Kuinka paljon suomenruotsalaisuuden privilegio saa maksaa?

[Uusi kielipolitiikka]

Ei ole oikeudenmukaista, että yhdelle ihmisryhmälle kohdistetaan nyt niin paljon resursseja”, sanoo tuotantotalouden professori

Tällainen keskustelunavaus on julkaistu tänään Helsingin Sanomissa.

Koska "moraaliset pidikkeet" on nyt koronan oloissa poistettu, on syytä keskustella myös siitä,paljonko "yhden ihmisryhmän" erityisetujen varjelemiseksi ollaan valmiita käyttämään yhteisiä resursseja.

Tähän asti keskustelu on tukahdutettu,mutta nyt kun jopa ihmishengelle on alettu määrätä hintaa,on aivan luonnollista miettiä myös suomenruotsalaisuuden positiivisen erityiskohtelun hintaa.

"Ihmishengen (yhden lisävuoden) hinta" on tähän asti terveydenhuollon laskelmissa ollut
noin 50 000 euroa,mutta nyt se koronan oloissa on noussut miljoonaan euroon.

Ei 50 000 euroa vaan pari miljoonaa
Vaikka koronan takia hengenvaaraan joutuvien keski-ikä arvioitaisiin alakanttiin 60 vuodeksi ja heidän ilman koronaa jäljellä olevien terveiden elinvuosiensa määräksi 20, ei tästä saa mitenkään toimivaa yhtälöä.

Jos 20 miljardia euroa pannaan likoon 40 000 elinvuoden (=2 000 koronakuolemalta säästyvää henkilöä, joilla kullakin jäljellä 20 tervettä elinvuotta) säästämiseksi, nousee yhden elinvuoden hinta puoleen miljoonaan euroon.

Lähde:Taloussanomat huhtikuu 2020

Tämä siis yhteenvetona koronan yhteydessä käytävästä keskustelusta

Kuinka paljon suomenruotsalaisuuden erityiskohtelun,ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden ylikorostetun aseman hengissäpitämisen lisävuosi saa maksaa?

Huom.Ruotsin kielen tapauksessa lisävuoden hintaa ei mitata ensisijaisesti rahassa,vaan varastetussa ajassa, meiltä
ei-ruotsinkielisiltä varastetussa ajassa.

[lpo]

Niin, nyt olisi syytä käydä tiheällä kammalla läpi yhteiskunnan kustannukset ja harkita tarkkaan, mitkä niistä ovat välttämättömiä, että hyvinvointivaltiomme säilyy edes jossain muodossa jälkipolville. Valitettavasti näihin pyhiin lehmiin ei vaan uskalleta koskea ja "vastuulliselta" medialta puuttuu tahtotila nostaa niitä tikunnokkaan. Pakkoruotsi on toki kaikista räikein esimerkki suomalaisesta korruptiosta, mikä elää ja porskuttaa vuodesta toiseen ja järkevöittämisen sijaan ruuvia väännetään jatkuvasti vain tiukemmalle.

Onhan näitä muitakin, esim. ay-jäsenmaksujen verovapaus, jota puolustellaan yleensä sillä että verotuksesta koituvat hyödyt olisivat niin pieniä, että turha edes pohtia moista. Kumma kun pakkoruotsista koituneita kustannuksia ei uskalleta edes laskea. Taitaisi viimeisen +50 vuoden hintalappu olla aika karua luettavaa...

[Uusi kielipolitiikka]

pyhiin lehmiin ei vaan uskalleta koskea ja "vastuulliselta" medialta puuttuu tahtotila nostaa niitä tikunnokkaan.

Mutta ihmiselämän luulisi olevan

pyhistä pyhin?

Silti mediassa sille on määritelty hinta,
joka on tiettyjen keskustelijoiden mielestä liian kallis.

Miksi ruotsin kielen privilegio olisi pyhempi kuin elämä itse?

[NRR]

pyhiin lehmiin ei vaan uskalleta koskea ja "vastuulliselta" medialta puuttuu tahtotila nostaa niitä tikunnokkaan.

