttamatta Suomen kahden virallisen kielen lainsäädäntöä. Vain koulujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ja virkamiesten kielivaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettava.
Kielipolitiikassa olisi keskusteltava siirtymisestä pääkielen malliin. Suomen kielestä pitäisi selkeästi tulla kaikkia kieliryhmiä yhdistävä yhteinen kieli, jota kaikkien pitää opella ja osata ainakin tyydyttävästi.
Ruotsinkielinen koulujärjestelmä ja ruotsinkielisten omat kulttuurilaitokset ja lehdet voisivat toimia edelleen kuten ennenkin ovat toimineet.
Seuraisimme tämän uudistuksen myötä muiden Pohjoismaiden mallia.
Tietysti on hedelmällistä tutustua menneiden vuosikymmenten kielipoliittisiin toteutuksiin, mutta pääpaino on oltava tässä ja nyt toiminnassa. Katse on suunnattava tulevaisuuteen.
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Mikä olisi luonteva tie edetä?
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Historiakatsauksesi kertoo,että yritetty on jo sata vuotta edetä eri tavoilla.
Aina on yritykset tyrmätty. Viimeisin yritys toteutui korkeimmalla tasolla 1990-luvulla,mutta se torpattiin talouslaman ja Ruotsin valtion tuella.
Siksi on kysyttävä oikeat kysymykset
Kuinka kauan 95%n ei-ruotsinkieliseen enemmistöön kuuluvan suomalaisen on tehtävä henkilökohtaisia uhrauksia bättre folkin erityisaseman eteen?
Toistaiseksi poliittisen eliitin enemmistö on ollut,eri aikoina eri kokoonpanoissa,
sitä mieltä,että
jokaisen ei-ruotsinkielisen suomalaisen elämäntehtävänä on henkilökohtaisten uhrauksien tekeminen bättre folkin eteen.
(opintojen pakkoruotsi)
Tämä on ydinkysymys,jonka teki taannoin ajankohtaiseksi bättre folkiin kuuluva tuotantotalouden professori..tosin koronaviruksen torjunnan kontekstissa
"Vastaavat uhraukset" on nurinkurista eli perverssiä perustuslaintulkintaa..
Tämä perverssi perustuslaintulkinta tulee ensimmäisenä muuttaa ja palata 1920-luvulle eli Suomen ruotsalainen kansa kantakoon oman kansansa kansalliskielen.
Ratkaisu:palataan perustuslain
kielipykälän syntyhistoriaan ja sen merkitykseen.
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Tärkein tavoite on poistaa enemmistökielisiin kohdistuva globaalissa vertailussa ainutlaatuinen vähemmistökielen opiskelupakko opintojen kaikilla asteilla.Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla? Mitkä ovat tavoitteitamme?
Tätä on yritetty koko itsenäisyyden ajan.
Tuon tavoitteen toteutumisen jälkeen kielipolitiikka ei kiinnosta käytännössä ketään suomenkielistä.
Jos Suomen valtiolla riittää rahaa ruotsin kielen ikuisen privilegioaseman ylläpitoon,
käytettäköön sitä rahaa sitten vaikka ikuisesti, mutta aikaamme kohdistuva varastaminen pitää saada loppumaan.
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Kielipolitiikan osalta perustuslakia luetaan todella harhaanjohtavalla ja vääristyneellä tavalla. Luetaan "kuin piru raamattua", kuten vanha sanonta kuuluu.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, eikä missään kohdin puhu pakkoruotsista. Ruotsinkielisten "palveleminen" valtiollisissa ja kunnallisissa toiminnoissa voidaan järjestää hyvin ilman koko kansan pakkoruotsittamista.
Miten kansalaiset saadaan heräämään ja havahtumaan siihen, että pakkoruotsitus ei ole mikään luonnonlaki, joka ei olisi kumottavissa. Nimenomaan on kysymys siitä, että pakkoruotsitus on pelkkä poliittisten lehmänkauppojen kautta aikaansaatu lakikyhäelmä, joka voitaisiin koululakien ja virkamiesten kielivaatimusten osalta kumota pelkällä eduskunnan enemmistön päätöksellä!
