Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.02.2018 16:32

Luovun käsitteestä vapaa kielivalinta, se on liian vieras ja vaikeasti ymmärrettävä.

Kannatan sitä, että maassamme on pääkielenä suomi (ainoa yhdistävä kieli ja 90%:n äidinkieli) ja pakkoruotsi poistuu kaikkialta, koulutuksesta ja hallinnosta.

Liturgisiin tilanteisiin voidaan nostaa ruotsia, saamen kieliä ja englantia, tai vaikka latinaa, viroa, venäjää tai karjalaa. Oman kielellisen identiteettinsä jokainen rakentaa itse.Todellisuus on kuitenkin se, että maan pääkieli on suomi eikä pakkoruotsille ole sijaa.

Pakkoruotsi oli alkujaankin virhe ja teki paljon hallaa. Kielitaitovaatimuksia ei jatkossa paisutella. Dysleksikoille ja maahanmuuttajille on oltava aina tarjolla vapautuksia.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 09.02.2018 17:36

Sekä vapaa kielivalinta että pakkoruotsi ovat tai olivat ihan hyviä termejä, mutta ne on tahallisesti haluttu vastustajan taholta tehdä vaikeasti ymmärrettäviksi.

Kaikki eivät ole jaksaneet perehtyä sanojen tarkoitusperiin! Kun niihin syventyy, sanat antavat juuri oikeaan osuvan käsityksen asioiden tilasta.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.02.2018 19:18

Kaikki tietävät, mitä tarkoittaa pakkoruotsi, sen sijaan vapaa kielivalinta on useimmille vieras.

Enkä halua joutua kieltämään englannin mahdollista pakollisuutta. Niin merkittävän kielen pakollisuus ei olisi riesa ja rasite kuten pakkoruotsi vaan ymmärrettävä ja yleisesti hyväksytty käytäntö kuten se on naapurimaissa ja Ahvenanmaalla.

Loputonta teettelyä folktinget-verkostolta yrittää väitää, että meillä olisi pakkoenglanti tai pakkosuomi, nehän valitaan ilman pakkoakin. Pakkoruotsi on pakkoruotsia juuri siksi, ettei sitä valittaisi ilman pakkoa ja jopa vapautukset on pitänyt estää, jottei annettaisi yhtään periksi, muuten pakon järjettömyys ja vastenmielisyys laittaisivat dominot liikkeelle.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 09.02.2018 20:39

Suomi on pääkieli! Sen pitäisi olla kaikille selvä asia.

Pakkoruotsi pois, niin sen jälkeen tilanne normalisoituu vastaamaan demokraattisen maan normaalioloja kielirintamalla.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 10.02.2018 07:05

TK kirjoitti:Suomi on pääkieli! ---
Pakkoruotsi pois ---
Näin.
Eikä enää liturgiaa.
Kieltenopiskelusta ei saa tehdä turhaa riesaa ja rasitetta,
Yhdenkään erityisoppilaan, maahanmuuttajan tai tekniikkaan suuntautuneen nuoren opinnot eivät saa pitkittyä saati keskeytyä ruotsivaatimuksiin.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 10.02.2018 12:37

Olettaisin, että seuraaviin vaaleihin mennessä olisi mahdollista saada jotakin aikaan. Se edellyttää sitä, että jokaisesta puolueesta etsitään ne henkilöt, joiden tiedetään kannattavan vapautta. Heitä on paljon nykyisessä eduskunnassa ja varmasti heidät myös tiedetään ja tunnistetaan.

Puolueilla on omat vaatimuksensa (vaalituki, puoleen talous), mutta jos ja kun ulkopuolinen paine saataisiin riittävän voimakkaaksi, sisäinen paine saataisiin murrettua. Viime vaaleissa valitsematta jäi jo (ainakin kokoomuksesta) joukko edustajia, jotka vastustivat "Vapaa kielivalinta" - kansalaisaloitetta.

