Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Jos löydätte listoilta kriittisia ehdokkaita, laitetaan tähän esille.
Viimeksi muokannut NRR, 14.03.2019 10:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja
Perussuomalaisten Tiera Laitinen:
https://youtu.be/B266eVg88mI?fbclid=IwA ... Dm__6qsvAM
Vaalikoneessa
https://youtu.be/B266eVg88mI?fbclid=IwA ... Dm__6qsvAM
Vaalikoneessa
Elämä ja koulu ovat rajallisen mittaisia. Siksi kaikki hyvä ei voi olla pakollista, vain välttämättömimmät aineet. Ruotsi ei kuulu niihin; ruotsin osaajia meillä on riittävästi ilman pakkoruotsiakin, sen sijaan tarvitsemme monipuolisempaa maailmankielten taitoa.
Viimeksi muokannut NRR, 15.03.2019 21:01. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Sinisten Tony Ahva kirjoitti neljä vuotta sitten pakkoruotsista hyvin selvin sanoin:
Perussuomalaisten Nuorten pakkoruotsikampanjan video on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Videolla osoitetaan, miten pakkoruotsi orjuuttaa ja nöyryyttää suomenkielisiä nuoria, jotka joutuvat opiskelemaan ruotsia vain poliittisista syistä ilman mitään järjellisiä perusteluja.
Ankkalammikon aggressiot heräsivät.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pahoitti mielensä ja sätti pakkoruotsivideota vastenmieliseksi. Anna-Maja, vastenmielinen on juurikin hyvä sana kuvaamaan pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten koululaisten edunvalvontajärjestö Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS tuomitsi videon ja ylisti, että ”elävä kaksikielisyys on rikkaus maallemme”. Jos kaksikielisyys olisi elävää, silloin keinotekoista pakkokoneistoa ei tarvittaisi. Jos kaksikielisyys olisi rikkaus, myös Ahvenanmaa olisi kaksikielinen.
Videon kommenteissa silmään pistävät etenkin ruotsinkieliset kommentit. Niissä “sivistymätöntä” ja ”rahvasta” suomenkielistä väestöä haukutaan “apinoiksi” ja “metsäläisiksi” sekä ruotsin kielen rikkautta ja sivistystä ylistetään. Kuten sananlasku sanoo, se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Pakkoruotsin vastustamisen kohdalla kalikka tuntuu kalahtavan syvälle, koska sen puolustajille kyse on tunneperäisestä kysymyksestä – aatteesta, jota halutaan väkisin istuttaa muihinkin. Pakkoruotsi on rinnastettavissa sortovuosien venäläistämispyrkimyksiin: suomenkielisten suomalaisten identiteettiä yritetään pakkokoneistolla murtaa palvomaan kaksikielisyyttä. Se on yksiselitteisesti väärin.
Tunnesyiden rinnalla pakkoruotsille voisi esittää järkiperusteita – mutta kaikki nekin argumentit on kumottu. Pakkoruotsi on muinaisjäänne, jonka taustalla ovat järjen sijaan vain poliittiset lehmänkaupat ja häikäilemättömät sekä elitistiset lobbarit.
Kannatan kielivapautta. Valinnanvapaudessa pakollisen ruotsin opintojen tilalle voisi valita minkä tahansa toisen kielen, mikä mahdollistaisi suomalaisten nuorten monipuolisemman kielitaidon ja todellisen kilpailuvaltin kansainvälisessä kaupassa.
On korkea aika vapauttaa kieltenopiskelu.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Vasemmistolla ei taida Helsingissä olla yhtään pakkoruotsin purkamista kannattavaa ehdokasta!?
Demarit on pakkoruotsipuolue ja niin näyttää olevan myös Vasemmistoliitto. Tämä on aika uskomaton tilanne, kun vasemmiston äänestäjistä vielä muita selkeämpi enemmistö haluaisi pakon purkaa.