Koronan aiheuttamat lainat nousevat pilviin. Suomi velkaantuu ennen näkemätöntä vauhtia. Säästökohteita on alettava pian tosissaan etsimään. Pakkoruotsituksen purkaminen olisi hyvä säästökohde. Toivottavasti tämä nousee / joku poliittinen puolue nostaa pakkoruotsituksen aiheuttamat menot säästökohteiden listalle.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, eikä missään kohdin puhu pakkoruotsista. Ruotsinkielisten "palveleminen" valtiollisissa ja kunnallisissa toiminnoissa voidaan järjestää hyvin ilman koko kansan pakkoruotsittamista.
Miten kansalaiset saadaan heräämään ja havahtumaan siihen, että pakkoruotsitus ei ole mikään luonnonlaki, joka ei olisi kumottavissa. Nimenomaan on kysymys siitä, että pakkoruotsitus on pelkkä poliittisten lehmänkauppojen kautta aikaansaatu lakikyhäelmä, joka voitaisiin koululakien ja virkamiesten kielivaatimusten osalta kumota pelkällä eduskunnan enemmistön päätöksellä!
Koronan aiheuttamat lainat nousevat pilviin. Suomi velkaantuu ennen näkemätöntä vauhtia. Säästökohteita on alettava pian tosissaan etsimään. Pakkoruotsituksen purkaminen olisi hyvä säästökohde. Toivottavasti tämä nousee / joku poliittinen puolue nostaa pakkoruotsituksen aiheuttamat menot säästökohteiden listalle.
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Vaikka oma näkemykseni on,että ruotsin kielestä tuli kansalliskieli kiristyksen,uhkailun ja rasististen motiivien kautta, tuo tapahtunut vääryys on kuitenkin vakiintunut,ja sen oikaiseminen on yhtä mahdotonta kuin Krimin palauttaminen Ukrainalle.Kielipolitiikassa olisi keskusteltava siirtymisestä pääkielen malliin. Suomen kielestä pitäisi selkeästi tulla kaikkia kieliryhmiä yhdistävä yhteinen kieli, jota kaikkien pitää opella ja osata ainakin tyydyttävästi.
Jos ylipäätään halutaan pitää "kansalliskielet",suomen kielen
asema maan pääkielenä ei ole ristiriidassa perustuslain kielipykälän kanssa,kun huomioidaan pykälän historiallinen tausta eli suomenruotsalaisten näkemys ja kokemus eri kansana elämisestä,jolla he 100 vuotta sitten perustelivat ruotsin kansalliskieliasemaa.
Ruotsalainen kansa siis huolehtikoon itse ruotsinkielisistä palveluistaan,aivan kuten suomalainen kansa tekee suomenkielisten palveluiden osalta.
Pääkielimalli on otettu keskusteluun sen takia,että nykyinen kielipolitiikka antaa kuvan,että ruotsinkielisiä olisi puolet väestöstä "kaksikielisyysmytologian" kautta.
Tavoitteena on lopettaa höpinä "kaksikielisestä Suomesta" ja keskittyä siihen,miten 5%n kielivähemmistön oikeudet turvataan kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia noudattaen.
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Onhan tähän havahduttu jo useaan otteeseen viimeisten sadan vuoden aikana - ja jopa korkeimmalla poliittisella tasolla.Miten kansalaiset saadaan heräämään ja havahtumaan siihen, että pakkoruotsitus ei ole mikään luonnonlaki, joka ei olisi kumottavissa
Suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto on niin massiivinen vaikuttaja,että se aina löytää jokaisesta puolueesta suomalaisten poliitikkojen parista sen "heikoimman lenkin",joka sitten aivopestään imartelulla,suosiolahjoilla ja keksittyjen uhkakuvien luonnilla identifioimaan itsensä kuuluvaksi parempaan väkeen ja kurittamaan omaa kansaa.
Suoranainen ihme oli vuonna 2004 suurella enemmistöllä toteutettu yo-pakkoruotsin poisto.. Ihme siinä mielessä,että perinteisistä puolueista löytyi edes hippunen ymmärrystä suomenkielistä enemmistöä kohtaan.