Ehdotus uudeksi "kielistrategiaksi" pitäisi pohtia ja sopia niin valmiiksi, että sitä voitaisiin suoraan ehdottaa hyväksyttäväksi. Eli työhön kaikki kynnelle kykenevät eikä jäädä odottamaan, että Rkp ja Folktinget ennättävät taas ensin!

Suomi on demokraattinen valtio!

lpo
Viestit: 174
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 20.02.2018 20:13

Tänään on ollut otsikoissa työllisyysaste, joka on noussut uusimpien mittausten mukaan jo 70,9 %:iin, mutta korkeampaakin tasoa haluttaisiin tavoitella. Mitenkähän järkevää lienee tässä tilanteessa roikuttaa ruotsia vaille maistereita löyhässä hirressä ja antaa valmistumisen riippua poliittisen turhakeaineen suorittamisesta?

Jos mietitään työllisyyttä kokonaisuutena, niin pelkkiä maakuntien työttömyyslukuja on turha vertailla, sillä tämäniltaisten uutisten mukaan mm. Varsinais-Suomessa vallitsee korkeampi työttömyystaso kuin Uudellamaalla vaikka telakka- ja autoteollisuus vetäisivät kyllä väkeä. Ahvenanmaan mainitseminen taas on turhaa, sillä sen työttömyysluvut ovat matalat ihan erityisistä syistä. Ammattikorkeiden ja yliopistojen kielikoulutuksen järkeistäminen toisi yksinkertaisesti helpotusta tähän ongelmaan ja työmarkkinoille saataisiin vapautettua väkeä, jotka ovat yleensä kerryttäneet osaamista omalta alaltaan jo kesätöissä.

Virkamiesruotsin ja sen jälkeen ylipäänsä pakkoruotsin poistolle kertyy entistä enemmän painetta, kun hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito alkaa muodostumaan entistä ongelmallisemmaksi. Simputus ei voi jatkua ikuisesti, sillä jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa ja ylimääräisistä turhakkeista on loppujen lopuksi pakko alkaa karsimaan.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.02.2018 20:33

Kannattaa muistaa ero sen suhteen, mitä tarkoittaa "yksi pääkieli" ja "yksikielisyys"

Tutkija Pasi Saukkonen on tätäkin pohtinut varsin analyyttisesti..

Huom! Saukkonen ei ole Uusi kielipolitiikka +ryhmän jäsen, joten svekomaanien kannattaisi kuunnella häntä ja hänen maltillisia kommenttejaan..
Suomi ei ole valitettavasti hankkeessa mukana, mutta Helsinki ja laajemmin pääkaupunkiseutu olisi monikielisyytensä ja kielipoliittisen järjestelmänsä vuoksi erinomaisen mielenkiintoinen tapaus. Osin tästä syystä minut paikalle pyydettiinkin kertomaan, mitä tarkoittaa kaupunkitason monikielisyys Suomen virallisen kaksikielisyyden kontekstissa. Power point -esitykseni aiheesta löytyy pdf-muodossa englanninkielisenä täältä. Esitykseni päätelmissä esitin seuraavia näkemyksiä Helsingin monikielisestä nykypäivästä ja tulevaisuudesta:

