Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 10:33

Sanotaan, että vuotta ennen vaaleja pitää olla puolueilla tuleva hallitusohjelma jo pohdittuna. Onko mitään viitettä siihen, että kielivapaus nousisi "ruotsin kielen asema turvattava" -liturgian haastajaksi?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.06.2018 10:47

Ei, päinvastoin kannanotot lisäävät ruotsin kielen velvoittavuutta suomenkielisten ikuisena taakkana.
Ruotsin kielen privilegioaseman säilyttäminen on jokaisen suomenkielisen velvollisuus,
siinä ainakin vihreiden, sdpn ja vasemmiston viesti.

Kokoomuksessa varmasti sama velvollisuusajattelu.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 10:55

Mikä auttaisi niitä harvoja ehdokkaita, jotka käyvät vaalinsa ilman RKP/folktinget-säätiöiden vaalirahaa ja haluavat olla rehellisiä?

Auttaisiko muutaman kohdan "Koulutuksessa painotettava ajattelun taitoja, ei pakkoruotsia"-teeman pähkinänkuoreen koottuja perusteita?

1. Missään maailmassa ei ole pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon! Ei Sveitsissä, ei Kanadassa, ei Espanjassa, ei Irlannissa, ei Islannissa, ei Belgiassa,...

2. ?

3. ?

...

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.06.2018 11:15

Pitää valmistautua väittelyyn eli pakottajilla on väite

Ruotsin pakottaminen kaikille turvaa ruotsin kielen aseman

Vastaväite.

Ruotsin pakottaminen kaikille ei turvaa ruotsin kielen tosiasiallista asemaa, vaan päinvastoin heikentää sitä.

Ruotsin tosiasiallinen asema on heikentynyt koko ajan, vaikka ruotsin kielen statusta on koko ajan nostettu ja velvoittavuutta lisätty.

Jos tavoitteena on suomenruotsalaisten statusajattelun varjelu, minkä muun ryhmän statuksen varjeluun käytetään yhtä paljon aikaa ja rahaa?

Kielelliset oikeudet pystytään turvaamaan huomattavasti kevyemmällä ja kustannustehokkaammilla rakenteilla huomattavasti laadukkaammin esim digitalisaation, keinoälyn ja muun teknologian avulla.

Miksi näitä vaihtoehtoja ei haluta edes pohtia? Miksi annetaan kuva, että ruotsin osalta pakottaminen on ainoa vaihtoehto, kun 180 muuta kieltä hoituvat teknologian avulla?
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 21.06.2018 11:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 11:19

Totta.

Toivon, että lähtökohdaksi kuitenkin nostetaan se, että kieliopintojen määrän ja sisällön määrittely omista taustoista ja tavoitteista on hyvin vahva oikeus - paljon vanhempi kuin vähemmistöjen palveluvaatimukset.
Kielelliset oikeudet pystytään turvaamaan huomattavasti kevyemmällä ja kustannustehokkaammilla rakenteilla huomattavasti laadukkaammin esim digitalisaation, keinoälyn ja muun teknologian avulla.

Miksi näitä vaihtoehtoja ei haluta edes pohtia? Miksi annetaan kuva, että ruotsin osalta pakottaminen on ainoa vaihtoehto, kun 180 muuta kieltä hoituvat teknologian avulla?
Koska kyse ei oikeasti ole kielellisistä oikeuksista tai palveluista...

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.06.2018 11:21

Ensin pitää huonosti perusteltu KOHTUUTON VELVOLLISUUS PURKAA , sitten vasta ruveta vetoamaan metatason oikeuksiin..