2011 Vaalikoneessa Pilvi Torsti (sdp) ilmoitti, että pakkoruotsi on aihe, jossa hän on "pikkuhiljaa muuttanut kantaa" ja hän oli vapaamman valinnan puolella. Kansalaisaloitetta hän ei kuitenkaan kannattanut.
Iltasanomien vaalikoneen pohjalta 2015 etsittiin liberaaleja ehdokkaita - silloin vielä liberaalius merkitsi, että ehfokas "kannattaa homojen avioliitto-oikeutta, musliminaisten omia uimahallivuoroja, työperäistä maahanmuuttoa ja mietojen viinien tuomista ruokakauppoihin mutta ei kannata pakkoruotsia, venäläisten maanosto-oikeuden rajoittamista, nollatoleranssia rattijuopumukselle, kovempia rangaistuksia seksuaalirikollisille ja henkirikoksiin syyllistyneiden elinkautisvankien sulkemista lukkojen taakse loppuiäksi". Pilvi Torsti sai ketjussa kovat pisteet.
Vaalikoneessa 2015 hän kuitenkin oli "osin pakon puolesta" tarkentaen: "Kaiken kaikkiaan toivoisin lisää kieltenopetusta ja -osaamista. Omat lapseni ovat kielikylpypäiväkodissa ja -koulussa ruotsiksi. Jos toinen kotimainen muutettaisiin vapaaehtoiseksi olisi mietittävä uusiksi kaikkien valtion tasojen kielitaitovaatimukset. Mieluiten kehittäisin toisen kotimaisen opiskelua niin, että se alkaisi huomattavasti nykyistä aiemmin eikä keskittyisi yläasteen alkuun. Lisäksi eri alueilla voitaisiin miettiä keskenään erilaisia opetusohjelmia."
Eduskunnassa tai Helsingin valtuustossa hän ei ole kannattanut pakon keventämistä. Blogissaan hän kuitenkin kritisoi esimerkiksi viiden yo-kokeen palauttamista pakollisiksi.
Tässä näkyy, miten poukkoilevaa liberaalius on. Voin hyvin kuvitella, että hän sopivassa tilanteessa sanoo taas "ehkä" kielivapaudelle.
- Mutta kuinka suuri osa demariedustajien lspsista kylpee ruotsiksi? Tämä on omiaan vääristämään näkökulmaa.
Demarit on pakkoruotsipuolue ja niin näyttää olevan myös Vasemmistoliitto. Tämä on aika uskomaton tilanne, kun vasemmiston äänestäjistä vielä muita selkeämpi enemmistö haluaisi pakon purkaa.
2011 Vaalikoneessa Pilvi Torsti (sdp) ilmoitti, että pakkoruotsi on aihe, jossa hän on "pikkuhiljaa muuttanut kantaa" ja hän oli vapaamman valinnan puolella. Kansalaisaloitetta hän ei kuitenkaan kannattanut.
Iltasanomien vaalikoneen pohjalta 2015 etsittiin liberaaleja ehdokkaita - silloin vielä liberaalius merkitsi, että ehfokas "kannattaa homojen avioliitto-oikeutta, musliminaisten omia uimahallivuoroja, työperäistä maahanmuuttoa ja mietojen viinien tuomista ruokakauppoihin mutta ei kannata pakkoruotsia, venäläisten maanosto-oikeuden rajoittamista, nollatoleranssia rattijuopumukselle, kovempia rangaistuksia seksuaalirikollisille ja henkirikoksiin syyllistyneiden elinkautisvankien sulkemista lukkojen taakse loppuiäksi". Pilvi Torsti sai ketjussa kovat pisteet.
