"Laaja kielitaito" - miksi juuri se olisi siwistyksen ytimessä muuta tärkeämpää?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

"Laaja kielitaito" - miksi juuri se olisi siwistyksen ytimessä muuta tärkeämpää?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.07.2018 07:05

Olen ihmeissäni kuunnellut pakkoa myötäilevien leidien juttuja:

Esimerkki 1.

Tapasin umpisuomenkielisellä seudulla akateemisen leidin, joka valitteluuni pakkoruotsin hankaluudesta alkoi puhua, että hänestä ruotsi pitäisi aloittaa jo neljänneltä luokalta, kun se tuntuu olevan niin hankalaa kaikille...

Kun kysyin häneltä, mihin hän olisi ruotsia tarvinnut, hän myönsi, ettei mihinkään. Kun kysyin, voiko meillä olla neloselta yliopistoon pakollinen kieli, jota suurin osa ei tarvitse mihinkään, hän mietti ääneen, että onhan se niinkin, se ruotsi taitaa olla vain jäänne Ruotsin vallan ajalta...

Me ihmiset olemme niin liikuttavia. Me tiedämme, mitä muka kuuluu vastata - tässä leidin autopilotti lähetti heti pakkoruotsiteeman kuultuaan varhaistusliturgiaa. Kun vastapuoli ei vastannutkaan liturgialla, autopilotti antoi luvan sanoa sen, mitä hiljaisesti ajattelee. Seuraavalla kerralla teemaan törmätessään hän luultavasti käy samat vaiheet läpi - vai olisiko lyhyt keskustelumme saanut hänet luottamaan siihen, ettei liturgiaa tässä teemassa enää tarvita.

Suuri osa ihmisistä seilannee autopilotilla läpi elämän.

Esimerkki 2.

"Itse olen sitä mieltä, että Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa vaikka pienin askelin jo eskarissa. Itse olen aivan onnettoman pas...surkea kielissä vaikka aina olisin halunnut osata kunnolla kieliä. Englanti menee miten menee ja Ruotsia en osaa sitäkään vertaa. Jos lapset oppisivat kieliä jo ihan pienestä asti niin se ei sit tulisi uutena siinä iässä kun kaikki muukin pännii."

Niin tätähän folktinget-verkosto myy pakon varhaistamisen perusteena. Kuitenkin tältäkin kirjoittajalta tekisi mieli kysyä
- johtuuko se, että hän on pas...surkea kielissä todella vain siitä, ettei hän ole saanut aloittaa riittävän ajoissa vai olisiko muita omaan oppimisprofiiliin liittyviä syitä
- jos hänellä on mahtava motivaatio (olisin aina halunnut osata kunnolla), mikä estää lukemasta kieliä nyt - eivät ne aiemminkaan opitut kielet olisi säilyneet aktiivisina ilman jatkuvava ylläpitotyötä
- miten hänen kielitaitoaan parantaa se, että kaikkien muiden lapsilla on pakkoruotsia jo eskarissa riippumatta näiden todellisista kielitarpeista tai taitoprofiileista

Ikään kuin kirjoittaja ei ollenkaan tarvitsisi kieliä vaan niillä on hänelle jokin muu merkitys, ilmeisesti hän kokisi olevansa muitten silmissä jotenkin parempi ihminen, jos hän voisi kertoa osaavansa sujuvaa ruotsia vaikkei sitä ikinä tarvitse.

Miksi niin moni näyttää kaipaavan kielitaidon tuomaa ihailua (keneltä?), muttei harmittele jonkin muun, paljon tarpeellisemman taidon jääneen hankkimatta?

Mahdollinen selitys

Näen taustalla vanhan sivistyskäsityksemme, ns. oppinut väki on meillä aina painottanut kieliä - kyse on vanhan oppikoulun painotuksista.
Aikanaan "sivistyksellä" tarkoitettiin nimenomaan klassista sivistystä, johon kuului antiikin roomalaisten ja etenkin kreikkalaisten klassikkoteosten tunteminen. Klassinen sivistys vaati aikamoista paneutumista, sillä siihen kuului myös latinan ja klassisen kreikan opiskelua: kaksi kuollutta kieltä, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. Opiskelijalla piti siis olla mahdollisuus lukea suhteellisen hyödyttömiä aineita vuosikaudet, mikä vaati opiskelijalta tai hänen vanhemmiltaan merkittävää rahallista panostusta.

Vain suhteellisen rikkailla oli siis varaa klassiseen sivistykseen. Näin ollen sivistyksen osoittaminen oli samalla merkki siitä, että kuuluu rikkaaseen yläluokkaan, jonka ei tarvitse välittää koulutuksensa hyödyllisyydestä. Yleissivistys oli siis huomiota herättävää ajan haaskaamista, kerskakulutusta.---

1800-luvulla --- Yleissivistyksen sisältö muuttui, mutta edelleen se palveli yläluokan kulttuurihegemoniaa: porvaristo, joilla oli varaa kouluttaa lapsiaan, nautti korkeasta statuksesta. Alaluokan matala sivistys riitti todisteeksi heidän alaluokkaisuudestaan. Siksi 1900-luvulla oli suuria pyrkimyksiä lisätä koulutustasoa myös työväestön keskuudessa. Tämän monet näkivät mahdollisuutena sosiaaliseen nousuun. Työväenopistoja ja -lehtiä perustettiin ja yhä useampi työläisperheen lapsi kävi koulua yhä pidempään. ---