Kieliopinnot ei nouse teemaksi kokonaisuutena, mutta ruotsin kielen kohtuuton velvoittavuus voi nousta, koska vasemmisto on jo ohjelmissaan painottamassa nimenomaan ruotsin velvoittavuutta, ei kieliopintoja.
Vain ruotsin velvoittavuutta on korostettu sekä vasemmalla että vihreissä
Niiden mielestä ruotsi on velvollisuus, käy lukemassa näiden ohjelmat läpi.
Kokoomus on vasta laatimassa poliittista ohjelmaansa, joten on kiintoisaa nähdä, miten velvoittava kirjaus sinne saadaan.
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 21.06.2018 11:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 11:27

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.06.2018 11:21 Ensin pitää huonosti perusteltu KOHTUUTON VELVOLLISUUS PURKAA , sitten vasta ruveta vetoamaan metatason oikeuksiin..
Olet varmaan huomannut, että perustelut vaihtelevat - toki ensin tarjotaan perustuslaki ja palveluvelvoite, mutta jos tätä rupeaa rapsuttamaan, keksitään muuta yhtä tyhjänpäiväistä: Pakkoruotsi on, koska

- perustuslaki – ei vaadi pakkoruotsia, jo Brax oikeusministerinä totesi tämän

- kaksikielinen maa – on meillä illuusio, sillä ruotsinkielisiä on meillä alle 5 %, muttei muissakaan useamman virallisen kielen maissa ole mitään pakkoruotsiimme verrattavaa

- ruotsinkieliset palvelut – tulee järjestää ja voidaan järjestää paremmin kuin nyt järjestää ilman pakkoruotsia, tätä suunnittelemaan meillä on leegio virkamiehiä ja heillä palautekanavansa ja malleja meiltä ja muualta, miksi asiaa ei ole jo hoidettu niin, että saataisiin mallista tukea muidenkin kieliryhmien palveluihin

- Norden – avautuu englanniksi, nordborit eivät vaadi meiltä ruotsia, eivät vaatisi skoteiltakaan, mikäli nämä itsenäistyisivät ja haluaisivat lähestyä Nordenia

- vienti – ei vaadi lisää pakkoruotsia vaan laajaa kielivarantoa

- historia – sisältää monia kieliä, ei velvoita tulevaisuutta varten opiskelevia

- yleissivistys – sisältää eri asioita eri ihmisille, välttämätöntä yleissivistystä on kyky ajatella ja ajatella eettisesti, tunnistaa inhimillisen kulttuurin moninaisuutta, argumentoida ja havaita argumentointivirheitä, näitä voi harjaannuttaa esim. pakkoruotsikeskustelussa

- suomenkielisten etu – ei ole, etu on valita itse se kieli&kulttuurialue, johon halua tutustua, jonne mahdollisesti lähtee opiskelemaan/töihin ja jossa saattaa olla valmiiksi sukua ja tuttavia

- ruotsia tarvitaan Suomessa – joku voi tarvita, siksi vapaaehtoinen ruotsi, useimmat eivät tarvitse

- ei ruotsista haittaakaan ole – ei jos kielitaidon saisi pistoksina, nyt pakkoruotsi vie lähes pitkän A-kielen verran resursseja sekä koulutuksesta että yksilöltä, monen kohdalla ruotsin pakollisuus alentaa opiskelutavoitteita, hidastaa ja jopa estää valmistumisen

- tarvitaan vain parempaa opetusta – jos sama opettaja saa loistavia tuloksia englannissa muttei ruotsissa, vika ei ole opetuksessa - sitä paitsi mikään ongelma ei tietenkään ole se, ettei osaa tarpeetonta kieltä, ongelmaksi muodostuu se, ettei saa papereita ilman suoritettua pakkoruotsia

- tasa-arvo, ruotsinkielisetkin joutuvat lukemaan suomea - missä pieni kielivähemmistö ei hyötyisi maan pääkielen opiskelusta, mutta vapaaehtoinenhan suomikin on sitten kun ruotsi on vapaaehtoinen

- pakkoruotsin vastustus on vain hurrivihaa - vihaammeko kaikkia niitä kieliryhmiä, joitten kieltä emme halua pakolliseksi, meillähän ei ole muita pakollisia kieliä, ei edes englanti ole pakollinen

- minulla on ruotsinkielinen isä/poikaystävä/... - niin?

