Hyvää suomalaisuuden päivää
Hyvää suomalaisuuden päivää
Hyvää suomalaisuuden päivää!
Hyvää Snellmanin päivää!
Näinä vaikeina aikoina suomalaisuus voimistuu entisestään. Suomen kielen merkitys kasvaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmit ... -on-suomi/
Hyvää Snellmanin päivää!
Näinä vaikeina aikoina suomalaisuus voimistuu entisestään. Suomen kielen merkitys kasvaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmit ... -on-suomi/
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Hienoa tekstiä
Kaikki kunnia J.V.Snellmanille, jota myös tänään juhlitaan, mutta jotain perin juurin väärin on siinä, että suomalaisuuden päivä on omistettu aikansa huippufilosofille, joka ei itse koskaan oppinut suomea ainakaan kovin hyvin. Hänen suuret ajatuksensa ohitetaan ja alitajuntaamme hänestä jää vain kalpea hahmo, suomenruotsalainen joka lahjoittaa sivistystä suomenkielisille. Siinäkö suomalaisuuden ydin?
Tähän pitää päästä.Suomalaisen kansan kansalliskieli on suomi.
Suomi, sinun kansalliskielesi, on yksi. Älä pidä muita kansalliskieliä.
Kuten kaikissa kansoissa, meidänkin keskuudessamme asuu vähemmistöjä, joilla on omia muita äidinkieliä. Esimerkiksi ruotsi, venäjä tai saame.
Kannatan ruotsin kielen opiskelun ja osaamisen pakollisuuden lakkauttamista mahdollisimman nopeasti kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa viroissa, joissa ei palvella nimenomaan ruotsinkielisiä asiakkaita suuressa määrin. Valtion ja kuntien velvoite tarjota kansalaisille palvelua heidän omalla äidinkielellään toteutuu kustannustehokkaasti tulkin välityksellä sellaisissa kunnissa ja viroissa, joissa vain pieni osa asiakkaista on ruotsinkielisiä.
Kaikki kunnia J.V.Snellmanille, jota myös tänään juhlitaan, mutta jotain perin juurin väärin on siinä, että suomalaisuuden päivä on omistettu aikansa huippufilosofille, joka ei itse koskaan oppinut suomea ainakaan kovin hyvin. Hänen suuret ajatuksensa ohitetaan ja alitajuntaamme hänestä jää vain kalpea hahmo, suomenruotsalainen joka lahjoittaa sivistystä suomenkielisille. Siinäkö suomalaisuuden ydin?
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Snellman oli 1800-luvulla merkittävä fennomaani. Kielipolitiikassa tärkeä Snellmanin aikaansaama asia oli ns. kieliasetus 1863, jolla suomi kohotettiin ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi oikeudenkäytössä ja hallinnossa. Tämä asetus oli huomattava voitto suomen kielen asemalle ja se viitoitti tien kohti suomen kielen esiinmarssia kaikilla yhteiskunnan aloilla.
Snellmanilla on oikeutettu asema suomalaisuuden historiassa.
Snellmanilla on oikeutettu asema suomalaisuuden historiassa.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Hmm, olikohan Venäjän vallan ajalla mitään tekemistä sen kanssa, että ruotsinkieliset halusivat kohentaa suomenkielisten asemaa...?
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Snellmania käytetään keskusteluissa nimenomaan alleviivaamaan ruotsinkielisten merkitystä.TK kirjoitti: ↑12.05.2020 15:00 Snellman oli 1800-luvulla merkittävä fennomaani. Kielipolitiikassa tärkeä Snellmanin aikaansaama asia oli ns. kieliasetus 1863, jolla suomi kohotettiin ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi oikeudenkäytössä ja hallinnossa. Tämä asetus oli huomattava voitto suomen kielen asemalle ja se viitoitti tien kohti suomen kielen esiinmarssia kaikilla yhteiskunnan aloilla.
Snellmanilla on oikeutettu asema suomalaisuuden historiassa.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
No ei ole mikään ihme, jos asevoimien johto, aatelisto, hallinto, ym oli ruotsinkielistä tuohon aikaan. Vähän samahan se olis hehkuttaa kuinka Etelä-Afrikassa kaikki merkittävät merkkihenkilöt olivat valkoihoisia ja käyttää sitä sitten todisteena milloin mistäkin...
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Suomenkieliset osaavat kyllä itse määritellä historian henkilöt, jotka ovat olleet tärkeitä suomalaisuuden ja suomen kielen kehittämisessä.
Surujen jutuille ei kannata korvaansa lopsauttaa.
Surujen jutuille ei kannata korvaansa lopsauttaa.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Onko ok, että liputuspäivät alleviivat suomenruotsalaisuutta?
