Weeku kirjoitti: ↑24.03.2019 14:53
Minun muistini aikana ei näin hiljaista kielirintamalla ole ollut koskaan kun nyt ennen eduskuntavaaleja.
Neljä vuotta sitten iloitsin PS:n menestyksestä. Kulunut hallituskausi osoitti oivasti, että valitettavasti peli on menetetty, toisin kuin Osmo Soininvaara 6.3.2015 kirjoitti " on vain ajan kysymys, milloin pakkoruotsi Suomesta poistuu." Valtamedia ja kaikki poliittiset puolueet ovat ostettu säätiöiden avokätisellä rahanjaolla hiljaisiksi. Edes säätiöiden pääomatulojen verovapauteen eivät PS/Siniset puuttuneet, vaikka niin 2014:n ja 2015:n vaihtoehtobudjeteissa se oli vahvasti esillä. Ainoastaan Lindströn lupasi opetella ruotsia paremmin.
Kun yksikään poliittinen puolue ei uskalla ottaa ruotsinkielisten privileegioita (ei ainoastaan pakkoruotsia) esille, ei muutokseen ole pienintäkääm mahdollisuutta. Rostila voi blokkailla ihan rauhassa, mutta valitettavasti sota on hävitty.
Elähän Weeku heitä kirvestä kaivoon! On vielä yksi alue, jota ei ole menetetty eikä olla menettämässä. Sellainen alue, josta Folktinget valehteli kirkkain silmin vielä viisi vuotta sitten kun tulin porukoihin. Kyse on ruotsinkielisten määrästä.
Ruotsinkielisten määrän hupeneminen sen kun kiihtyy. Osa uusista "ruotsinkielisistä" on saalistettu porukkaan tarhapaikkojen ja koulujen ylikapasiteetilla + muilla kepulikonsteilla. He lisäävät kyllä lukumäärää, mutta heikentävät laatua. Eikä unohdeta Hurriksi.fi-kampanjaa, se tulee näkymään tilastoissa kuhmuna aina. Säälittävää ja jotenkin söpöä.
Tämä lähti nyt taas siitä, kun olen flunssaisena istunut koko päivän koneella esivalmistelemassa taulukoitani kuun vaihteessa julkaistavia uusia lukuja varten. Vaikka meillä Suomessa on kahden kansalliskielen myötä myös kaksi totuutta, jotka eivät useinkaan kohtaa, niin lukuja ei aina pystytä niillä vangitsemaan.
Kun folktingetin totuus vielä syksyllä 2013 oli se, että ruotsinkielisten absoluuttinen määrä ei vähene, niin lukujen mukaan välillä 1980-2013 on ollut kolme vuotta, jolloin ruotsinkielisten määrä on ollut Manner-Suomessa plussalla. Siinä kuplassa on mukana juuri se Hurriksi-kampanja, josta ei ilmeisesti sitten jäänyt mitään pysyvää. (Mitä muuta siihen aikaan on mahdettu puuhata?)
Suomenruotsalaiset 2012 - miltä tulevaisuus näyttää?
Julkaistu 24.10.2013 klo 11:30
Folktinget julkaisee nyt kymmenennen kerran suomenruotsalaisia koskevan tilastollisen raportin. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1981,
ja raportilla on aina ollut suuri kysyntä tutkijoiden, yhteiskuntasuunnittelijoiden, toimittajien, poliitikkojen sekä kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten keskuudessa . Raportissa ”Finlandssvenskarna 2012 – en statistisk rapport” esitellään
suomenruotsalaisten todellisuutta niiltä osin kuin sitä voidaan valaista tilastojen avulla. Raportin on koonnut professori Fjalar Finnäs.
0
Miltä suomenruotsalaisten tulevaisuus sitten näyttää?
- Kaksikielisten perheiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten tuoman lisän ansiosta ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina, vaikka erot todellisessa syntyvyydessä ovat olleet pieniä. Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden määrä on lisäksi ollut noin 10 % korkeampi kuin rekisteröityjen ruotsinkielisten lasten määrä. Jos tähän lisätään vielä se, että suomenruotsalaiset elävät pitempään, elävät vakaammissa avioliitoissa, heillä on alhaisempi työttömyys ja he joutuvat harvemmin sairauseläkkeelle kuin suomenkieliset, voidaan väittää, että ruotsinkielisten demografinen tilanne on monessa suhteessa hyvä, sanoo professori Fjalar Finnäs.
- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on
todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs .
- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
Lisätietoja antavat:
Professori Fjalar Finnäs, puh. 050 402 4846
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686
Folktingetin apulaispääsihteeri Anders Björklöf, puh. 040 550 3945
Lukekaa ja nauttikaa! Tämä on ollut täällä ennenkin, mutta minulle tämä on vahva näyttö vastapuolen toivottomuudesta tilanteen edessä. Tämä on siis kymmenes tämmöinen kyhäelmä ja jostain syystä ilmeisesti myös viimeinen.
Tämä tiedote on häivytetty niin syvälle nettiin, että jos en olisi sitä omalle koneelleni tallentanut, niin hukassa olisi. Väen lisääntyminen ei sitten kumminkaan "jatkunut" vaan 2012-2017 on ruotsinkielisten määrä vähentynyt 2511 henkilöllä eli kaksi kertaa Kaskisten kaupungin väkimäärän verran. Ehkä jotakuta kuitenkin ihan pikkasen hävettää.
Toinen juttu samalta ajalta viitisen vuotta sitten
https://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/ ... -i-finland
13 000 fler år 2040
Om vi blickar tillbaka till år 1880 var andelen svenskspråkiga i Finland hela 14 procent. I dag är andelen nere i 5,4 procent, en siffra som sjunkit konstant men långsamt. Rapporten uppskattar att antalet svenskspråkiga kommer år 2040 att uppgå till lite över 303 000, det vill säga ca 13 000 fler än i dag men den procent av befolkningen som talar svenska kommer inte att öka.
13 000 enemmän vuonna 2040.
Jos silmäämme taaksepäin vuoteen 1880 oli ruotsinkielisten osuus Suomessa kokonaiset 14 prosenttia. Tänää osuus on vain 5,4 prosentissa, luku joka on laskenut tasaisesti mutta hitaasti. Raportti (joka siis on häivytetty linkin takaa) arvioi, että ruotsinkielisten määrä tulee vuonna 2040 nousemaan hiukan yli 303 000, toisin sanoen n. 13000 yli nykyisen, mutta prosenttiosuus ei tule nousemaan.
Ilmeisesti eivät tekijätkään lieemmin kaipaa tuota sepustustaan, vanhoissa jutuissa linkkien on takana 404 Not Found.
Viimeisinä neljänä vuonna tämän jälkeen koko Suomen ruotsinkielisten määrämuutos on ollut -465 henkilöä/vuosi, ja Manner-Suomen --534 hlöä/vuosi
Joten, jos ei meilläkään aina niin ruusuiselta näytä. niin suomalaisessa suossa rämpivät surutkin.