Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.01.2019 23:36

Vuonna 2012 julkaistussa kirjassa:
POHJOISMAINEN IDENTITEETTI –
ONKO KYSE KIELESTÄ?

Bodil Aurstad, Pohjoismaisen kieliyhteistyön koordinointiyksikön johtaja
Pohjoismainen kieliyhteistyö on täysin ainutlaatuista. Pohjoismainen kieliyh-
teisö on kansalaisille sitä, että yli 20 miljoonalla ihmisellä on mahdollisuus
kommunikoida keskenään ja ymmärtää toisiaan kolmella lähisukukielellä:
ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.
On ainutlaatuinen kokemus havaita, että voi itse
käyttää yhtä kieltä keskustellessaan ihmisen kanssa, joka puhuu toista kieltä.

Kaikkein ainutlaatuisinta pohjoismaisessa kieliyhteistyössä on kuitenkin se,
että Pohjoismaissa panostetaan poliittisesti kieliin alueellisen pohjoismaisen
identiteetin olennaisena aineksena.
Pohjoismaissa nimittäin katsotaan, että
kielellä on tärkeä tehtävä sekä yksilöiden että yhteiskunnan eri ryhmien
identiteetin muotoutumisessa. Keskinäisen kommunikoinnin kokemuksen
säilyttäminen on siis tärkeä tekijä nimenomaan pohjoismaisen identiteetin
rakentamisessa. Tämä identiteetti auttaa lujittamaan pohjoismaista yhteistyötä
esimerkiksi koulutuksen, työmarkkinoiden, tutkimuksen, talouden ja hyvinvoinnin
alueilla.

Pohjoismaisten kielten ymmärtäminen

Pohjoismaiden poliittinen tahto ulottuu siis pitemmälle kuin äidinkieleen,
kansalliskieleen ja englantiin. Pohjoismaalaisten mahdollisuudesta kommuni-
koida keskenään on huolehdittu sopimuksin ja julistuksin – aina 1962 solmitusta
Helsingin sopimuksesta vuoden 2006 kielijulistukseen. Kielijulistuksessa erityi-
sen tärkeitä ovat tavoitteet, joiden mukaan pohjoismaalaisten tulisi voida
kommunikoida keskenään ensisijaisesti jollakin skandinaavisella kielellä ja että
kaikilla pohjoismaalaisilla tulisi olla yleistiedot kielestä ja sen käytöstä.

Vuonna 2005 laadittu tutkimusraportti Håller språket ihop Norden? osoittaa kuitenkin,
että nuorten pohjoismaalaisten kyky ymmärtää ruotsia, norjaa ja tanskaa on
heikentynyt 30 viime vuoden aikana. Tämä näkyy sekä vertailtaessa nuorten
testituloksia heidän vanhempiensa tuloksiin että nuorten sotilaiden parissa
vuonna 1972 tehtyyn tutkimukseen. Erityisesti ruotsalaisten ja tanskalaisten
kyky ymmärtää toisiaan näyttää heikentyneen yhden sukupolven aikana.
Suomalaisethan ovat olleet ihan ulkopuolisia aina...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.01.2019 23:52

Helsingin sopimuksessa 1962 sanottiin vain:

Pohjoismaissa on kouluissa annettavaan
opetukseen ja koulutukseen sopivassa laajuu-
dessa sisällytettävä muiden Pohjoismaiden,
mukaan luettuna Färsaarten, Grönlannin ja
Ahvenanmaan kielten, kulttuurin ja yleisten
yhteiskuntaolojen opetusta.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.01.2019 23:53

Pohjoismainen kielijulistus 2006:

http://www.kotus.fi/files/971/Deklarati ... olitik.pdf

Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se käy nordismin nationalistisen perusasenteen kuvauksesta. Julistuksessa todetaan pohjoismaisen kielipolitiikan lähtökohtana olevan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieliä, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään

Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin kuuluu oppia skandinaavisia kieliä ja vieläpä niin hyvin, että niin sen pohjalta niin ruotsin, norjan kuin tanskankin ymmärtäminen sujuu!!!!!!!!!!!!!!!!

Pohjoismaiset kielet ja pohjoismainen kieliyhteisö tarkoittavat vain skandinaavisia kieliä!!!!!!!!!