Suomi on monikielinen yhteiskunta ja Helsinki kielellisesti on moninainen paikkakunta. Muodollisesti ne ovat myös niin kaksikielisyyttä kuin monikielisyyttä hyväksyviä ja jopa arvostavia paikkoja. Helsinki on yksi Suomen virallisesti kaksikielisistä kunnista.
Sekä virallisen kaksikielisyyden että muun monikielisyyden osalta kielipolitiikan toteutus jää kuitenkin kauas tavoitteista ja lupauksista. Joko luvattuja tai tavoiteltuja asioita ei toteuteta lainkaan tai niihin suunnatut resurssit ovat riittämättömät suhteessa tarpeeseen. (Ks. myös esim. Kaksikielinen Helsinki -työryhmän raportti.)
Tällä hetkellä kielellisen variaation lisäksi lisääntymässä on myös yksilöiden kaksi- ja monikielisyys: suuri osa ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä on sujuvia myös suomen kielessä ja monet muissakin kielissä; maahanmuuttajat ja heidän lapsensa oppivat äidinkiel(t)ensä tai kotikiel(t)ensä lisäksi myös suomea (ja/tai ruotsia); monet taustaltaan suomenkieliset osaavat erinomaisesti myös muita kieliä.
Pidemmällä aikavälillä Helsinki (ja Suomi) voivat kuitenkin monikielisyyttä arvostavista ylevistä puheista huolimatta yksikielistyä. Tällöin suomen kieli jyrää alleen muut kielet, joiden käyttö privatisoituu ja joiden osaaminen kuihtuu ja käyttöala kapenee. Parissa sukupolvessa yhteiskunnan ja yksilöiden orastava monikielisyys voi olla mennyttä ja siihen liittyvät mahdollisuudet lopullisesti kadotetut. Vaikka onkin tärkeätä, että kaikki Suomessa (ja Helsingissä) asuvat osaavat riittävästi suomea selviytyäkseen elämässä, yksikielistyminen olisi hyvin valitettava kehityssuunta.
Toinen tilaisuus oli Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä pidetty ”Äidinkielenä kaksikielisyys” -keskustelutilaisuus, johon osallistuin yhdessä Husein Muhammedin kanssa. Taustalla oli Familia ry:n DUO-hankkeen parin vuoden takainen julkaisu nimeltä Äidinkielenä kaksikielisyys – Kaksikulttuuristen perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen. Tilaisuus oli hyvin keskustelullinen, mutta omien puheenvuorojeni keskeinen sisältö on kiteytettynä seuraava:

Yhteiskunta on aina monimuotoinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yhteiskunnat ovat tosiasiallisesti monikulttuurisia: monikielisiä, moniuskontoisia, monietnisiä sekä tavoiltaan ja traditioiltaan moninaisia. Politiikan olennainen tehtävä on organisoida tätä erilaisuutta siten, että yhteiskunta pysyy koossa ja kykenee saavuttamaan yhteisesti asetettuja tavoitteitaan. Tämä erilaisuuden organisointi edellyttää vallitsevien olosuhteiden hyvää ymmärtämistä. Tätä ymmärtämistä helpottaa se, jos käytettävissä on monikulttuurisuuden rakenteista ja ilmenemismuodoista luotettavaa tietoa.

Suomi on monikielinen yhteiskunta. Suomessa on myös koko itsenäisyyden ajan tehty monenlaista kielipolitiikkaa, joka kohdistuu kansalliskieliin suomeen ja ruotsiin, saamen kieliin, muihin historiallisiin vähemmistökieliin sekä viimeaikaisen muuttoliikkeen synnyttämiin uusiin kieliryhmiin – ja tietenkin kaikkien näiden kielten käyttäjiin. (Ks. aiheesta myös esim. Suomen kansalliset vähemmistöt -julkaisu.)

Suomalaisen kielipolitiikan tiedollinen perusta on väestötietojärjestelmään sisältyvä Suomessa asuvien rekisteröity äidinkieli. Jokaisella suomalaisella on yksi ja vain yksi rekisteröity äidinkieli. Tämän tiedon perusteella suomalaisia kutsutaan myös usein mediassa ja tutkimuksessakin suomenkielisiksi, ruotsinkielisiksi, saamenkielisiksi, venäjänkielisiksi jne. Niitä, joiden rekisteröity äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, kutsutaan usein vieraskielisiksi tai muunkielisiksi.

Tämä kielitilastointijärjestelmä on luotu ennen muuta Suomen virallisen kaksikielisyyden tarpeita ajatellen. Kansallisia kieliä puhuvien oikeuksien toteutumisen, esimerkiksi julkisten palvelujen tarjoamisen, kannalta on ollut olennaista tietää, kuinka paljon Suomessa ja Suomen kunnissa on ollut suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Järjestelmä on luotu siihen aikaan, kun suuria kieliryhmiä oli Suomessa vain kaksi ja kun hyvin suuri osa näiden kielten puhujia oli yksikielisiä, joko suomen- tai ruotsinkielisiä.

