https://areena.yle.fi/1-4511561Miten maahanmuuttajille opetetaan suomen kieltä ja kuinka hyvin oppi menee perille? Onko vaikeaksi väitetty suomen kieli kotoutumisen este? Roman Schatzin vieraina ovat kielentutkija Heini Lehtonen sekä juristi, poliitikko ja kääntäjä Husein Muhammed.
Ohjelman mukaan Helsingissä on lähiöitä, joissa yli puolet lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Tutkija uskoo, että näiden alueiden kouluissa jo osataan ottaa huomioon opetuksessa tämä monikielisyys. Joka neljäs helsinkiläislapsi puhuu kymmenen vuoden päästä kotona muuta kuin suomea/ruotsia. Tutkijan mukaan suurin osa maailman ihmisistä elää monen kielen rinnakkaisuudessa ja hän ei näe tässä ongelmaa, edes koulussa. Opettajalta vaaditaan aika paljon - herooista hommaa, kehui tutkija.. Schatz huomautti, että Saksassa ollaan kouluissa painottamassa saksan opetusta, jotta voitaisiin opettaa jotain muut - tutkija ohitti tämän... Husein muistutti, että opetuksessa opetuskieli on tärkein. Tutkija myönsi, että suomen kielen taito on tavoitteena.
Sitä ei sivuttu, miten suomenkielisen oppilaan oppiminen eroaa yksikielisessä ja monikielisessä luokassa.
Tutkija kommentoi kieltenopetuksen menetelmiä: oppilasta, joka haluaa oppia kieltä, on opettajan mahdoton estää oppimasta, mutta oppilasta, joka ei halua oppia, on opettajan vaikea saada oppimaan. Tästä olisi pitänyt puhua enemmän. Husein ja tutkija muistutyivat, että kaikki kielet ovat vaikeita eikä suomi ole erityisen vaikea, mutta suomen omaksumisen vaikeuteen tai helppouteen vaikuttaa oppijan kotikieli, oppimishistoria jne.
Schatz kysyy, mitä tehdään niille, joille suomi on vaikeaa. Tutkijan mukaan luonteva kontakti valtaväestöön auttaa löytämään motivaation opiskeluun. Husein peesaa, mutta tunnistaa, että osa yrittää tulla toimeen englannilla, erityisesti akateemisissa ympyröissä.
Lyhyesti puhuttiin kielten arvostuksessa. Syvällinenkin arabian ja kurdin tai somalin taito nähdään sivuseikkana, jos tulija ei osaa englantia eikä omaksu helposti suomea. Schatzille suomi oli viides kieli. Tutkija huomautti, että maahanmuuttajat eivät ole kielitaidottomia vaan suomentaidottomia. Taitoja tulijoilla on ja niille voi rakentaa.
Herkkä paikka on kuulemma se, voidaanko murteellista suomea käyttää osana huumoria. Husein toivoi, ettei ketään pilkata kielitaidosta - mutta kielellä pitääkin leikitellä. Mielenkiintoista oli se, miten sivuttiin arabiasta vaikutteita saavan suomen syntymiseen esim. Itä-Helsingissä...