Tämä kohta kielijulistuksessa on tehty täysin suomalaisten pakkoruotsia ajatellen ja se on synkkä manifesti. Mutta tätä meille tehdään kaiken aikaa. Ei voi kuin ilmoittaa, ettei tällaisia "oikeuksia" voi vapaassa maailmassa sälyttää toisten niskoille.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.01.2019 00:04

Kirjasta puhuttiin tällä palstalla, siihen oli haastateltu mm. Ahtisaarta:
Sees kirjoitti: 02.11.2012 17:12 Rauhanpalkittu vaatii aselepoa: Lain mukaan meillä on kaksi kieltä. Ja sillä sipuli.
---

Perustuslaissa sanotaan, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lainkuuliaiset kansalaiset eivät sivistyneessä valtiossa riko lakia, Ahtisaari toteaa ja haluaa jäädyttää pakkoruotsikeskustelun.

Presidenttikauden aikana hän vakuuttui täysin Suomen molempien virallisten kielten vaalimisen tärkeydestä.
– Ruotsin opetuksen kautta varmistamme osallistumisemme pohjoismaiseen yhteistyöhön jatkossakin. Pohjoismainen taustani on auttanut minua äärettömän paljon selviytymään rauhansovittelutehtävissä maailmalla, Ahtisaari sanoo.

---

Jo heti keskustelun alkumetreillä huomaa Martti Ahtisaaren jäyhän ja jopa lakonisen rauhallisuuden – tämä luonteenpiirre on ollut ratkaiseva tekijä hänen rauhansovittelutyössään. Saman rauhallisuuden hän säilyttää kuumana käyvässä kielikeskustelussa.

Vaikka perussuomalaisten populistipuolue sai lähes 20 prosentin vaalisaaliin kevään 2011 vaaleissa, jolloin he hyökkäsivät kovin sanoin pakollista ruotsin opetusta vastaan, ja vaikka Suomen tiedotusvälineet tulvivat aihetta koskevia mielipidekirjoituksia ja poliitikkojen lausuntoja, Ahtisaari haluaa hillitä kiihkoilua.
– Suomen kielikysymys ei ole kysymys, se on “a non-question”, kuten diplomaattikielellä sanottaisiin, Ahtisaari toteaa.

Martti Ahtisaari on syntynyt vuonna 1937 Viipurissa, joka joutui sotien jälkeen Venäjän vallan alle. Hänen äitinsä lähti Karjalasta poikansa kanssa evakkoon Pohjois-Savoon Kuopioon, jossa Martti vietti suurimman osan lapsuudestaan. Vanhemmat olivat suomenkielisiä, mutta hänen isoisänsä isä oli norjalainen ja naimisissa ruotsalaisen kanssa, joten isän perheessä puhuttiin ruotsia. Alkuperäänsä miettiessään hän toteaa olevansa 12,5-prosenttisesti norjalainen ja yhtä paljon ruotsalainen, kun taas loput 75 prosenttia on suomalaista perua.

Kun Martti oli 15-vuotias, perhe muutti Ouluun. Sujuvaa ruotsia hän oppi puhumaan isän vanhempien luona, suomenkielisessä koulussa ja – Pakistanissa! Hän kouluttautui opettajaksi ja toimittuaan ammatissa vuoden nuori Martti alkoi haikailla maailmalle. Hän päätyi Pakistaniin töihin kolmeksi vuodeksi. Työkaverit olivat ruotsalaisia ja tuona aikana ruotsin kieli loksahti lopullisesti kohdalleen. Siitä lähtien Ahtisaari on puolustanut innokkaasti ruotsin kielen asemaa Suomessa ja ollut aktiivisesti mukana säilyttämässä ruotsia pakollisena kouluaineena, mikä on 70-luvulla tehdyn peruskoulu-uudistuksen peruja. Hän on myös Svenska Finlands folktingin eli Suomenruotsalaisten kansankäräjien toimeksiannosta johtanut työryhmää, joka laati toimintaohjelman Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta. Toimintaohjelmassa ehdotetaan hyvin kauaskantoisia ehdotuksia Suomen kansalliskielten turvaamiseksi.

Kysymykseen nykyisen kielikiistan luonteesta hän toteaa yksikantaan: – Ei meillä ole tällä hetkellä vakavia kielikiistoja. Perussuomalaisten pakkoruotsikritiikki ei ole hänen mielestään tuottanut tulosta. Hän näkee puolueen lähinnä “keski-ikäisen miehen kapinana”, eräänlaisena syrjäytyneiden keski-ikäisten miesten kerhona, jonka jäsenet ovat jääneet osaavien naisten jalkoihin.