Tässä henkilöidyt liputuspäivät
Ruotsinkielisiä
Runeberg
Snellman
Jansson
Kustaa Aadolf
Sibelius
Kieli tuntematon Agricola
Enimmäkseen suomenkielisiä
Canth
Leino
Sillanpää
Kivi
Naisia 50% - liputetuista 30%
Suomenkielisiä yli 90% - liputetuista 40%
Tässä henkilöidyt liputuspäivät
Ovatko osuudet nimettyjen liputuspäivien osalta ok?5.2. J.L. Runebergin päivä
19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä |
1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Ruotsinkielisiä
Runeberg
Snellman
Jansson
Kustaa Aadolf
Sibelius
Kieli tuntematon Agricola
Enimmäkseen suomenkielisiä
Canth
Leino
Sillanpää
Kivi
Naisia 50% - liputetuista 30%
Suomenkielisiä yli 90% - liputetuista 40%
-
- Viestit: 2183
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Snellman ei suinkaan ollut "suomenruotsalainen".Hänen suuret ajatuksensa ohitetaan ja alitajuntaamme hänestä jää vain kalpea hahmo, suomenruotsalainen joka lahjoittaa sivistystä suomenkielisille.
Suomenruotsalaisuus (=svekomania) ideologiana kehittyi ruotsalaisen puolueen ja sittemmin Rkpn vastareaktiona suomen kielen aseman kohentamista vastaan.
Toki suomenruotsalaiset eli Rkp:n ruotsalaisaatteen kannattajat yrittävät nykyään sepittää satujaan siitä,että muka juuri suomenruotsalaiset olisivat ajaneet suomen kielen asiaa.
Eivät todellakaan ajaneet,vaan päinvastoin vastustivat Snellmanin ja muiden (ruotsin kieltä käyttäneiden) fennomaanien pyrkimyksiä.
Svekomania on suomenruotsalaisen aatehistorian kulmakivi.
Suomenruotsalainen ei määritelmällisesti voi olla fennomaani.
Ruotsinkielinen suomalainen sen sijaan voi ja 1800-luvulla näin olikin,kuten Snellmanin tapaus osoittaa.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Suomenruotsalaisessa puhetavassa Snellman on suomenruotsalainen kuten kaikki ne, joilla ruotsi on ollut vahvempi kuin suomi.
Ja häntä käytetään nimenomaan todistamaan, että kaikki hyvä on tullut suomenruotsalaisten kautta, ihan samoin kuin Agricola parkaa käytetään antamaan suomenruotsalaisille kunniaa jopa suomen kielen luomisesta.
Svenska nu on tuottanut oppimateriaalia Minna Canthin kunniaksi. Canth-oppimateriaalissa Minna pannaan ruotsalaisuuden puolestapuhujaksi:
Ja häntä käytetään nimenomaan todistamaan, että kaikki hyvä on tullut suomenruotsalaisten kautta, ihan samoin kuin Agricola parkaa käytetään antamaan suomenruotsalaisille kunniaa jopa suomen kielen luomisesta.
Svenska nu on tuottanut oppimateriaalia Minna Canthin kunniaksi. Canth-oppimateriaalissa Minna pannaan ruotsalaisuuden puolestapuhujaksi:
Ikään kuin tämä olisi hänen viestinsä tälle ajalle...Canth tyckte själv att kunskaper i svenska var nödvändiga. Hon såg den svenska kulturen i Finland som en viktig länk mellan Finland och den västeuropeiska civilisationen.
Minnan itsensä mielestä ruotsin osaaminen oli välttämätöntä. Hän näki ruotsalaisen kulttuurin Suomessa tärkeänä linkkinä Suomen ja länsieurooppalaisen sivistyksen välillä.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Kiitetään kauniisti suruja kaikesta hyvästä mitä he ovat meidän metsäläisten hyväksi tehneet, mutta huomautetaan, että jossain vaiheessa kiitollisuudenvelka täytyy olla maksettu ja suomenkielisten on aika seisoa omilla jaloillaan ja löytää oma tiensä...NRR kirjoitti: ↑12.05.2020 20:55 Suomenruotsalaisessa puhetavassa Snellman on suomenruotsalainen kuten kaikki ne, joilla ruotsi on ollut vahvempi kuin suomi.
Ja häntä käytetään nimenomaan todistamaan, että kaikki hyvä on tullut suomenruotsalaisten kautta, ihan samoin kuin Agricola parkaa käytetään antamaan suomenruotsalaisille kunniaa jopa suomen kielen luomisesta.
Re: Hyvää suomalaisuuden päivää
Yleisradiossa 12.5.2020 edesmennyt WSOY:n johtaja Johannes Salminen (Helsingissä asuva ahvenanmaalainen) esitti ajatuksiaan suomalaisuudesta. Suosittelen tutustumaan mieheen, hänen taustaansa ja virkauraansa Wikipedian välityksellä.
Johannes Salminen ei itse kunnolla oppinut suomea ja oli muutenkin suuntautunut Tukholmaan ja länteen, mutta opiskelu Åbo Akademissa viitoitti tien herraskaiseen suomenruotsalaisuuteen. Kielivähemmistön edut tekivät tehtävänsä ja isän opetukset unohtuivat!
Johannes Salminen ei itse kunnolla oppinut suomea ja oli muutenkin suuntautunut Tukholmaan ja länteen, mutta opiskelu Åbo Akademissa viitoitti tien herraskaiseen suomenruotsalaisuuteen. Kielivähemmistön edut tekivät tehtävänsä ja isän opetukset unohtuivat!