Tuleepa kielikoulutuksemme establishmentiltä liturgiaa kerrakseen:
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journal ... in-valossa
Tekstissä on avoimesti hehkuteltu esiin kielipolitiikkamme ydinharhat:
"Menneiden vuosikymmenten 1) tasa-arvoisen kielikoulutuspolitiikan ansiosta 2) koulutiemme ei enää katkea ruotsin kieleen --- Sen sijaan kaikille tarjolla oleva 3) ruotsin opiskelu auttaa meitä ymmärtämään omaa puoliruotsalaisuuttamme."
Vastaus:
1) Kielipolitiikkamme ei ole tasa-arvoista vaan ruotsinkielisten (4,78% mannermaalla) toiveille rakennettu
2) pakkoruotsi on syrjivä rakenne, joka vaikeuttaa monen koulutietä (pojat, erityisoppilaat, maahanmuuttajat)
3) emme ole puoliruotsalaisia sen enempää kuin puolivenäläisiäkään.
Haluaisin todella kuulla tarkemmin sen, miten ruotsinopiskelu on minun tai lasteni kohdalla auttanut meitä "ymmärtämään puoliruotsalaisuuttamme".
Mistä kieltenopetuksen eliitti puhuu käyttäessään tällaista kieltä?
tuoreinta yliopistolta: "ruotsin opiskelu auttaa meitä ymmärtämään omaa puoliruotsalaisuuttamme"
Re: tuoreinta yliopistolta: "ruotsin opiskelu auttaa meitä ymmärtämään omaa puoliruotsalaisuuttamme"
Haahaa (epätoivoista naurua). Mitä jos autettaisiin opiskelijoita tätäkin enemmän purkamalla ruotsivelvoite, miltä se kuulostaisi...NRR kirjoitti: ↑25.03.2020 15:35 Tuleepa kielikoulutuksemme establishmentiltä liturgiaa kerrakseen:
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journal ... in-valossa
Tekstissä on avoimesti hehkuteltu esiin kielipolitiikkamme ydinharhat:
2) koulutiemme ei enää katkea ruotsin kieleen
Re: tuoreinta yliopistolta: "ruotsin opiskelu auttaa meitä ymmärtämään omaa puoliruotsalaisuuttamme"
Eräällä toisella palstalla, jossa jatkuvasti jauhetaan "pakkoenglannista" (vaikka englanti on meillä valinnaiskieli), nostettiin tekstistä esiin toinenkin huomio:
Artikkelin pohjana on Kari Sajavaaran muistoluento - mies itse oli paitsi soveltavan kielentutkimuksen professori myös englannin opettaja ja pakkoruotsin kriitikko. Artikkeli ei kunnioita hänen perintöään.
Artikkeli sai kritiikkiä:Palstalla nähty pakkoenglannin jankkaus ei olekkaan mikään yksittäisen henkilön mielenhäiriö vaan pakottajien aloittama kampanja.
"Kieli-ideologinen keskustelu taas kiertyi vuonna 2008 ruotsin pakollisuuden ympärille, kun nyt keskustellaan englannin aiheuttamasta uhasta."
Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema lehti, jonka artikkelit kertovat kielenkäytön ja nimistön kysymyksistä, mutta myös laajemmin kielentutkimuksesta ja muista kielen ilmiöistä. Vahvasti pakkoruotsin pitkittäjien käsissä tämä KOTUS kuten koko kieltenopetuksen tutkimus.Kyseiset artikkelit ovat historiatonta soopaa.
Hienostelevalla kielenkäytöllä yritetään luoda vaikutelmaa "tieteellisyydestä". Todellisuudessa nämä ulosteet ovat tarkoituksellista vääristelyä.
Erityisesti "tulkinnat" kieliemme oikeuksien ja opetuksen historiasta suomenkielen noususta nykypäivään ovat omalaatuisia.
Kirjoittajien tulee hävetä levitettyään roskaa, vaikka toki toimeksianto heille on epäilemättä ollut houkutteleva.
Mikä ihmeen kritiikitön roskalehti Kielikello on ja kuka maksetun artikkelin toimeksiantaja on ollut?
Artikkelin pohjana on Kari Sajavaaran muistoluento - mies itse oli paitsi soveltavan kielentutkimuksen professori myös englannin opettaja ja pakkoruotsin kriitikko. Artikkeli ei kunnioita hänen perintöään.
Re: tuoreinta yliopistolta: "ruotsin opiskelu auttaa meitä ymmärtämään omaa puoliruotsalaisuuttamme"
Toisaalla huomioitiin, että artikkeliin on saatu rahoitus Svenska Kulturfondenilta.
Kritiikki jatkui:
Kritiikki jatkui:
Aloittaja ei kertonut että tämä Svenska Kulturfondenin rahoittama kirjoitelma oli kokonaisuudessaan liirumlaarumia. Sillä verhottiin "puoliruotsalaisuuttamme" ja muita suorastaan outoja näkemyksiä. Viitatun kirjoituksen kirjoittaja on lisäksi kehno äidinkielemme käyttäjä. Puuttuu sanonnan selkeys ja iskevyys. Pitkäpiimäisiä pitkiä lauseita. Osin tämä johtuu kirjoittajan lähtökohdasta. Hän yrittää epäselvällä ja hienostelevalla tyylillä piilottaa oikean tarkoituksensa: leimata nuorta Suomen valtiota nykyhetken ajatuksilla (nekin osin harhauttavasti) sata vuotta sitten eläneille ihmisille. Suurempaa virhettä ei tieteessä voi tehdä. Mutta tiedettähän kirjoitus ei ole.
Koska kirjoituksen suomenkielen taso on vaatimaton, toivon kirjoittajalle virka-apua oman yliopistonsa suomenkielen opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavalta.
Tällaista apua ei saa Svenska Kulturfondenilta.