Julkinen keskustelu käy kuitenkin edelleen kiivaana. Lehtien mielipideosioista, puolueohjelmista ja muista tiedotusvälineistä käy ilmi, että suomen- ja ruotsinkielisten erimielisyydet ovat huomattavia.
– Kielikysymys otetaan esille muiden keskustelunaiheiden puuttuessa, hän toteaa jäyhästi.
Kansallisessa raportissa todetaan, että suomi ja ruotsi ovat Suomen virallisia kieliä.
– Asiahan on sitä myötä selvä, Ahtisaari sanoo. Kukaan ei ole toistaiseksi ilmoittanut vastustavansa perustuslakia ja lakia noudatetaan tässä asiassa aivan samoin kuin muutenkin. Kielikysymystä tulee käsitellä muiden lakikysymysten tavoin, hän sanoo. Laki on tarkoitettu noudatettavaksi.


Käytännössä voi luonnollisesti ilmetä ongelmia, esimerkiksi viranomaisasioiden hoitamisessa, jos viranomaisella ei ole henkilökuntaa hoitamaan asiaa kansalaisen äidinkielellä. – Toinen esimerkki kielipolemiikin rauhoittumisesta on ruotsalaisen kansanpuolueen politiikan muutos. Aiemmin ruotsin kielen vaaliminen oli puolueen ohjelman ydin. Nyt puolue on kuitenkin saanut Carl Haglundista uuden puoluejohtajan ja saattaa hyvinkin olla, että kielikysymys väistyy keskeiseltä sijaltaan ja että puolue omaksuu sen sijaan yleisemmän liberaalipuolueen linjan, Ahtisaari enteilee.

Mitä hyötyä siitä sitten on, että ruotsi on pakollista ja että kaikkien täytyy sitä oppia koulussa? Ahtisaari viittaa uudelleen perustuslakiin, jossa todetaan Suomen olevan kaksikielinen maa. Toisena perusteluna on pohjoismainen yhteistyö. Hän tietää ulkoministeriössä olevan virkamiehiä, jotka ovat ehdottaneet englantia käytettäväksi pohjoismaisissa yhteyksissä.

– Ei tule kuuloonkaan, entinen tasavallan presidentti sanoo painokkaasti. Yhteistyöstä häviäisi tietty tuttavallisuus, jos sitä tehtäisiin vieraalla kielellä, joka englanti kuitenkin on. Sellaisia ystävyyssuhteita ei voi luoda vieraan kielen keinoin.

Ahtisaari muistuttaa Pohjoismaiden historiasta ja yhteen nivoutuvasta taustasta. Suomi on osa Pohjolaa.

– Pohjoismaisesta identiteetistäni on ollut minulle äärettömän paljon apua – etenkin kansainvälisissä yhteyksissä. Meillä on yhteinen kulttuuri, kirjallisuus ja talous. Minne tahansa maailmalla matkustankin, voin aina apua tarvitessani kääntyä muiden Pohjoismaiden suurlähetystöjen puoleen.


Presidentti Ahtisaaren mukaan Suomen nuorella sukupolvella on joskus lyhyt muisti. Nuoret eivät muista neuvostoaikaa, jolloin Moskovasta kohdistettiin suuria paineita Suomen politiikkaan. Tuolloin yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa oli äärimmäisen tärkeää, hän sanoo. Nyt rauhanpalkittu Ahtisaari pyrkii jatkamaan työtään demokratian edistämiseksi maailmassa – esikuvana toimii pohjoismainen kehitysmalli.

– Olemme turhaan ujostelleet pohjoismaisen yhteiskuntamallin esittelyä maailmalla, hän toteaa ylpeänä ja jatkaa:

– Maailma ei tarvitse raakaa kapitalismia tai sosialismia. Tarvitaan vastuullista markkinataloutta, juuri sellaista mitä Pohjoismaissa harjoitetaan ---

Muutoin turvaudutaan tulkkaukseen ja kääntämiseen, ja Ahtisaari luottaa vakaasti rauhaneuvotteluissa käytettävin tulkkeihin. – Tulkit ovat osaavia ja ammattimaisia ja heihin voi luottaa. Usein käy niin, että tulkit ilmaisevat asioita paremmin kuin tulkattavat. Historiasta löytyy useita esimerkkejä suurista valtiomiehistä, joiden retoriikkaa tulkkaus on parantanut. Presidentti ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että kieli olisi keskeinen tekijä rauhanvälittäjän työssä. Sitä paitsi nykyään useimmat johtavassa asemassa toimivat puhuvat kelpo englantia. Lisäksi osapuolet yrittävät myös tehdä hyvän vaikutuksen välittäjään puhumalla huoliteltua kieltä. Ahtisaari on vain iloinen englannin voittokulusta maailman “lingua francana”. Hän toivoo kuitenkin myös, että englanti ei tukahduttaisi halua oman kielen säilyttämiseen ja muiden kielten opiskelemiseen.