Tämän päivän Suomi on kuitenkin aivan erilainen kuin sata vuotta sitten. Suomessa puhutaan virallisen kielitilaston mukaan noin 150 kieltä. Todennäköisesti kieliä on paljon enemmän, koska kaikkia kieliä ei nykyjärjestelmässäkään tilastoida. Sen lisäksi, että Suomi on monikielinen, yhä useammat ihmiset ovat myös monikielisiä siinä mielessä, että he osaavat äidinkielen tasoisesti kahta tai useampaa kieltä. Monet eivät myöskään halua tai pysty identifioitumaan vain yhteen kieleen tai kieliryhmään.

Yhteiskunnan ja yksilötason monikielisyyden näkökulmasta väestötietojärjestelmän äidinkielitieto on ongelmallinen, jopa harhaanjohtava. Jos sitä käytettäisiin vain alkuperäiseen tarkoitukseen, kansalliskielten puhujien määrän ja aseman määrittämiseen sekä kuntien yksi- tai kaksikielisyysstatuksen ratkaisemiseen, ongelma olisi pieni. Mutta rekisteröidyn äidinkielen avulla esitetään virheellisiä käsityksiä myös muusta monikielisyydestä. Näin ollen myös yhteiskunnan kielipoliittisia tarpeita ja mahdollisuuksia määritetään väärään tietoon perustuen.

Itsenäisen Suomen ensimmäisestä kielilaista on kulunut sata vuotta vuonna 2022. Tämä voisi tarjota samalla hyvän tilaisuuden järjestää kielellisen moninaisuutemme tilastointi tavalla, joka vastaa todellisuutta paremmin kuin nykyinen järjestelmä.

Ks. tarkemmin myös esim. artikkelini Tieto & trendit -lehdessä, Husein Muhammedin aihetta käsittelevä juttu löytyy Maailman kuvalehti -julkaisun verkkosivuilta. Ks. myös Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.02.2018 20:33

Kannattaa muistaa ero sen suhteen, mitä tarkoittaa "yksi (virallinen) pääkieli" ja "yksikielisyys" tai "yksikielistyminen" saati "yksikielistÄminen"

Tutkija Pasi Saukkonen on tätä aihepiiriä pohtinut varsin analyyttisesti..
Verrattuna esim Helsingin kaupunginvaltuuston linjauksiin..joissa ei ollut analytiikkaa edes nimeksi.

Huom! Saukkonen ei ole Uusi kielipolitiikka -ryhmän jäsen, joten svekomaanien kannattaisi kuunnella häntä ja hänen maltillisia kommenttejaan..
Suomi ei ole valitettavasti hankkeessa mukana, mutta Helsinki ja laajemmin pääkaupunkiseutu olisi monikielisyytensä ja kielipoliittisen järjestelmänsä vuoksi erinomaisen mielenkiintoinen tapaus. Osin tästä syystä minut paikalle pyydettiinkin kertomaan, mitä tarkoittaa kaupunkitason monikielisyys Suomen virallisen kaksikielisyyden kontekstissa. Power point -esitykseni aiheesta löytyy pdf-muodossa englanninkielisenä täältä. Esitykseni päätelmissä esitin seuraavia näkemyksiä Helsingin monikielisestä nykypäivästä ja tulevaisuudesta:

Suomi on monikielinen yhteiskunta ja Helsinki kielellisesti on moninainen paikkakunta. Muodollisesti ne ovat myös niin kaksikielisyyttä kuin monikielisyyttä hyväksyviä ja jopa arvostavia paikkoja. Helsinki on yksi Suomen virallisesti kaksikielisistä kunnista.
Sekä virallisen kaksikielisyyden että muun monikielisyyden osalta kielipolitiikan toteutus jää kuitenkin kauas tavoitteista ja lupauksista. Joko luvattuja tai tavoiteltuja asioita ei toteuteta lainkaan tai niihin suunnatut resurssit ovat riittämättömät suhteessa tarpeeseen. (Ks. myös esim. Kaksikielinen Helsinki -työryhmän raportti.)
Tällä hetkellä kielellisen variaation lisäksi lisääntymässä on myös yksilöiden kaksi- ja monikielisyys: suuri osa ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä on sujuvia myös suomen kielessä ja monet muissakin kielissä; maahanmuuttajat ja heidän lapsensa oppivat äidinkiel(t)ensä tai kotikiel(t)ensä lisäksi myös suomea (ja/tai ruotsia); monet taustaltaan suomenkieliset osaavat erinomaisesti myös muita kieliä.

Pidemmällä aikavälillä Helsinki (ja Suomi) voivat kuitenkin monikielisyyttä arvostavista ylevistä puheista huolimatta yksikielistyä. Tällöin suomen kieli jyrää alleen muut kielet, joiden käyttö privatisoituu ja joiden osaaminen kuihtuu ja käyttöala kapenee. Parissa sukupolvessa yhteiskunnan ja yksilöiden orastava monikielisyys voi olla mennyttä ja siihen liittyvät mahdollisuudet lopullisesti kadotetut. Vaikka onkin tärkeätä, että kaikki Suomessa (ja Helsingissä) asuvat osaavat riittävästi suomea selviytyäkseen elämässä, yksikielistyminen olisi hyvin valitettava kehityssuunta.
Toinen tilaisuus oli Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä pidetty ”Äidinkielenä kaksikielisyys” -keskustelutilaisuus, johon osallistuin yhdessä Husein Muhammedin kanssa. Taustalla oli Familia ry:n DUO-hankkeen parin vuoden takainen julkaisu nimeltä Äidinkielenä kaksikielisyys – Kaksikulttuuristen perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen. Tilaisuus oli hyvin keskustelullinen, mutta omien puheenvuorojeni keskeinen sisältö on kiteytettynä seuraava:

Yhteiskunta on aina monimuotoinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yhteiskunnat ovat tosiasiallisesti monikulttuurisia: monikielisiä, moniuskontoisia, monietnisiä sekä tavoiltaan ja traditioiltaan moninaisia. Politiikan olennainen tehtävä on organisoida tätä erilaisuutta siten, että yhteiskunta pysyy koossa ja kykenee saavuttamaan yhteisesti asetettuja tavoitteitaan. Tämä erilaisuuden organisointi edellyttää vallitsevien olosuhteiden hyvää ymmärtämistä. Tätä ymmärtämistä helpottaa se, jos käytettävissä on monikulttuurisuuden rakenteista ja ilmenemismuodoista luotettavaa tietoa.

Suomi on monikielinen yhteiskunta. Suomessa on myös koko itsenäisyyden ajan tehty monenlaista kielipolitiikkaa, joka kohdistuu kansalliskieliin suomeen ja ruotsiin, saamen kieliin, muihin historiallisiin vähemmistökieliin sekä viimeaikaisen muuttoliikkeen synnyttämiin uusiin kieliryhmiin – ja tietenkin kaikkien näiden kielten käyttäjiin. (Ks. aiheesta myös esim. Suomen kansalliset vähemmistöt -julkaisu.)

Suomalaisen kielipolitiikan tiedollinen perusta on väestötietojärjestelmään sisältyvä Suomessa asuvien rekisteröity äidinkieli. Jokaisella suomalaisella on yksi ja vain yksi rekisteröity äidinkieli. Tämän tiedon perusteella suomalaisia kutsutaan myös usein mediassa ja tutkimuksessakin suomenkielisiksi, ruotsinkielisiksi, saamenkielisiksi, venäjänkielisiksi jne. Niitä, joiden rekisteröity äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, kutsutaan usein vieraskielisiksi tai muunkielisiksi.