Yritystä (ja hiven ymmärrystä )on siis vuosikymmenten varrella ollut,mutta suomenruotsalaiset osaavat taidokkaasti peluuttaa hölmöjä suomalaisia toisiaan vastaan -kansan enemmistön vahingoksi.
Siinä mielessä NRR historiapohdinta on valaiseva ja tarpeellinen.
Toistaako historia itseään vai oppivatko hölmöt puolueet jotain?
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Erityisesti korkeakoulujen osalta tulee pohtia konkreettisesti rahoitusta. Käytetäänkö rahaa ruotsin kielen todistusten tuottamiseen vai esim opiskelijamäärien lisäämiseen vai otetaanko käyttöön Hetemäen? Vihriälän? koronaryhmän ehdottamat lukukausimaksut.Pakkoruotsituksen purkaminen olisi hyvä säästökohde. Toivottavasti tämä nousee / joku poliittinen puolue nostaa pakkoruotsituksen aiheuttamat menot säästökohteiden listalle.
Pakkoruotsin opiskelu on käytännössä ollut eräänlainen lukukausimaksu,maksu siitä,että suomenkielinen saa opiskella korkeakoulussa ilman rahamääräistä lukukausimaksua suorittamalla palvelukielen opinnot,jotta pääsee palvelemaan ruotsiksi virkamiesuralle,
vaikka ei sinne itse haluaisikaan..
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" sanoo metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde. https://yle.fi/uutiset/3-11330103
Voisiko pakkoruotsituksesta sanoa, että se on kuin olisi pissat koko ajan housuissa.
Erkki Lähde ei vastusta metsien hakkuuta, kysymys on vain siitä, miten hakkuut toteutetaan.
Samoin emme vastusta surujen osalta ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä, kyse on vain siitä, miten palvelut järjestetään.
Koko kansan pakkoruotsitus ei ole oikea tapa toimia ruotsinkielisten palvelujen takaamiseksi. Eikä ruotsin kielen osaamisen vaatiminen kaikilta viranhaltijoilta ole oikea tapa tuottaa ruotsinkielisiä palveluja.
Tämä lausahdus "avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" on mielestäni hyvä ja se kertoo heti, mistä on kysymys.
Pitäisi kehitellä samanlainen/samanlaisia lausahduksia kertomaan, mistä pakkoruotsituksessa on kyse.
Ja kerätä yhteen jo aiemmin julkaistua pakkoruotsia kuvaavia ilmaisuja.
Voisiko pakkoruotsituksesta sanoa, että se on kuin olisi pissat koko ajan housuissa.
Erkki Lähde ei vastusta metsien hakkuuta, kysymys on vain siitä, miten hakkuut toteutetaan.
Samoin emme vastusta surujen osalta ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä, kyse on vain siitä, miten palvelut järjestetään.
Koko kansan pakkoruotsitus ei ole oikea tapa toimia ruotsinkielisten palvelujen takaamiseksi. Eikä ruotsin kielen osaamisen vaatiminen kaikilta viranhaltijoilta ole oikea tapa tuottaa ruotsinkielisiä palveluja.
Tämä lausahdus "avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" on mielestäni hyvä ja se kertoo heti, mistä on kysymys.
Pitäisi kehitellä samanlainen/samanlaisia lausahduksia kertomaan, mistä pakkoruotsituksessa on kyse.
Ja kerätä yhteen jo aiemmin julkaistua pakkoruotsia kuvaavia ilmaisuja.
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Tähän asti Siperia on opettanut, ettei ole varaa jättää rahaa ja vaikutusvaltaisia verkostoja huomiotta. Siitä viimeksi hyvä todistus oli Suomalaisuuden liiton avustusten peruuttaminen.Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑17.05.2020 13:09 Yritystä (ja hiven ymmärrystä )on siis vuosikymmenten varrella ollut,mutta suomenruotsalaiset osaavat taidokkaasti peluuttaa hölmöjä suomalaisia toisiaan vastaan -kansan enemmistön vahingoksi.
