Alussa seurasin suurella mielenkiinnolla etelän ja pohjanmaan rannikon kuntien ruotsinkielisten keskinäistä skabailua. Yli-ihmismoodi on toimiva ratkaisu niin kauan kun voi yhdessä käydä ulkopuolisten kimppuun, mutta vaikeasti hallittava kun pitäisi sopia asioista sellaisen kanssa joka on myös tottunut uhkailulla, lahjonnalla ja kiristämisellä viemään tahtonsa läpi. Eduskunnan oikeusasiamies sen paremmin kuin pressakaan eivät oikein osallistu näihin sisäisiin juttuihin, ja suljetut ovetkin on varattu lähinnä suomenkielisten kurmoottamiseen. Ulkoapäin ei siis apua tule, ja itse ei osata. Sitä oli viihdyttävää seurata nämä vuodet.
Suunnitelmat ovat olleet suuria ja projekteja juhlittu toinen toistaan isommilla otsikoilla - etukäteen, mutta eihän niistä koskaan mitään tullut paitsi vihameihiä osallistujille. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että eihän tää nyt näin voi olla, että minulla täytyy olla jonkun asteinen asennevamma, mutta myöhemmin Jens Berg vahvisti kuvion viime kesänä, ja luin hänen artikkelinsa (kaikki 20) kommentteineen useamman kerran läpi.
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... -samarbeta
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/06/ ... nskfinland
Kuntaliitosneuvotteluista päätellen osapuolina oli kaksi loistavassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa.Konservatism och revirtänkande splittrar Svenskfinland
Konsevatismi ja reviiriajattelu hajottaa Svenskfinlandin
Herberts anser att en utbredd konservatism är en orsak till att så många finlandssvenska samarbetsprojekt misslyckas.
Herbertsin mielestä lajalle levinnyt konservatismi on syynä siihen, että niin monet yhteistyöprojektit epäonnistuvat
- Det är nog ett allmänt minoritetsbeteende. När man är liten är man sårbar. Man vet vad man har men man är rädd för förändring. Jag ser att vi finlandssvenskar ofta slår på bromsen när det gäller att se möjligheter i olika samarbeten. På lång sikt är det en farlig väg, säger han.
-Sehän on yleistä vähemmistökäyttäytymistä. Kun on pieni, on haavoittuva. Sitä tietää mitä on, mutta muutos pelottaa. Näkemykseni mukaan me suomenruotsalaiset painamme usein jarrua kun olisi nähtävä mahdollisuuksia eri yhteistyitilanteissa. Pitkällä tähtäimellä se on vaarallinen tie, hän sanoo.
Revirtänkande framom helheter
Reviiriajattelu ennen kokonaosuuksia
Det är lätt att räkna upp finlandssvenska projekt som misslyckats. Harms-Aalto nämner bland annat uteblivna finlandssvenska samarbeten mellan mediehusen och inom utbildningssektorn.
- Sammanslagningen av Arcada och Novia är ju ett klassiskt exempel. Många ser nog fortfarande att det hade varit bra om det hade slutat annorlunda, säger hon.
On helppo luetella suomenruotsalaisia projekteja, jotka ovat epäonnistuneet. Harms-Aalto mainitsee mm toteutumatta jääneen suomenruotsalaisen yhteistyön mediatalojen välillä ja koulutussektorilla.
-Arcadan ja Novian yhdistäminen ovat klassinen esimerkki.
Nyt sitten jälkeenpäin liitoshankkeenkin kaaduttua kumpikaan näistä kahdesta kunnasta ei ole alkuunkaan niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa kuin on annettu ymmärtää.
Vielä uudelleen esiin kaivetun Vasan laajan päivystyksen maksumiehiksi suunnitelluilta kunnilta ei löytyisi lähellekään tämän laajan päivystyksen vaatimaa rahasummaa, vielä vähemmän ylläpitoon vaadittava rahaa, eikä löydy lääkäreita nytkään kun ei ole löytynyt ennenkään, ja kuka hitto haluaisi muuttaa Vaasaan myrskyn silmään?
Työrauhaa seinäjokisille on tietenkin turha toivoa, mutta josko edes pieni lepotauko.
Mahtaakohan luottamuksellinen yhteistyö jatkossa olla edes mahdollinen Vaasan ja Mustasaaren välillä ennen kuin poliitikot ovat ainakin kertaalleen vaihtuneet, sen verran luovasti siellä taistelun tiimellyksessä kehuttiin toisiaan molemmilla kotimaisilla. Niitä jälkiä paikataan pitkään, muutta tulipahan sanottua!!.
No, ainakin haukkumasanat on tuuletettu moneksi vuodeksi eteenpäin.
Miten sitten jatkossa?
Eiköhän Pohjanmaassa hupia riitä jatkossakin. Tule taas joku Vaasalle ylisuuri projekti, jonka kimppuun käydään torvet soiden ja liput liehuen.
Vaasalla on toki muitakin kuntia ympärillään. Laihia ei varmaan Vaasalle edes kelpaa kun se pudottaisi ruotsinkielisyysasteen reilulla kahdella prosentilla lähelle kahtakymmentä, joka on muualla maailmassa kaksikielisyyden alaraja, ja lisäksi laihialaiset pitäsivät takuulla senteistään kynsin hampain kiinni.
2017 Vaasassa väheni suomenkielisten määrä 505:llä, ja edellisvuonnakin jo 229:llä. Uusi ilmiö, ja on mielenkiintoista nähdä viime vuoden luvut. En yhtään ihmetttele, että työtilanteen parannuttua noin moni on jättänyt Vaasan. Sekin hyvä puoli siinä on, että ruotsinkielisyysprosentti nousee kun suomenkieliset jättävät uppoavan laivan. Näin kävi jo 2017, ruotsinkielistenkin määrä väheni, mutta kun suomenkielisiten määrä väheni 24 kertaa ruotsinkielisten määrän verran, niin prosentti nousi hieman.
Nettiuutisia lukiessani avaan aina ensin Yle Österbottenin jatkossakin.