Tärkeintä on oppilaan parasta tukeva kielitaito, ei mahdollisimman monen kielen taito
Jatkossa kielikeskustelua tulisi käydä tästä näkökulmasta: Kuinka paljon pakolliset ja ylimitoitetut kieliopinnot voivat estää niiden kouluttautumista, joille kielet ovat vaikeita ja jotka muutenkin jo äidinkielen tai koulukielen haasteiden vuoksi tekevät opiskelussa tuplatyön?
Kieliopinnoilla nykyisin heikko vaikuttavuus
Olen työni puolesta käynyt läpi monena vuotena ysiluokkalaisten todistuksia. A2-kielen lukijat ovat sitä valikoituneinta ja ahkerinta porukkaa. Silti heidänkin arvosanansa A2-kielessä ovat muuhun osaamiseen nähden heikkoja. Töitä ylipäätään he tekevät uupumukseen asti.
Monelle näistä olen kirjoittanut suosituskirjeen vaihtoon ulkomaille. Siellä he omaksuvat nopeasti uuden kielen.
Hybridimalli kieltenopetukseen: vähän koululla, paljon maailmalla?
Olisiko kotimaan kieltenopetuksen ja vaihdoissa tapahtuvat opetuksen yhdistelmä hyväksyttävissä tavoitteeksi?
Kuinka moni meistä aikanaan lyhyessä kielessä laudaturin kirjoittaneista ei ole koskaan palannut käyttämään sitä kieltä? Ehkei oleellista olekaan se, miten tavoitteellisesti opiskelee, vaan miten oikeaan aikaan ja aitoon tarpeeseen sijoittaa opintonsa?
Maahanmuuttajakielten ja uusien kaksikielisten kotien tukeminen
Maahanmuuttajien kautta saamme paljon erilaista kieliosaamista, kunhan pidämme siitä huolta. Seuraavassa sukupolvessa eri tavoin monikielisten perheiden määrä kasvaa. Kotoa lähtevä monikielisyys tarvitsee tukea.
Kielten opetukseen uusi lähtökohta: mielekkyys ja aito tarve
Kielten opetukseen uusi lähtökohta: mielekkyys ja aito tarve
Viimeksi muokannut NRR, 10.07.2019 18:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kielten opetukseen uusi lähtökohta: mielekkyys ja aito tarve
Mielestäni insinöörityypit eivät yleensä ehdota, että kaikkien pitäisi opiskella lisää tekniikkaa, mutta kielten ammattilaiset usein tuntuvat ajattelevan, että kaikkien pitäisi lukea lisää kieliä - jopa heidän itsensä pitäisi osata lisää kieliä.
Mistä tämä johtuu?
Mistä tämä johtuu?