- yksi pakkoruotsi on pikkujuttu - jos se on pikkujuttu, mikseivät pakon kannattajat siis anna jo periksi - tosin kielivarannon kapeus, maahanmuuttajien ja dysleksikkojen ahdinko sekä koulutuksen resurssien hukkakäyttö ei minusta ole mikään pikkujuttu

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.06.2018 11:32

Keskustelijoiden väittelytaito mitataan siinä, että he eivät lähde noille harhapoluille, vaan pysyvät asiassa eli velvoittavuudessa.

Me ei voida ohjeistaa kaikkia väittelyjä muulla neuvoilla kuin keskittymään ydinasiaan, ruotsin velvoittavuuden kyseenalaistamiseen.

Ei mennä ollenkaan sinne ryteikköön.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 11:34

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.06.2018 11:32 Keskustelijoiden väittelytaito mitataan siinä, että he eivät lähde noille harhapoluille, vaan pysyvät asiassa eli velvoittavuudessa.

Me ei voida ohjeistaa kaikkia väittelyjä muulla neuvoilla kuin keskittymään ydinasiaan, ruotsin velvoittavuuden kyseenalaistamiseen.

Ei mennä ollenkaan sinne ryteikköön.
Kyllä se ryteikkö nousee keskustelussa kuin keskustelussa.

Mutta pääongelma on tietysti se, miten ylipäätään nostetaan aihe keskusteluun, kun pakkoruotsin kannattajat ovat valinneet käyvänsä suuret kouluruotsikeskustelut ihan vain keskenään ja leikkivänsä kuollutta muilla foorumeilla - paitsi tietysti säätiöiden jakaessa vaaliavustuksia.
Viimeksi muokannut NRR, 21.06.2018 11:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 11:41

Voidaanko julkisesti puhua pakkoruotsin todellisista syistä, jotka eivät liity mitenkään palveluihin?

Kyse on korvaamattomista eduista pienelle kaksikieliselle joukolle.

Pakkoruotsi takaa
- ruotsinkielisten opintopaikat olemattomin pääsyrajoin suosikkialoilla,
- ohituskaistat virkarakenteissa,
- moninaiset kieliasiantuntijatoimet eri tahoilla...
Suurin osa suomi/ruotsi-kaksikielisistä on ainakin jossain vaiheessa omaa opiskelu/työuraansa napannut jonkin herkkupalan tämän rakennelman tuella. Tämä on ikävä totuus, jota ei missään tutkailla.

Joitakin vuosia sitten ankkalammikossakin puhuttiin siitä, etteivät ruotsinkieliset opiskelijat ole samalla tasolla suomenkielisten kanssa ja ruotsinkieliset opiskelijat itse arvelivat, että motivaatiota ja suorituskykyä verottaa se, ettei ole joutunut tekemään paljon työtä opiskelupaikkansa eteen. Niinpä. Riittää, että tekevät työtä pakkoruotsin jatkumiseksi ja siihen heillä on vuosikymmenten kokemus, valmiit rakenteet niin vaikuttaa kuin pelotella poliitikkoja ja loputtomasti säätiörahaa. Mitään vastaavaa ei ole missään maailmassa - kuten ei ole mitään pakkoruotsin kaltaistakaan.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 11:53

Lisää kieliä on koulujen kehitysmantra nyt, tarkoittaa oikeasti vähemmän ajattelun taitoja.

Pakkoruotsi on nivottu koko koulutuksen reivaamiseen kielipainottteisemmaksi ja projekti on kuorrutettu puheella, jossa sivistys ja ajattelu ovat oleellisesti kiinni vieraissa kielissä. Miksi tähän suostutaan?

