Nyt rupesi folktinget kiinnostamaan. Miten on esim. väestön määrä kehittynyt sen aikana?
https://folktinget.fi/sv/start/article- ... _129228=39
Folktinget täytti vuosi sitten 100 vuotta.
Perustamisvuonna ruotsinkielisiä oli maassa noin 350000 eli 11% väestöstä, ja 2018 folktingetin 100 vuoden toiminnan jälkeen 288400 eli 5,2% väestöstä.
Ensimmäisten 50 vuoden aikana kato kävi siis 1000 henkilön vuosivauhtia.
50 vuotta perustamisesta, eli pakkoruotsin syntymän aikoihin heitä oli noin 300000 eli 6,6% ja nykyään siis 5,2%
Mitä mieltä tästä on taulukkolaskenta?
100 vuodessa on ruotsinkielisten määrä vähentynyt 61600 henkilöä, eli 616 henkilöä/vuosi keskimäärin.
Olisiko sitten pakkoruotsi rauhoittanut tilannetta kun loppupuolikkaan eli viimeisimpien 50 vuoden aikana kato on käynyt enää 232 henkilön vuosivauhtia keskimäärin eli 11600 henkilöä.
Mutta sitten jos tätä taustaa vasten katsotaan viimeisiä kymmentä ja viittä vuotta, niin alkaa selvitä surujen nykypaniikin syy.
10 vuotta koko maa (2009-2018)
-1551 keskim.
-155
kaikissa kaksikielisissä kunnissa
-4220 keskim.
-422
ja niistä kaksikielisissä suomienemmistöisissä kunnissa
-110 keskim.
-11
ja ruotsienemmistöisissä kunnissa
-4110 keskim.
-411
Noista keskiarvoista näkee, että mitä ruotsinkielisempi kunta, sen suurempi hävikki ruotsinkielisissä. Suomenkieliset kunnathan tekevät plussatulosta 140:n ruotsinkielisen vuosivauhtia, eikä kai siinä paljon vahinkoa tule kun nuo levitetään 261 suomenkielisen kunnan alueelle noin puolikas per kunta.
Viimeiset viisi vuotta onkin sitten räjähtänyt silmille
5 vuotta koko maa
-2510 keskim.
-502
kaikki kaksikieliset kunnat
-3622 keskimäärin
-724
kaksikielisissä suomienemmistöisissä kunnissa
-622 keskim.
-124
ja kaksikielisissä ruotsinemmistöisissä kunnissa
-3000 keskim.
-600
Hiukan outoon valoon joutuvat folktingetin aiemmat katsaukset mm. vuodelta 2012 joiden mukaan ruotsinkielinen väestö ei siis määrällisesti vähentynyt vaan ainoastaan prosentuaalisesti ???? Siellähän ei matematiikka tunnetusti ole kovin suosittua.
Ruosinkielisten viihtyvyys joutuu kyllä uuteen valoon kun näitä viiden viimeisimmän vuoden lukuja katsoo.
Suomenkielisiin kuntiin muutetaan, suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat 1,7 milj. asukasta ovat viime vuosien valossa pienehkön 124 ruotsinkielistä henkilöä miinuksella vuosittain ja asukasluvultaan ylivoimaisesti pienin, Jyväskylän kokoinen 154 tuhannen asukkaan ryhmä näistä eli ruotsienemmistöiset kunnat ovat ulkostaneet vuosittain 600 ruotsinkielistä.
Myöskään ei ole suurta vaaraa, että suomenkieliset yht'äkkiä rupeaisivat sinne päin sankoin joukoin muuttamaan kun omatkin häipyvät. Kolme vuotta on suomenkielistenkin muuttoliike ollut poispäin sieltä, että eiköhän ruotsiprosentti siitä nouse. Riippuu siitä kummat juoksee lujempaa.