Tämä kielitilastointijärjestelmä on luotu ennen muuta Suomen virallisen kaksikielisyyden tarpeita ajatellen. Kansallisia kieliä puhuvien oikeuksien toteutumisen, esimerkiksi julkisten palvelujen tarjoamisen, kannalta on ollut olennaista tietää, kuinka paljon Suomessa ja Suomen kunnissa on ollut suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Järjestelmä on luotu siihen aikaan, kun suuria kieliryhmiä oli Suomessa vain kaksi ja kun hyvin suuri osa näiden kielten puhujia oli yksikielisiä, joko suomen- tai ruotsinkielisiä.

Tämän päivän Suomi on kuitenkin aivan erilainen kuin sata vuotta sitten. Suomessa puhutaan virallisen kielitilaston mukaan noin 150 kieltä. Todennäköisesti kieliä on paljon enemmän, koska kaikkia kieliä ei nykyjärjestelmässäkään tilastoida. Sen lisäksi, että Suomi on monikielinen, yhä useammat ihmiset ovat myös monikielisiä siinä mielessä, että he osaavat äidinkielen tasoisesti kahta tai useampaa kieltä. Monet eivät myöskään halua tai pysty identifioitumaan vain yhteen kieleen tai kieliryhmään.

Yhteiskunnan ja yksilötason monikielisyyden näkökulmasta väestötietojärjestelmän äidinkielitieto on ongelmallinen, jopa harhaanjohtava. Jos sitä käytettäisiin vain alkuperäiseen tarkoitukseen, kansalliskielten puhujien määrän ja aseman määrittämiseen sekä kuntien yksi- tai kaksikielisyysstatuksen ratkaisemiseen, ongelma olisi pieni. Mutta rekisteröidyn äidinkielen avulla esitetään virheellisiä käsityksiä myös muusta monikielisyydestä. Näin ollen myös yhteiskunnan kielipoliittisia tarpeita ja mahdollisuuksia määritetään väärään tietoon perustuen.

Itsenäisen Suomen ensimmäisestä kielilaista on kulunut sata vuotta vuonna 2022. Tämä voisi tarjota samalla hyvän tilaisuuden järjestää kielellisen moninaisuutemme tilastointi tavalla, joka vastaa todellisuutta paremmin kuin nykyinen järjestelmä.

Ks. tarkemmin myös esim. artikkelini Tieto & trendit -lehdessä, Husein Muhammedin aihetta käsittelevä juttu löytyy Maailman kuvalehti -julkaisun verkkosivuilta. Ks. myös Kielikoulutuspolitiikan verkoston valtakunnallisen kieliparlamentin kannanotot vuodelta 2017.
https://pasisaukkonen.wordpress.com/201 ... lsingissa/

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.02.2018 20:43

Joko luvattuja tai tavoiteltuja asioita ei toteuteta lainkaan tai niihin suunnatut resurssit ovat riittämättömät suhteessa tarpeeseen. (Ks. myös esim. Kaksikielinen Helsinki -työryhmän raportti.)
Mutta pakkoruotsi pitää olla, maksoi mitä maksoi..
Siitä ei tingitä! Onhan tää nyt kertakaikkiaan absurdi tilanne.
Muista lupauksista ja tavoitteista tingitään, mutta
suomenkielisen ruotsivelvollisuus
on ruotsinkielisen suojelluin kielellinen oikeus!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.02.2018 21:11

Saukkonen on muovannut käsitystään Husein palautteen perusteella.

Näin kirjoitti Husein Muhammed maailmankuvalehdessä arvioidessaan Saukkosen kirjaa ja tässä sen kielipoliittista ehdotusta kovennetusta pakkoruotsista ns. kaksikeilsissä maakunnissa:
Suomeen suuntaavat maahanmuuttajat asettuvat pääosin juuri rannikolle. Suomen houkuttelevuutta vähentää jo nyt se, että muuttaja joutuu Suomessa – toisin kuin monissa muissa maissa – oppimaan kielen, jota hän ei ennalta osaa ja josta hänelle ei ole muualla hyötyä. Saukkosen ehdotus tarkoittaisi, että muuttajat joutuisivat opiskelemaan kaksi uutta ja outoa kieltä, jotka ovat maailmanlaajuisesti käyttökelvottomia. Ehdotus veisi kohtuuttomasti hukkaan resursseja paitsi muuttajalta myös yhteiskunnalta.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/12973

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.02.2018 21:12

Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.

