https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005881713.htmlEK PYYSI APUA Jungnerilta, koska keskusjärjestö on huolestunut Suomesta, joka ei ”yllä lähellekään verrokkimaiden tasoa ulkomaisten investointien, pääomien ja osaajien houkuttelemisessa”. Pyrkimys on ennen kaikkea herättää keskustelua, EK kertoo tiedotteessaan.
---
LISTALLA ON EK:N pitkäaikaisia tavoitteita, kuten se, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta pitäisi luopua.
Sen sijaan järjestön normaaleilla toivelistoilla ei ole Jungnerin esittämää kansallista wau-strategiaa, kestävän ruoantuotannon kehittämistä vientituotteeksi ja kulttuurin tuomista oppiaineeksi kouluihin.
JUNGNERIN MIELESTÄ Suomessa koulujen pitäisi aloittaa Yhdysvalloista tutun show and tell -esiintymisharjoittelu, jotta lapset oppisivat viestintätaitoja.
---
ENGLANTI OLISI palvelukieli niissä kunnissa, jotka tästä erikseen päättävät. Palvelukieli tarkoittaa oikeutta saada palvelua englanniksi, oikeutta käyttää työssään englantia sekä riittävää englanninkielisten palveluiden mitoitusta, ottaen huomioon maahanmuuttajien määrä kunnassa.
Minusta tämä on ainoa tie päästä purkamaan virkapakkoruotsia, jota vastaavaa järjestelyä ei ole missään muualla maailmassa. Se on käsittämätön riesa ja monelle opintoja pitkittävä tai jopa keskeyttävä vaatimus. Se ei ole tätä aikaa!
Kun englannista tulee kuntakohtainen palvelukieli, voidaan remontoida kieliopinnot kohtuullisiksi, yksilöllisiksi ja järkeviksi. Virkapakkoruotsi lakkaisi kaikilta ja virkamieheksi pyrkivien kielitaito olisi aina yksilöllinen, useimmilla sisältäisi suomen ja englannin, mutta tarveharkintaisesti yksittäisissä viroissa ruotsin tai muun vähemmistö- tai maahanmuuttajakielen.
Tämä tunnustaisi myös realismin Suomen kielitilanteessa: maan pääkieli ja yleisin yhteinen kieli on suomi ja yleisin yhteinen toinen kieli on englanti, mutta monikielisyys on otettava huomioon inhimillisesti tårkeissä tilanteissa.
Realismia kielitaitovaatimuksiin! Asiantuntijuus riittäköön virkaan - kielet huomioidaan omin järjestelyin!