Kokoomus&RKP:n lanseeraama kielipainotus kaikille peruskoulussa (kolme pakollista kieltä, joista yksi on pakkoruotsi ja se ykkösellä alkava kieli ei ole englanti - ja myöhemmin nämä kolme kieltä pakollisina yliopistotutkinnoissa) on koko eliitin etu, kotikielestä riippumatta. Kielipainotus on nimenomaan paremmin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien perheiden tapa tehdä koulutuksellisia irtiottoja muista. Yhteinen etu se ei ole, koska silloin kyvystä/halusta opiskella kieliä tulee se keskeisin karsiva tekijä - ja mille aloille kielipainotus oikeasti sopii kynnyskysymykseksi, ei kovin monelle, ei ainakaan yhteiseksi eduksi...
Viimeksi muokannut NRR, 21.06.2018 12:13. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 12:06

Ihmiset eivät tunne pakkoruotsin historiaa!

Ihmiset eivät tunne pakkoruotsin historiaa ja siihen liittyvää tarkoitushakuista ja DDR:stä mallia saanutta pakkopaitaa. Ihmiset aavistelevat, mutta eivät tiedä. Heille on helppo todeta, että "parhaat voimat", "suomenkieliset asiantuntijat" ja "suomenkieliset perheet" ovat muka antaneet tukensa pakkoruotsille.

Todellisuudessa fondenjuristit ovat kutoneet yli kuusikymmentä vuotta tätä pakkoruotsijatkumoa:
- aluksi 50-luvulla tavoitteena oli ruotsi ensimmäisenä yhteisenä ja pakollisena kielenä kansa&oppikoulujatkumossa
- seuraavaksi -68 tyydyttiin pakolliseen ruotsiin kaikille peruskoulussa ja lukiossa
- hippien 70-luvulla rakennettiin kielikomiteoissa kaikille yliopistojen akateemisille pakkovirkaruotsi, joka 90-luvulla saatiin ulotettua myös ammattikorkeakoulututkintoihin
- 2000-luvun alussa päästiin jo kielitaitolakiin, jolloin ainakin näennäisesti pakkoruotsivelvoite sälytettiin jokaiselle kaksikielisen kunnan virkamiehelle
- sen jälkeen on kaadettu kansalaisaloitteita kielivapaudesta ja tuotettu kansalliskielistrategiaa pakkoruotsin tueksi ja kielivarantoselvitystä, jossa ruotsin asemaa ei saanut edes ajatella
- nyt pakkoruotsin rinnalle kaavaillaan kahta muuta kaikille alakoulusta alkaen pakollista vierasta kieltä, jopa niin, ettei englanti olisi se aloittava kieli
- koko ajan on menossa lukemattomia hankkeita pakkoruotsin opetuksen kehittämiseksi siten, että epäonniset 60-vuotta voidaan unohtaa, sillä ihan kohta muka kaikki oppivat ja ruotsi on suositumpi ja tärkeämpi kieli kuin koskaan...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 13:03

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.06.2018 11:15 --- pakottajilla on väite

Ruotsin pakottaminen kaikille turvaa ruotsin kielen aseman

Vastaväite.

Ruotsin pakottaminen kaikille ei turvaa ruotsin kielen tosiasiallista asemaa, vaan päinvastoin heikentää sitä.

Ruotsin tosiasiallinen asema on heikentynyt koko ajan, vaikka ruotsin kielen statusta on koko ajan nostettu ja velvoittavuutta lisätty.
Onko tavoite "turvataan ruotsin kielen asema" jotain, mitä ihmiset oikeasti arvostaisivat, mistä he välittäisivät sanoa puolta sanaa?

Eikö oikeasti pitäisi kyseenalaistaa koko ruotsin kielen asema?
Eikö pitäisi paljastaa pakon todelliset syyt?
Eikö pitäisi kirjata esiin pakon uskomattoman karu historia?
Eikö pitäisi nostaa esiin koulutuksen kehittäjien onneton kielipainotus?