Mutta ihmiselämän luulisi olevan

pyhistä pyhin?

Silti mediassa sille on määritelty hinta,
joka on tiettyjen keskustelijoiden mielestä liian kallis.

Miksi ruotsin kielen privilegio olisi pyhempi kuin elämä itse?

Ihan mielettömän hyvä kysymyksenasettelu.

Varsinkin kun nyt ihmiselämälle hintaa laskeva professori on itse kieltänyt laskemasta hintaa ruotsin kielelle.

TKK:n teollisuustalouden professori Paul Lillrank kirjoitti 2013 HBL:ssa siitä, miten ruotsin kieli on taas hyökkäyksen kohteena. Kirjoituksessaan hän käsitteli suomalaista identiteettiä, joka syntyi hänen mielestään 1800-luvulla myyttien ja tarkoitushakuisen historiankirjoituksen avulla. Svenskfinlandin ongelma on professorin mukaan edelleen se, ettei sillä ole myyttiä, joka voisi kilpailla suomalais-ugrilaisen myytin kanssa. Näin pääsevät jotkut tahot kertomaan historiallisia valheita Ruotsista vieraana valloittajana. Näin hänen mukaansa jätetään huomiotta, että merkittävällä osalla kansaa on juuret lännessä ja että yhteiskunnalliset instituutiomme tulevat Ruotsista tai ainakin Ruotsin kautta. Professorin mukaan suomenruotsalaiset eivät ole onnistuneet riittävästi identifioimaan itseään ja tätä maata osaksi skandinaavista kulttuuripiiriä. Tämän vuoksi hänestä ruotsin kieli Suomessa on menettämässä merkitystään ja pelkistymässä vain kommunikaatiovälineeksi, jolle monet luulevat voitavan yksinkertaisesti laskea hintaa.

Mutta näin Lillrank nyt hesarissa:

Terveydenhuoltoon keskittynyt Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank pitää viruksen torjuntatoimia ylimitoitettuina. Hänestä on erikoista, että koronakuolemia on Suomessa haluttu torjua ”hinnalla millä hyvänsä”.

Näin ei normaalisti tehdä. Lillrank antaa esimerkin.

”Jos olisimme valmiita torjumaan liikennekuolemia hinnalla millä hyvänsä, niin silloinhan pitäisi laskea nopeusrajoitukset noin 30 kilometriin tunnissa. Tätä ei olla valmiita tekemään.”

Lillrank ei viittaa itse hoitoon eli niihin kustannuksiin, joita yksi sairaalahoitoon koronaviruksen vuoksi joutunut potilas teettää. Kyse on ennemminkin koronaepidemian vaihtoehtoiskustannuksista ja rajoitustoimien epäsuorista vaikutuksista.

Vaihtoehtoiskustannuksilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä muuta olisi voitu tehdä niillä resursseilla, jotka nyt ohjautuvat koronaepidemian hidastamiseen tai jotka menetetään rajoitustoimien takia. Päätelmä pitää sisällään oletuksen niukkuudesta: kun johonkin satsataan, se on pois jostakin muusta.

Siis ihmishenkiä säästettäessä pitääkin miettiä, mitä muuta olisi voitu tehdä niillä resursseilla, jotka nyt ohjautuvat epidemian hidastamiseen tai jotka menetetään rajoitustoimien takia. Ruotsia taas ei saa pelkistää kommunikaatiovälineeksi, jolle voitaisiin laskea hinta.

Millainen arvomaailma?

[Uusi kielipolitiikka]

Emme mekään viittaa niihin kustannuksiin, joita yksittäisen suomenruotsalaisen privilegioasema teettää.

Kyse on ennemminkin ruotsin kielen räikeästi ylikorostetun aseman ylläpidon vaihtoehtoiskustannuksista ja suomenruotsalaisuuden ja ruotsin kielen varjelemisen epäsuorista vaikutuksista.

Vaihtoehtoiskustannuksilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä muuta olisi voitu tehdä niillä resursseilla, jotka nyt ohjautuvat ruotsin kielen luontaisesti hiipuvan aseman pönkittämiseen tai jotka menetetään kaikkien suomalaisten opintojen rajoittamisen takia.

Päätelmä pitää sisällään oletuksen niukkuudesta: kun johonkin satsataan, se on pois jostakin muusta.

Pakkoruotsittajien ja pakkoruotsijärjestelmän hyödynsaajien mielestä pakkoruotsi ei ole mistään pois..

Pakkoruotsittajan arvomaailma?

"Minä minä minä" ja "minä ensin" -

hinnalla millä hyvänsä.

[NRR]

Ihmiset eivät näytä ajattelevan loogisesti, vertailevan eri elämänalueille soveltamiaan peukalosääntöjä.

Eräällä toisella palstalla pakkoruotsin puolustajat yrittävät vakuuttaa minua siitä, ettei suomen kieli ole oleellista suomalaisuudelle: "suomen kielihän on vain kommunikaatioväline".

Tässä käytettiin jopa samaa ilmaisua kuin professorin tekstissä yllä. Professorin mukaan suomenruotsalaiset eivät ole onnistuneet riittävästi identifioimaan itseään ja tätä maata osaksi skandinaavista kulttuuripiiriä. Tämän vuoksi hänestä ruotsin kieli Suomessa on menettämässä merkitystään ja pelkistymässä vain kommunikaatiovälineeksi, jolle monet luulevat voitavan yksinkertaisesti laskea hintaa.

Olen sitä mieltä, että ruotsille todella pitää laskea hinta. Mutta suomalaisuuden teeman kannalta on oleellista, että tässä professori esittää kielen olevan skandinaavisuudelle keskeinen elementti ja tätä skandinaavisuutta pitäisi markkinoida myös muille suomalaisille. No, me muut emme ole skandinaaveja, mutta professorin idean pitäisi olla kaikille selvä. Kansalliseen tai etniseen identiteettiin kuuluu oleellisena sen kieli.

Ruotsinkieliset eivät ole pohtineet sitä, miksi skandinaavisuudelle kieli on oleellista, miksi ruotsalaisuudelle kieli on oleellista, miksi ahvenanmaalaisuudelle kieli on oleellista - mutta suomalaisuudelle ei, sillä "suomen kieli on vain kommunikaatioväline".

Suomen kieli on työkalu. Ruotsin kieli kantaa korkeampia arvoja. Niinkö?

[NRR]

Ruotsinkieliset eivät ole pohtineet sitä, miksi skandinaavisuudelle kieli on oleellista, miksi ruotsalaisuudelle kieli on oleellista, miksi ahvenanmaalaisuudelle kieli on oleellista - mutta suomalaisuudelle ei, sillä "suomen kieli on vain kommunikaatioväline".

Tämä lähtökohta nyt tuli tänään keskusteluissa todella selväksi.

Ruotsin kielen privilegio saa maksaa muille ihan mitä tahansa.

[SJONS]

Turun kaupunki valitsee kaupunginorkesterille uuden intendentin. Intendentin tehtävä on jo pitkään ollut suomenruotsalaisten hallussa ja kaupunginorkesterin toiminta sen mukaista. Tasapuolisesti kaikki molemmilla kansalliskielillä!!!!!

Turku on kaksikielinen kaupunki ja virkamiesten kielitaitovaatimuksen sen mukaiset. Åbo Akademi on suuntautunut kouluttamaan eri virkatehtäviin soveltuvia henkilöitä.

Turun kaupunki on nyt tehnyt päätöksen, että tulevan intendentin virkavaatimuksista poistetaan toisen kansalliskielen vaatimus. Kumman kansalliskielen vaatimuksesta nyt tingitään?

Edellisen kaupunginjohtajan kohdalla tingittiin ruotsin kielen vaatimuksista pykäliä muuttamalla.