Siinä mielessä NRR historiapohdinta on valaiseva ja tarpeellinen.
Toistaako historia itseään vai oppivatko hölmöt puolueet jotain?
Taho, joka asettuu avoimesti ruotsinkielisen edunvalvonnan kanssa vastakkain, joutuu vaikeuksiin. Siksi anteeksipyynnöt (vrt. Gustafsson ja kiintiöiden kritisointi), siksi takinkäännöt (vrt. eduskunnan äänestys kielivapaudesta), siksi rehellinen puhe vasta eläkkeelle päästyä (vrt. opetusneuvokset),...
Niin kauan kuin suomalaisia politiikkoja hyytää aiheellinen pelko ruotsinkielisten edunvalvonnan verkostoja kohtaan...
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
2020-luvulla tullaan väistämättä näkemään hurja mullistus koulutuspolitiikassa, kun ikäluokkien pieneneminen alkaa vaikuttaa entistä voimakkaammin koulutustarpeisiin. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä toisen asteen koulutukseen, mutta sitä voi ajatella myös laajemmalta kantilta: https://www.verkkouutiset.fi/vaheneva-n ... /#249db4be
Erityisesti kiinnitin huomiota viimeiseen kappaleeseen:
Isompi kysymys on, miten koko koulutuspolitiikka saadaan vastaamaan nykyisyyden ja tulevaisuuden haasteita. Jos joku haluaa katsoa menneisyyteen ja palvella vanhaa herrakansaa heidän äidinkielellään, niin siitä vaan. Yksittäisten henkilöiden orjamentaliteetista ei ole liiemmin haittaa, mutta tilanne muuttuu kun sitä yritetään survoa väkivalloin koko kansan päähän vuosikymmenestä toiseen. Kovaa tuntuu olevan poliitikoilla säätiörahan tuen menetyksen pelko, kun jatkuvasti kasvava nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja verotulojen lasku ei tunnu haittaavan kaikista korupuheista huolimatta.
Kiinnostaisi kyllä olla kärpäsenä katossa seuraamassa millainen kuhina hallituksen riveissä alkoi Vanhasen liityttyä remmiin. Hänen kaudellaan pääministerinä kuitenkin onnistuttiin poistamaan pakkoruotsi yo-kirjoitusten pakollisista aineista ja nyt on sellainen paine turhien kulujen karsimiseen, että hallitusohjelman maininta tuon pakon palauttamisesta tuskin tulee onnistumaan. Jonkinlainen kurinpalautus "korjausliikkeineen" voi toki olla mahdollista, mutta se olisi jo niin törkeä veto etten halua edes kuvitella moista.
Erityisesti kiinnitin huomiota viimeiseen kappaleeseen:
Perus- ja toisen asteen koulutuspaikkojen harveneminen vaikeuttaa toki perheiden asettumista pienemmille paikkakunnille, jos ei ole varmuutta edes paikallisen peruskoulun pysyvyydestä. Korkea-asteella tämä ei juuri vaikuta, kun siinä vaiheessa nuoret jo muuttavat nykyään joustavasti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.mitä vähenevillä koulutuspaikoilla opetetaan? Koulutammeko tekijöitä vanhaan maailmaan vai pystyykö Suomi kasvattamaan edelläkävijöitä, jotka oppivat oppimaan läpi elämän ja vastaavat näin tulevaisuuden haasteisiin sekä takaavat hyvinvointia ja kilpailukykyä koko yhteiskunnalle
Isompi kysymys on, miten koko koulutuspolitiikka saadaan vastaamaan nykyisyyden ja tulevaisuuden haasteita. Jos joku haluaa katsoa menneisyyteen ja palvella vanhaa herrakansaa heidän äidinkielellään, niin siitä vaan. Yksittäisten henkilöiden orjamentaliteetista ei ole liiemmin haittaa, mutta tilanne muuttuu kun sitä yritetään survoa väkivalloin koko kansan päähän vuosikymmenestä toiseen. Kovaa tuntuu olevan poliitikoilla säätiörahan tuen menetyksen pelko, kun jatkuvasti kasvava nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja verotulojen lasku ei tunnu haittaavan kaikista korupuheista huolimatta.