Miten keskustella vain velvoittavuudesta?

pentti
Viestit: 209
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 21.06.2018 13:44

Minusta kielirauhakomitean (1945) työ ja esitetyt periaatteet on hienosti kirjattu Suomalaisuuden liiton Kielipoliittisen ohjelman ensimmäiseen kohtaan Suomalaisuuden historia. Näitä asioita ihmiset eivät (enää) tunne ja ne pitäisi saada julkiseen keskusteluun. Samoin se ilmeinen tosiseikka, että nimenomaan ruotsinkieliset ovat rikkoneet kielirauhakomitean periaatteet ajamalla läpi peruskoulun pakollisen ruotsinkielen opetuksen. Aikoinaan jopa presidentti Halonen puhui kielisopimuksesta, mutta antoi sen kuvan, että suomenkieliset ovat rikkomassa sopimusta, kun pyrkivät karsimaan ruotsinkielisten kohtuuttomia etuoikeuksia. Nyt tarvitsisi vain vaatia paluuta kielirauhakomitean periaatteisiin ja purkaa kaikki myöhemmin syntyneet rakennelmat.

Liitytään joukolla Suomalaisuuden liittoon ja ruvetaan ajaman asioita sen kautta. Eiköhän liiton ”persuleimakin” vähitellen hälvene, jos liittoon tulee (runsaasti) uusia eri taustan omaavia ihmisiä.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten kielivapauden teema näkyy kevään 2019 eduskuntavaaleissa?

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.06.2018 13:52

pentti kirjoitti: 21.06.2018 13:44 Minusta kielirauhakomitean (1945) työ ja esitetyt periaatteet on hienosti kirjattu Suomalaisuuden liiton Kielipoliittisen ohjelman ensimmäiseen kohtaan Suomalaisuuden historia. Näitä asioita ihmiset eivät (enää) tunne ja ne pitäisi saada julkiseen keskusteluun. ---
Tarkoitatko tätä:
”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on, että kummankin kieliryhmän
keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja
siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”.

1. Suomalaisuuden historia

Itsenäisen Suomen kielipolitiikassa voidaan erottaa kolme vaihetta:
1) suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu,
2) pyrkimys lopettaa kielikiistat käytännöllisyyden ja kielipoliittisen puolueettomuuden kautta,
3) ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä ja
4) uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi pysyvästi suomalaisuuteen.
Kielipolitiikan suuri kysymys, joka ehdollistaa myös suhdetta muihin kieliin ja kansoihin, on suomalaisten suhde ruotsin kieleen.

1) Suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu.

Suomen itsenäistyessä
suomalaisten taistelu toisiaan vastaan haavoitti kansan yhtenäisyyttä ja heikensi
suomalaisuutta. Tällöin ruotsinkielisten kielipoliittinen asema vahvistui ja vasemmisto
omaksui kielipoliittisen puolueettomuuden. Suomalaisuusliike vahvistui vähitellen
uudelleen toiminnassa suomenkielisen kulttuurin, taiteen ja tieteen puolesta, sekä
puolustaessaan suomenkielisen väestön oikeuksia korkeimmassa opetuksessa ja
paikallisesti.

2) Pyrkimys kielipoliittiseen käytännöllisyyteen ja puolueettomuuteen.

Kielirauhakomitea linjasi vuonna 1945, että ”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on,
että kummankin kieliryhmän keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista
syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän
taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”. Erityisesti komitea varoitti, että ”on
vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin
oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen.
Kokonaisuuden kannalta on nimittäin
yleensäkin tavallisesti parempi antaa olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen
kehityksen aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi mieluummin kuin
voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa uudistus nopeasti läpi. Olojen
luonnollisen kehityksen vastustaminen taas on vastoin kaikkia terveen
yhteiskuntaelämän vaatimuksia eikä voi johtaa otollisiin pysyviin tuloksiin”.