– Mitä useampaa kieltä osaa, sitä parempi, Ahtisaari toteaa.
Hän katuu, ettei nuoruudessaan tarttunut venäjään, vaikka sitä oli kouluaikana tarjolla. Menestyksekäs ura maailmanyhteisön parissa on tehnyt Ahtisaaren englannista erittäin sujuvaa. Vuodesta 2000 lähtien, jolloin hän lahjoitusten avulla käynnisti CMI:n toiminnan, Ahtisaari on työskennellyt erilaisten konfliktinhallintaan liittyvien hankkeiden parissa maailmalla. Esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Mustanmeren alueella on käynnissä rauhankysymyksiin liittyviä hankkeita ja sovittelutehtäviä. CMI:n työkieli on luonnollisesti englanti. Tämä siksi, että noin puolet työntekijöistä ovat muita kuin suomalaisia. Työssä on tärkeä seurata maailman tapahtumia, ja presidentillä onkin Financial Times ja Herald Tribune lehtipinossaan päällimmäisenä, ja hän lukee niitä päivittäin saadakseen maailmanlaajuisen näkemyksen asioihin. Hänen työntekijänsä seuraavat myös ranskan- ja saksankielisiä uutisia. Kansainvälisten lehtien seasta pilkottaa myös yksi kotimainen sanomalehti, jonka etusivun otsikko kuvaa kielikysymystä konfliktina.

– Jos joku pitää tätä kysymystä konfliktina, niin hän ei ole konfliktia nähnytkään.

Ahtisaari painottaa vielä kerran haastattelun aikana, ettei ruotsin asema ole ongelma Suomessa.

– En halua edes keskustella siitä! En ole eläessäni kuullut kenenkään vaativan, että perustuslakia pitäisi muuttaa – en edes perussuomalaisten. Niin kauan kuin meillä on tämä perustuslaki, jokaisen hallituksen tulee noudattaa sitä tarkkaan. Entä onko Suomessa poliittisia voimia, jotka voisivat muokata Suomesta täysin suomenkielisen? – Sitä en haluaisi edes ajatella, presidentti sanoo. Tarvitsemme ruotsia – erityisesti me suomenkieliset. Kritisoin ruotsinkielisiä ystäviäni siitä, että he vaihtavat heti suomeen puhuessaan minun kanssani. Miten ihmeessä voin puolustaa ruotsia, jos edes ystäväni eivät tohdi puhua sitä kanssani! Mainittuani asiasta useimmat puhuvat nykyään kuitenkin ruotsia kanssani.

Ahtisaari pohtii myös tiedotusvälineiden roolia yhteiskunnassa ja kielikeskustelussa. Kielikysymys saa kaikesta huolimatta paljon palstatilaa, ja syynä voi yksinkertaisesti olla se, että mediassa suositaan konflikteja ennemmin kuin konsensusta. Ahtisaari painottaa, että myös siinä suhteessa Suomi on länsimainen demokratia, jossa pätee painovapauslaki ja lehdistönvapaus. – Mielestäni keskustelu ruotsin asemasta on saanut myös uusia ulottuvuuksia viime aikoina. Toivon, että lapset ja erityisesti vanhemmat ymmärtäisivät ruotsin oppimisen tärkeyden. Sehän on vain yksi vanhempien keino antaa lapsille onnistumisen eväitä elämään ja yhteiskuntaan. – Niin heidän ei tarvitse lähteä Pakistaniin asti oppimaan ruotsia, kuten minä tein, presidentti Ahtisaari nauraa.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Pohjoismainen identiteetti kiinni kielessä

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 18.01.2019 15:38

Aikaisemmin Suomen kouluissa opetettiin, että Suomi ei kuulunut Skandinaviaan vaan Fennoskandiaan! Peruskoulu-uudistuksen ja Rkp:n vaikuttamisen myötä Suomesta lienee tullut osa Skandinaviaa ja meille suomenkielisille suomalaisillekin on "annettu oikeus" olla identiteetiltämme skandinaaveja. Tähän "oikeuteen" on yhdistetty perustulakiin nojaten ruotsin kielen osaaminen. Näin se käy: Ei ole enää kaksi kansaa kaksi kieltä, vaan yksi kansa kaksi kieltä (Anna-Maja Henriksson). Pakkoruotsi tekee tehtävänsä, vai tekeekö!

Myöskään meille suomenkielisille ei aiemmin tuputettu kahden kansalliskielen identiteettiä, vaan meitä oli kahdenlaisia suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä (kuten useimmat kansa- ja kansalaiskoulun käyneet ovat vielä tänä päivänä). Rkp:n säätiölahjoituksilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Ahtisaaren mielipiteisiin. MOT

Vastaa Viestiin