Vaalikoneessa 2015 hän kuitenkin oli "osin pakon puolesta" tarkentaen: "Kaiken kaikkiaan toivoisin lisää kieltenopetusta ja -osaamista. Omat lapseni ovat kielikylpypäiväkodissa ja -koulussa ruotsiksi. Jos toinen kotimainen muutettaisiin vapaaehtoiseksi olisi mietittävä uusiksi kaikkien valtion tasojen kielitaitovaatimukset. Mieluiten kehittäisin toisen kotimaisen opiskelua niin, että se alkaisi huomattavasti nykyistä aiemmin eikä keskittyisi yläasteen alkuun. Lisäksi eri alueilla voitaisiin miettiä keskenään erilaisia opetusohjelmia."
Eduskunnassa tai Helsingin valtuustossa hän ei ole kannattanut pakon keventämistä. Blogissaan hän kuitenkin kritisoi esimerkiksi viiden yo-kokeen palauttamista pakollisiksi.
Tässä näkyy, miten poukkoilevaa liberaalius on. Voin hyvin kuvitella, että hän sopivassa tilanteessa sanoo taas "ehkä" kielivapaudelle.
- Mutta kuinka suuri osa demariedustajien lspsista kylpee ruotsiksi? Tämä on omiaan vääristämään näkökulmaa.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Näyttää siltä, että ainakin Helsingin vaalipiirissä on äänestettävä perussuomalaisia tai sinisiä voidakseen äänestää pakkoruotsia vastaan. Muissa ryhmittymissä joko ei ole yhtään pakon kriitikkoja ehdolla tai asiaa ei ole ainakaan missään tuotu esille.
Tämä ei vastaa pakkoruotsin kriitikkojen todellisuutta, heitähän oli muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan enemmistö kaikkien muiden puolueiden äänestäjissä patsi RKP:ssä (40%) ja Vihreissä (50%).
Tämä ei ole oikein.
Tämä ei vastaa pakkoruotsin kriitikkojen todellisuutta, heitähän oli muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan enemmistö kaikkien muiden puolueiden äänestäjissä patsi RKP:ssä (40%) ja Vihreissä (50%).
Tämä ei ole oikein.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Kuulemma valtaosa ehdokkaista Helsingissä kannattaa pakkoruotsia, tässä paikallinen vaalikone:
https://www.helsinginuutiset.fi/vaalikone#/5/
56% pakkoruotsille - 38% vastaan
Pakkoa vastaan
perussuomalaiset 89%
siniset 89%
Tähtiliike 60% sekä
piraattipuolue 100%
Pakon puolella
Kokoomus 75%
demarit 88%
vihreät 93%
Keskusta 64%
https://www.helsinginuutiset.fi/artikke ... eliryhmien
https://www.helsinginuutiset.fi/vaalikone#/5/
56% pakkoruotsille - 38% vastaan
Pakkoa vastaan
perussuomalaiset 89%
siniset 89%
Tähtiliike 60% sekä
piraattipuolue 100%
Pakon puolella
Kokoomus 75%
demarit 88%
vihreät 93%
Keskusta 64%
https://www.helsinginuutiset.fi/artikke ... eliryhmien
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Yllätyksekseni Keskustan Kimmo Tiilikainen ei olekaan täysin pakon puolella vaan jonkin verranberi mieltä:
Monipuolinen kielitaito on entistäkin tärkeämpää kansainvälistyvässä maailmassa ja Suomessa. Ruotsin kielen on tärkeää olla valtakunnallisesti mukana koulujen vapaaehtoisessa kielivalikoimassa. Suomessa kaikilla on ja pitää olla jatkossakin oikeus asioida äidinkielellään. Siksi moniin tehtäviin on vaadittava riittävä ruotsin kielen taito. Se voidaan kuitenkin saavuttaa peruskoulua myöhemmissä opinnoissa ja osoittaa tasokokeella.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Vihreiden Otsi Kivekäs on myös jonkin verran eri mieltä pakon kanssa:
