Tästä jäivät nyt erilaiset kotikielet kuvaamatta, koska painotus oli normitarjonnassa.Helsinki on kansainvälinen kaupunki, ja kielten opiskelun varhainen aloittaminen antaa entistä vankemman perustan elinikäiselle kielten oppimiselle, jota tuemme erilaisin keinoin.
Lauttasaaren ala-asteella ensimmäisellä luokalla alkavaksi A1-kieleksi on mahdollista valita joko
englanti,
espanja,
ranska tai
saksa.
Koulussa on myös tarjolla
suppeampaa kaksikielistä eli kielirikasteista englannin kielen opetusta,
jossa enintään 25 prosenttia opetuksesta tapahtuu englannin kielellä ja jonka voivat aloittaa kaikki koulun oppilaat. Tässä opetuksessa ei edellytetä aikaisempaa englannin kielen osaamista. [Ilmeisesti nyt vanhemmat valitsevat lapselleen joko A1-englannin tai englanninkielisen kielirikasteisen opetuksen.]
Helsinki tarjoaa myös laajempaa kaksikielistä opetusta. Tällöin opetuksesta 50 tai 80 prosenttia on englannin kielellä. Tähän koulutukseen pyritään pääsykokeella, ja oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki. Tällä hetkellä Lauttasaarta lähimmät laajamittaista kaksikielistä opetusta järjestävät koulut ovat Ressun peruskoulu, Töölön ala-aste ja Kulosaaren ala-aste. [Tarkoitettu siis valmiiksi englanninkieliselle.]
Helsingissä kaksikielisen opetuksen eri muotoja ovat
kielikylpy (ruotsi) [huomatkaa oikeaoppinen termien käyttö - vain "kotimaisilla" kielillä voi kylpeä],
laajamittainen kaksikielinen opetus (englanti, espanja, kiina, venäjä, viro, pohjoissaame) ja
suppeampi kaksikielinen eli kielirikasteinen opetus (englanti, espanja, ranska, venäjä).
Kaupunkistrategian mukaisesti kaikkien näiden kielten opetuksen määrää on kasvatettu viime vuosien aikana ja kasvatetaan tulevaisuudessakin.
Aikamoinen panostus varhaiseen kieltenopetukseen - kyse on lapsista, jotka eivät vielä osaa lukea.
Entä mistä henkilökunta ja mistä painotus kieliin on poissa? Näin lauttasaarelaisalakoulun opettaja tänään mielipidesivulla hesarissa:
Nyt on kieltenopettajille virkoja pilvin pimein ja osa tulee sijoittumaan vielä luokanopettajien koulutukseen ja lisäkoulutukseen. Tähän siis panostetaan.Olisi hyvä kuulla Helsingin kaupungin ja OAJ:n näkemys siitä, miten kieltenopetus käytännössä järjestetään. Tilanne, jossa suurin osa koulunsa aloittavista oppilaista valitsee englannin kielirikasteisen opetuksen, johtaa pian pulaan englantiin pätevöityneistä luokanopettajista. Luokanopettajan yliopisto-opinnoissa englanti on vapaavalintainen sivuaine, jonka vain pieni osa opiskelijoista on valinnut.
Suurella osalla --- opettajista ei ole virallista pätevyyttä kielirikasteisen englannin opetukseen. Kaupungin oppilasmäärä kasvaa vuosittain, mutta ratkaisumalli, jossa uusiin virkoihin valittavilta opettajilta vaaditaan englannin erikoistumisopintoja, heikentää muiden ala-asteilla opetettavien aineiden asemaa. Kieltenopiskeluun suuntautuneet opettajaopiskelijat eivät yleensä valitse sivuaineikseen esimerkiksi luonnontieteitä tai taitoaineita.
--- Virkojen siirtäminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, mikäli kielirikasteisuus suunnitelmien mukaan laajentuu koko kaupungin kattavaksi. --- Vaatimuksia on helppo esittää, mutta onko kaupungilla resursseja pätevöittää viroissa olevat luokanopettajat kielirikasteisen englannin opettajiksi, täydellä palkalla tietysti?
Entä monikielistyvän Helsingin lasten tulevaisuus teknistyvässä maailmassa: missä painotus äidinkieleen, matematiikaan, luonnontieteisiin ja tekniikkaan? Jyrääkö kielipainotus nyt kaiken muun?