Tämän jälkeen mikään ei olekaan suuresti muuttunut. Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. Tämän valossa lähiaikoina käyty keskustelu lukion uudistamisesta vaikuttaa hieman pahaenteisemmältä. Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä". ---

--- väitän yleissivistyksestä paasaavien pelaavan signalointipeliä. Lyhyesti sanottuna signalointipelissä yritän välittää itsestäni jonkinlaista tietoa, mutta voin tehdä sen vain tietynlaisten viestien kautta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa puhuja haluaa viestittää "olen fiksu" ja "kuulun yläluokkaan". Kumpaakaan näistä asioista ei voi sanoa suoraan ääneen, sillä se olisi törkeää itsekehua, joten puhujan tiedostamattoman mielen pitää keksiä sovelias viesti, joka välittää saman sisällön. Yleissivistyksen puolustaminen on aika hyvä viesti tähän tarkoitukseen. Korostan vielä, että koko prosessi on tiedostamaton; yleissivistyksen puolustajat ovat tietoisessa mielessään varmasti aivan vilpittömiä kokiessaan asian itsessään tärkeäksi.
Teksti blogista "Peruskoulupesula"

Vielä parempi, jos "signalointipelin" sivutuotteena syrjäytetään muutenkin kovassa kilpailussa vähemmän koulutettujen perheiden lapsia, maahanmuuttajia jne.

Koulutus näyttää kaikkialla palvelevan erityisesti koulutettujen vanhempien lasten menestystä. Monessa Euroopan maassa on vielä rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa jo kymmenvuotiaiden koulutuksellinen tulevaisuus lukitaan karsivilla valinnoilla, omat koulunsa tuleville akateemisille ja tuleville duunareille. Tilanteemme ei ole poikkeuksellisen huono, mutta meillä on poikkeuksellinen kielitilanne (5% > 95%). EU ei ole kiinnostunut koulutuksellisista ihmisoikeuksista vaan työvoiman liikkuvuudesta ja huippujen keräämisestä Euroopan huippuyliopistoihin. Tässä on pitkä tie edessä.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: "Laaja kielitaito" - miksi juuri se olisi siwistyksen ytimessä muuta tärkeämpää?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.07.2018 09:44

Muistetaan myös, että suomenruotsalaisuus on rakennettu luomaan tarinallisia ratkaisuja, liturgiaa, meemejä, identiteettityön apuvälineitä, omia historiatulkintoja, mediasarjoja näiden ympärille,...

"Lisää kieliä" on ollut heidän meemitehtaansa huipputuote.

Jens Bergin kymmenosaisen suomenruotsalaisuuden haasteita kuvaavan sarjan päätösosan kommenteissa nousi tarve suomenruotsalaisuuden "kertomuksen", narratiivin uudistamiselle:
Keskein uhkakuva on, että digitalisointi ja uudet tekniikat tekevät kielestä toisarvoisen kysymyksen. Silloin suomenruotsalaisista tulisi vain kielivähemmistö muitten joukossa.

--- suomenruotsalaiset eivät halua nähdä itseään vähemmistönä. Mehän olemme suomenkielisten kanssa tasaveroiset. Se tekee meistä ennemmin fifty-sixty kuin viisiprosenttisen.

--- Millainen uuden narratiivin pitäisi olla? Käsite "suomenruotsalainenhan" otettiin käyttöön kieliriitojen aikana 1900-luvun alussa. --- tarvitaan jotain, mikä muovaa ajattelua uusiksi yhtä radikaalisti. --- tarvitaan uusi suomenruotsalainen narratiivi, jotta ylitetään aluepoliittiset erot, skismat ja sisäinen hajaannus.
En central hotbild (som nämns i kolumnen) är ju att digitalisering och moderna lösningar kan göra språk till en icke-fråga. Det här hotar att reducera finlandssvenskarna till vilken som helst språklig minoritet.

--- finlandssvenskar vill inte se sig själva som en minoritet. Vi är ju jämställda med de finskspråkiga! Det gör ju oss snarare till fifty-sixty än fem procent!

--- Vilket ska narrativet vara? "Finlandssvensk" som begrepp togs ju fram under språkstriderna i början av 1900-talet. --- krävs någonting som formar vårt sätt att tänka lika radikalt. --- Det krävs ett nytt finlandssvenskt narrativ för att övervinna regionalpolitiken, schismerna och fragmenteringen
.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... k-sandlada
Samalla kun suomenkielisen suomalaisuuden todellisuuden ja siinä elävien ihmisten todellisten tarpeiden ja tavoitteiden arvostaminen leimataan pahaksi nationalismiksi, ollaan siis puhkumassa uutta, eheämpää narratiivia ruotsinkielisille.

Meitä muita kahlitsevaa uutta liturgiaa HBL jo luonnosteli pääkirjoituksessaan 25.5.2018:

"Uusi, eurooppalaisuuden inspiroima identiteetti voittaa alaa. Yksikielisyys ei riitä, se ei riitä kapeammassa merkityksessä vain suomenkielisyytenä eikä edes laveampana yhdistelmä suomi, ruotsi, englanti. Tarvitaan osaamista monissa kielissä eikä ruotsi ole este tälle."

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: "Laaja kielitaito" - miksi juuri se olisi siwistyksen ytimessä muuta tärkeämpää?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 29.07.2018 12:23

Kaikille suomalaisille ja maahanmuuttajillekin on täysin kirkastunut, että Suomi on kaksikielinen! Kielet ovat suomi ja englanti!

Vastaa Viestiin