Kolumnissa vuonna 2014 Maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992

Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.

Vihreiden Husein Muhammed on kommentoinut myös pakkoruotsia että pakkovirkaruotsia:
"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.02.2018 08:30

Suomenkielisen enemmistön intressit ja näkökulma ja intressit tässä pitää olla painopisteenä.

5 % n vähemmistön kieli ikuisena riippakivenä ja velvollisuutena -
Täysin mahdoton ajatus!

Toki erityisryhmien tarpeet on hyvä mainita, mutta pääpaino on enemmistöön kohdistuvan simputuksen lopettaminen.

Saukkonen on kysynyt, kuka olisi se taho, joka alkaa uudistaa kielipolitiikkaa? Ei sellaista ole, koska keskustelumonopoli on annettu suomenruotsalaisille edunvalvontakoneistolle.

Ilman poliitikkojen heräämistä asia ei etene, vaikka kuinka me täällä kirjoiteltaisiin keskenämme tai facebookissa ja muualla.

Mutta joka tapauksessa me jatkamme! Kunnes oikeus toteutuu!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.02.2018 09:43

Tärkeintä olisi saada vapautukset niille, jotka vapautuksia tarvitsevat ja haluavat.

Tämä on nyt estetty, jotta ei syntyisi kapinaa. Siksi meillä dysleksikko tai puolikielinen maahanmuuttajalapsi lukee suomen lisäksi englantia, omaa kotikieltään ja ruotsia.

Kapinaa ei aiheuta järjetön pakko vaan se, että joku muu pääsee siitä irti. Ikävähkö inhimillinen lainalaisuus. Siksi edelleen painotan vapautuksia, jotka ovat lakien ja asetusten mukaan jo nyt mahdollisia, mutta joita ei anneta, koska virkaruotsi blaa blaa.

Siksi minusta olisi tärkeää painottaa näiden haavoittuvien erityisryhmien oikeuksia, heitä on kuitenkin noin kolmannes pääkaupunkiseudunkin oppilaista.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Jatkossa vain suomi pääkieleksi ja pakkoruotsi pois

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 21.02.2018 19:19

Pakkoruotsista ei saa vapautusta erityisopetuksessa oleva oppilas, jolla on lukivaikeuksia ja vaikeuksia oman äidinkielensä lukemisessa tai/ja kirjoittamisessa! Pakkoruotsista ei vapauteta myöskään kåytöshäiriöisiä, vaikka he 6.luokalle siirtyessään saavat raivokohtauksia joutessaan opiskelemaan kieltä, jota eivät tule koskaan tarvitsemaan. Raivarit jätkuvat yläkoulussa! Häiriökäyttäytyminen saattaa jatkua järjettömien kieliopintojen takia. Päästötodistus saattaa jäädä saamatta! (Englantia kaikki nuoret tarvitsevat ja opiskelevat yleensä mielellään!)

Syrjäytyneistä nuorista ollaan huolissaan! Ovatkohan päättäjämme tietoisia siitä, miksi he ovat syrjäytyneet ja keitä siihen ryhmään kuuluu? Usein he ovat juuri niitä yläkoulussa turhautuneita oppilaita, jotka jäävät ilman peruskoulutodistusta tai se todistus on "armosta" annettu, jotta he pääsisivät ammattikouluun. Sieltä he usein kuitenkin jäävät pois muutaman kuukauden kuluttua, koska ammattikoulussa alkaa sama "pakkoruotsikidutus", johon he ovat törmänneet yläkoulussa tai nykyisin törmäävät jo 6.luokalla.

Tämä on iso ongelma, joka kouluviranomaisten ja opetushallituksen pitäisi nostaa esiin!

Vastaa Viestiin