Suomenkieliset omaksuivat vähitellen kielipoliittisen neutraaliuden, puolueet
lakkasivat korostamasta suomenkielisten erityistä näkökulmaa ja kansalaistoiminta
sekä yhteisöllisyys muodostuivat yhä enemmän kielineutraaliksi, samalla kun
kielipoliittisesti kantaa ottava ns. sinivalkoinen pääoma purettiin. Ruotsinkieliset
säilyttivät kielipoliittisen aktivismin, vahvistivat yhteisöään puolivaltiollisen
toimintapiirin ja kielipolitiikkaan keskittyvän puolueen avulla, sekä jatkoivat,
taloudellisen vallan ja median keinoin, ruotsin kielen aseman ja ruotsinkielisten
oikeuksien puolustamista.

3) Ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä.

”Olojen luonnollinen kehitys” johti 1900-luvun loppupuolella koulutusyhteiskunnan
syntyyn, koulutusaikojen pidentymiseen ja kansainvälisten yhteyksien
monipuolistumiseen ja syvenemiseen. Peruskoulun perustaminen ja
ammattikoulutuksen sekä korkeakoulutuksen laajentaminen asetti kielirauhan
periaatteet uuteen vaaliin. Vuosina 1967–1968 peruskoulua valmisteltaessa
sivistysvaliokunnan enemmistö oli yhden pakollisen kielen kannalla. Ruotsin
pakollisuutta vastustettiin, vedoten kasvatuksellisiin ja pedagogisiin syihin.
Pakolliseksi kieleksi ehdotettiin englantia, perusteena kielen yleismaailmallisuus,
näkyvä asema nykyajan kulttuurissa ja opiskelun helppous. Ruotsinkieliset
vaativat ruotsin pakollisuutta suomenkielisille, vedoten Suomen kaksikieliseen
kulttuuriin, pohjoismaiseen suuntautumiseen ja maan viralliseen kaksikielisyyteen.
Ruotsin opiskelua perusteltiin myös tasa-arvoisena ”rasituksena”.


Ruotsi otettiin opetussuunnitelmaan, mutta ei kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä
syistä, vaan siksi, että kielikysymys oli muuttunut, silloisen
pääministerin Mauno Koiviston sanoin, pedagogisesta poliittiseksi kysymykseksi.
Peruskoulun kieliratkaisu oli kielipolitiikan kannalta ratkaiseva kääntöpiste, josta alkoi
kielirauhan periaatteista irtautuminen. Ratkaisua valmisteltiin neutraalisti,
tarkastelutapa oli käytännöllisen asiallinen eikä kieliryhmäsidonnainen. Tapahtumien
kulku eduskunnassa ja hallituksessa ei kuitenkaan sujunut valmistelun mukaisesti.
Tapahtumasarja ja lopputulos rikkoivat kielirauhan periaatteita. Ensiksi, vaikka
suomalaisuuden määrittely ei kuulunut asiaan (käsittelyssä oli peruskoulun
kieliohjelma), ruotsinkieliset nostivat yksipuolisesti esille yksilöiden ja kansakunnan
tulkinnan itsestään (kaksikielinen kulttuuri, pohjoismainen suuntautuminen ja maan
kaksikielisyys)
. Toiseksi, suomalaisuuden määrittely oli tästä asetelmasta käsin
luonnollisesti hyvin puutteellista ja täysin yksipuolista
. Kun suomalaisuuden
määrittely ei kuulunut asiaan, ei kysymystä pohdittu huolellisesti esimerkiksi
peruslakivaliokunnassa tai muutoin. Puoluepoliittisen kompromissin tehdessään
suomenkieliset poliitikot antoivat – periaatteellista puolta pohtimatta ja tietenkin
tarkoittamattaan – ruotsinkielisten puhua myös (vaikenevien) suomenkielisten
puolesta. Kolmanneksi, päätös rikkoi kielirauhakomitean periaatetta, jonka mukaan
”on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia
oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen”. Lasten ja nuorten käytännöllisten
tarpeiden ohittaminen (puolue)poliittisin perustein merkitsi keinotekoista
puuttumista olojen luonnolliseen kehitykseen
. Neljänneksi, hyvin suuri muutos ajettiin
läpi nopeasti, eikä annettu ”olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen kehityksen
aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi”. Ruotsin valinnaisuus olisi
antanut mahdollisuuden sopeutua kansainvälisten ja kansallisten olojen luonnolliseen
kehityksen. Sen sijaan haluttiin ”voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa
uudistus nopeasti läpi”,
tulkiten asiaan kuulumattomasti ja yksipuolisesti
suomalaisuutta. Esitetyt perusteet eivät kuuluneet asiaan, rikkoivat kielirauhaa, eikä
muita perusteita ollut, joten ruotsin pakollisuutta ei olisi pitänyt säätää. Viidenneksi,
ruotsinkieliset tukeutuivat asian käsittelyssä ulkovaltojen (Pohjoismaiden ja niiden
yleisen mielipiteen) vaikutukseen, rikkoen näin kielirauhan ulkopoliittista
ulottuvuutta
(vrt. ”vähemmistön ulkopoliittinen toiminta on objektiivista ja tapahtuu
valtakuntaa rakentavan toiminnan merkeissä”).

4) Uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi pysyvästi suomalaisuuteen.

Ruotsin pakollisuus
peruskoulussa muodosti lähtökohdan muita kouluasteita koskeville ratkaisuille ja
myöhemmälle kielipolitiikalle, jossa suomenkielisten tarpeet ja niiden selvittäminen
sivuutettiin
. Suomenkielisten tarpeiden sijasta kielipolitiikkaa on viime
vuosikymmeninä hallinnut kokonaan uusi kieliaate. Tässä uudessa kieliaatteessa,
jonka ainekset olivat nähtävissä peruskoulun kieliratkaisussa, näkökulmana on kaksi
kansalliskieltä ja niiden elinvoiman ja tasaveroisen asema turvaaminen
. Tarkastelua ei
siis ohjaa kahden (eri) väestön erilaiset sivistykselliset tarpeet. Ns.
kansalliskielistrategiassa esitetyssä kieli-ideologiassa, ruotsin osaaminen määritellään
osaksi suomalaista identiteettiä ja yleissivistystä
. Perusteena käytetään ruotsin
kuulumista suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen kuulumista Pohjoismaihin. Kuitenkin
perustuslain näkökulmasta väite ”Suomi on kaksikielinen maa” tarkoittaa
kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, puhuvien väestöjen olemassaoloa ja näiden
väestöjen oikeuksia. Väite ruotsin kielen kuulumisesta suomalaisuuteen tai vaatimus,
jonka mukaan enemmistön on osattava vähemmistön kieltä, rikkoo
kielirauhakomitean periaatteita.

Kun ruotsin käytettävyys on kehityksen kuluessa edelleen vähentynyt ja vastaavasti
muiden kielten osaamistarve on kasvanut, on valtiovalta ja media ryhtynyt
korostamaan ruotsin osaamisen tarvetta työelämässä ja muuten.
Hienosti kirjoitettu, jouduin ottamaan viitteet pois. Tätä pitäisi kyllä tiivistää ja selkiyttää.

Mutta tässä ei nyt ole viittaustakaan palveluvelvoitteeseen, jonka pitäisi olla se perimmäisin pakkoruotsin peruste. Ei, tässä on lähtökohtana suomalaisuuden määrittely kielipolitiikan keinoin. Tosin ei ole myöskään näkyvissä se, miksi kaksikielisyysilluusio pakkoruotsineen on niin tärkeä eliitille eli etuoikeuksia ei mainita.

Vastaa Viestiin