https://kuntalehti.fi/uutiset/ministeri ... kokeiluun/Tohinalla puuhattu alueellinen kielikokeilu uhkaa vesittyä pahemman kerran. Kokeilun tavoitteena on antaa kielivalintoja pohtiville peruskoulun 5. luokkaisille mahdollisuus vaihtaa toisen kotimaisen kielen opiskelu vieraan kielen opinnoiksi ja sitä kautta laajentaa opiskeltavien kielten kirjoa.
Eniten esillä on ollut ruotsin vaihtaminen venäjään, mutta muitakin kieliä on mahdollisuus opiskella, mikäli kunnat lähtevät kokeiluun mukaan. Vaikka venäjän taitajien tarve etenkin itärajan kunnissa on suuri, niin yllättävän harva kunta on mahdollisuuteen tarttunut.
Ministeri Sampo Terho kaipaa entistä enemmän kuntia mukaan rohkeaan kokeiluun.
-Aikaa on vielä hakea kokeiluun ja kyllä minun käsityksen mukaan monia isojakin kuntia on tulossa mukaan kokeiluun, Terho valaa optimismia.
Kiintiö tuskin täyttyy
Kattavaa koottua tietoa kokeiluun lähtevistä kunnista ja kuntien mahdollisista kielenvaihtajista ei ole saatavissa. Kuntalehden kartoituksen perusteella varsin monet kunnat ovat nostaneet kokeilun suhteen kädet pystyyn. Hakuaika kokeiluun päättyy perjantaina 23.2. ja jo nyt näyttää selvältä, että 2 200 peruskoululaisen kiintiön täyttyminen olisi melkoinen yllätys. Liikkeelle kuitenkin lähdetään.
-Huomattavasti pienemmälläkin määrällä saadaan kokemuksia ja palautetta kielivalinnoista kerättyä. 2 200 oppilaan kiintiö oli keskustelujen ja kompromissien tulos, ministeri kertoo.
Kielikokeilun vastustajat ovat pelotelleet sillä, kuinka tärkeä ruotsi on jatko-opinnoissa. Sampo Terho haluaa kumota vastustajien väitteet.
-Jo tähän kokeiluun liittyvä lainsäädäntö yksiselitteisesti vapauttaa kokeiluun osallistuvat nuoren ruotsin kielen opinnoista toisella asteella. Ja nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ruotsin kielestä vapauttamisen yliopisto-opinnoissa. Tätä on sovellettu esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho huomauttaa.
-Ja toisaalta ehtii sitä myöhemminkin. Itsellänikin ruotsin kielen opinnot alkoivat yliopistossa täysin nollasta, vaikka kaikki pakkoruotsitunnit oli tullut kouluaikana istuttua luokassa, ministeri paljastaa.
Pakkoruotsin puoltajat ovat puoltaneet ruotsin merkitystä opiskeluaineena Suomen kaksikielisyydellä ja sillä, että muitakin ns. ”pakkoaineita” koululaisen lukujärjestykseen tungetaan.
-Kaksikielisyys on valtion kaksikielisyyttä. Ja ilman matematiikan alkeita et pärjää missään, mutta ilman ruotsin kielen taitoa voi elää kaikissa maailman maissa Ruotsia lukuunottamatta, ministeri Terho korostaa.
Eikö sittenkään tarvetta?
Alun perin kielikokeilua perusteltiin sillä, että Itä- ja Pohjois-Suomen kunnista on tullut toiveita ruotsin vaihtamisesta venäjän kieleen. Kun viidesluokkalaisille on tullut vaihtoehto aloittaa venäjän kielen opiskelu kuudennelta luokalta, niin innokkaita ei olekaan löytynyt. Ei siitäkään huolimatta, että valtio maksaa 95 prosenttia kokeilun kuluista.
Esimerkiksi Lappeenrannassa kartoitettiin kielikokeiluun halukkaita Wilma-kyselyn kautta. Reilusta 700 viidesluokkalaisen vanhemmista vain 13 ilmoitti olevansa ehdottoman kiinnostuneita kokeiluun. Kielikokeilusta mahdollisesti kiinnostuneita oli yhteensä 9 kappaletta. Kun kielikokeilusta kiinnostuneet oppilaat jakaantuivat vielä 11 eri koululle, niin kaupunki ei tarttunut valtion tarjoukseen.
Eniten kiinnostusta kielikokeiluun oli Lappeenrannassa Myllymäen koululla, jossa kahdeksan oppilaan vanhemmat olivat edes jossain määrin kiinnostuneita. Ja vaikka Lappeenrannassa Venäjän naapurissa eletään, niin suosituin vieras keli oli espanja, jonka opiskelusta oli kiinnostuneita neljän oppilaan perheet.
Ruotsin vaihdolla vaikutuksia
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ei ole yllättynyt kentän nuivasta suhtautumisesta alueelliseen kielikokeiluun.
-Kuntaliitto suhtautui kokeiluun aika kriittisesti jo alunperin. Se ei ole ollut meille yllätys, että kokeiluun ei ole hakeuduttu. Jatko-opinnoissa ruotsin kielen vaihtaminen ei ole ihan yksinkertaista ja se saattaa aiheuttaa hyvin haasteellisia tilanteita nuorille, Terhi Päivärinta arvioi.
Kuntaliitossakin tunnetaan kentältä kuuluneet toiveet ruotsin vaihtamisesta venäjään, mutta tosipaikassa törmätään sitten koulumaailman realiteetteihin.
-Venäjän kielen opetus kunnissa ruotsin sijalla ei ole ihan yksinkertaista toteuttaa. Toisaalta osa kunnista tarjoaa jo nyt venäjän kieltä A2-kielenä nuorille, Päivärinta jatkaa.
Mitään ongelmaa ei olisi, jos B1-ruotsi alkaisi yläkoulussa kuten ennen, jolloin vaihtoehtoista tarjontaa löytyisi joka koululla.
Mitään ongelmaa ei olisi, jos A2-valinta vapauttaisi B1-ruotsista.
Mitään ongelmaa ei olisi, jos olisi huolehdittu dysleksikkojen ja maahanmuuttajien vapautukset kuntoon jo ennen kokeilua.
Mutta kun piti antaa RKP:lle kaikki periksi, jotta suomenkielisten kieliopinnot olisivat pakkoruotsin panttivankeina ikuisesti.