Alviina Alametsä ruksii kohdan "en tiedä":Ruotsin kielellä on merkittävä rooli Suomen historiassa, ja on tärkeää turvata ruotsinkielisten mahdollisuus pärjätä Suomessa äidinkielellään jatkossakin. Pakollinen opiskelu ei kuitenkaan tunnu käytännössä turvaavan tätä tavoitetta kovinkaan hyvin. Pakko saa suuren osan oppilaista suhtautumaan nihkeästi ruotsin kieleen, ja riittävää kielitaitoa vaikkapa ruotsiksi asioimiseen ei monelle kehity. Ainakin yksikielisillä alueilla pakollisia opintoja voisi vähentää tai poistaa
Molemmat voisivat siis olla myös täysin pakkoa vastaan, se ehkä vaan näyttäisi turhan rajulta vihreissä.Suomalaisten kielitaitoa tulee lisätä aidosti mahdollistamalla ajankäyttö itseä kiinnostavien kielien opiskeluun. Samalla tulee taata peruspalvelut ruotsin kielellä, mikä ei myöskään nykyisellään toteudu. Työntekijöille tarvitaankin entistä vahvempaa täydentävää kielikoulutusta. Ruotsin kielen opiskelu tulee mahdollistaa kaikille, mutta sen laajuutta voidaan kaventaa, mikäli samalla panostetaan muiden vapaavalintaisten kielten opiskeluun.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Kokoomuksella on useampia jonkin verranberi mieltä pakon kanssa.
Daniel Rahman:
Daniel Rahman:
Wille Rydman:Lähtökohtaisesti kannatan vapaaehtoisuuteen perustuvaa kielenopiskelua. Itse lisäisin ohjelmoinnin vaihtoehdoksi peruskouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Matti Niiranen:Suomi on kaksikielinen maa ja hyvä niin. En kuitenkaan ole aivan vakuuttunut siitä, onko toisen kotimaisen kielen pakollisuus oppiaineena fiksuin tapa ylläpitää maan kaksikielisyyttä.
Seija Muurinen valitsi kohdan "en tiedä".Ruotsin kieli on meille tärkeää, mutta EU-jäsenyyden myötä monien muiden eurooppalaisten kielten merkitys on kasvanut. Sen johdosta pieni kansamme tarvitsee monenlaisia osaajia.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Demareiden Petteri Auvinen ja Pia Lampola ilmoittivat olevansa jonkin verran pakkoa vastaan mutta selityksittä.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Vasemmistoliiton
Heikki Kuula
Mika Välipirtti
Heta Tuura
Mai Kivelä
olivat joko pakkoa vastaan tai eivät tienneet mitä sanoa.
Heikki Kuula
Irja RemekseläRuotsia on hyvä osata, mutta onko sen osaaminen tärkeämpää kuin muiden kielien? Minusta ei.
Mika Välipirtti
Heta Tuura
Mai Kivelä
olivat joko pakkoa vastaan tai eivät tienneet mitä sanoa.
Re: Helsingin vaalipiirin pakkoruotsikriitikkoja 2019
Kokoomuksen Petteri Orpo on ehdottoman pakkoruotsin kannattaja, josta lähetin hänelle henkilökohtaista palautetta. Orpo perusteli vaatimustaan sillä, että kansalaiset arvostavat kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia. Orpo antoi gallup-vastauksessaan ymmärtää, että kielikokeiluun ei juuri em. syistä haluttu osallistua.
Kertasin Orpolle, mitä Åbo Akademin tutkimus kertoi pakkoruotsin poistamisesta.
Halusin muistuttaa Orpo myös hänen oman puolueensa pakkoruotsiäänestyksen tuloksesta ja myös virheellisestä tulkinnasta, miksi kielikokeilu ei menestynyt.
Kertasin Orpolle, mitä Åbo Akademin tutkimus kertoi pakkoruotsin poistamisesta.
Halusin muistuttaa Orpo myös hänen oman puolueensa pakkoruotsiäänestyksen tuloksesta ja myös virheellisestä tulkinnasta, miksi kielikokeilu ei menestynyt.