Kiinnostaisi kyllä olla kärpäsenä katossa seuraamassa millainen kuhina hallituksen riveissä alkoi Vanhasen liityttyä remmiin. Hänen kaudellaan pääministerinä kuitenkin onnistuttiin poistamaan pakkoruotsi yo-kirjoitusten pakollisista aineista ja nyt on sellainen paine turhien kulujen karsimiseen, että hallitusohjelman maininta tuon pakon palauttamisesta tuskin tulee onnistumaan. Jonkinlainen kurinpalautus "korjausliikkeineen" voi toki olla mahdollista, mutta se olisi jo niin törkeä veto etten halua edes kuvitella moista.
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Suomalaisuuden Liiton ajankohtaista - osio
TIEDOTE 10.6. 2020
Suomalaisuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun - jää pois seminaaritilaisuudesta 16. 6. 2020
Tiedote 10.6.2020- JULKAISUVAPAA HETI
Suomalsiuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun ja jättää protestina osallistumatta oikeusministeriön kieliasioista vastaavan tahon järjestämään seminaaritilaisuuteen 16.6.2020 .
Kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista jne.......netistä löytyy lisää!
Ilmari Rostilan allekirjoitus
Juhannuksen allahan on hyvä käsitellä suomenkielisille herkkää aihetta!
TIEDOTE 10.6. 2020
Suomalaisuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun - jää pois seminaaritilaisuudesta 16. 6. 2020
Tiedote 10.6.2020- JULKAISUVAPAA HETI
Suomalsiuuden Liitto ei luota kansalliskielistrategian valmisteluun ja jättää protestina osallistumatta oikeusministeriön kieliasioista vastaavan tahon järjestämään seminaaritilaisuuteen 16.6.2020 .
Kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista jne.......netistä löytyy lisää!
Ilmari Rostilan allekirjoitus
Juhannuksen allahan on hyvä käsitellä suomenkielisille herkkää aihetta!
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Suomalaisuuden Liiton tiedote 10.6.2020
https://www.suomalaisuudenliitto.fi/tiedote-10-6-2020/
Täydellisen hyvä syy jäädä pois ns. "kansalliskielistrategian" valmistelutilaisuudesta.
Tämä "kansalliskieli" vouhotus on täysin surujen ohjaama näytelmä leikki-kaksikielisyydestä.
https://www.suomalaisuudenliitto.fi/tiedote-10-6-2020/
Täydellisen hyvä syy jäädä pois ns. "kansalliskielistrategian" valmistelutilaisuudesta.
Tämä "kansalliskieli" vouhotus on täysin surujen ohjaama näytelmä leikki-kaksikielisyydestä.
-
- Viestit: 2526
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Suomessa ei ole keksitty pyörää uudelleen, vaan toimivan tilalle on keksitty kelvoton pyörä, jota juuri kukaan ei pysty vaikeuksitta käyttämään, ja tästä syystä se on pantu kaikille pakolliseksi.
Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?
Tässähän käy niin, että pakkoruotsi ja kaksikielisyys muodostuvat synonyymeiksi.
Ajattelin, että selviäisimme sillä, että nostamme kansalliskieliksi saamet ja karjalan, mutta nyt täytyy varautua siihen, että perustuslain maininta kansalliskielistä olisi saatava pois, jotta päästäisiin ruotsipakosta.
Nyt on tulossa tosi raskasta liturgiaa. Vihervasemmisto on luovuttanut riemulla oikeusministeriön, demokratian ja kielipolitiikan RKP:lle.
Ajattelin, että selviäisimme sillä, että nostamme kansalliskieliksi saamet ja karjalan, mutta nyt täytyy varautua siihen, että perustuslain maininta kansalliskielistä olisi saatava pois, jotta päästäisiin ruotsipakosta.
Nyt on tulossa tosi raskasta liturgiaa. Vihervasemmisto on luovuttanut riemulla oikeusministeriön, demokratian ja kielipolitiikan RKP:lle.