Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.08.2017 03:26

Pakkoruotsia reippasti kritisoivat opetusneuvokset ehdottivat virkaruotsin suhteen näin:
Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. Pakollisuutta perustellaan viime kädessä sillä, että maamme ruotsinkieliset ovat oikeutettuja omakielisiin viranomaispalveluihin. Tämän perusteella ruotsin osaamista edellytetään kaikilta korkeakoulutetuilta riippumatta siitä, missä päin maata he työtään tekevät.

--- on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa.

---

Nykyinen keskipitkän ruotsin oppimäärä ei riitä tuottamaan akateemisissa ammateissa tarvittavaa kielitaitoa. Tästä kertoo Vaasan ja Seinä­joen sairaaloiden päivystyksestä käyty keskustelu.

On määriteltävä tehtävittäin ja paikkakunnittain virat, joissa ruotsin taitoa tarvitaan ja edellytetään.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html

Onko tässä realistiset ensiaskeleet virkapakkoruotsin purkuun?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.02.2018 19:24

Näinkö?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.02.2018 19:42

Finelc 2012 lausunto löytynee arkistoista, sen mukaan voidaan aloittaa.
Korkeakoulujen kielikeskusten verkosto FINELC ehdotti jo vuonna 2012 lainsäädännön muuttamista siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. Liitteenä kyseinen lausunto ”Toiminnallista ruotsia”- hankkeeseen.
”Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista.
Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi.
Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot” FINELC 2012

2014 yliopistoille annettiin muutama miljoona "ruotsin opetuksen kehittämiseen", ja Finelc hiljennettiin siististi..

Sama metodi varmaan torpedoi seuraavankin aloitteen..
Tässä taas muutama miljoona ruotsin opetuksen kehittämiseen..

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.02.2018 07:21

NRR kirjoitti:Pakkoruotsia reippasti kritisoivat opetusneuvokset ehdottivat virkaruotsin suhteen näin:
--- on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa.

---
Miten edetään?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.02.2018 07:38

NRR kirjoitti:
NRR kirjoitti:Pakkoruotsia reippasti kritisoivat opetusneuvokset ehdottivat virkaruotsin suhteen näin:
--- on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa.

---
Miten edetään?
Edetään vaikka siten, että luetellaan ne alat, missä ruotsin osaaminen on substanssiosaamista riippumatta siitä, millaista uraa aikuinen haluaa luoda..julkisella sektorilla vai yksityisillä.


Luettele hyvän tahdon eleeenä alat, missä ruotsin osaaminen on relevanttia ammatillisen osaamisen osana..
Jätetään julkisen sektorin sinänsä ylimitoitetut poliittiset kielitaitovaatimukset toistaiseksi muuttumattomiksi..
Aikuinen opiskelija osaa päättää, pyrkiikö julkiselle vai yksityiselle sektorille. Suurin osa ei ole koskaan ollut julkisen sektorin palveluksessa.

Katsotaan sitten, miten kyseinen koulutus on järjestetty esim viidessä vertailumaassa, vaikka Saksa, Britannia, Norja, Ranska tai vaikka Tanska.

Aloitetaan tästä.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.02.2018 10:40

Hyvän tahdon eleet saa jäädä.

Ruotsin opettaja on ainoa ala, jolla ruotsi on oleellista.

Jos lähdetään realismista muiden kieliryhmien kannalta, mitkään hyssytelytaidon liturgiat ei käy.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.02.2018 12:17

Jos FINELC asiantuntijalausunto sivuutettiin täysin 2012, vähissä keinot ovat meillä tavallisilla kansalaisilla vaikuttaa asiaan.

Lausunto on punnittua puhetta, mutta korvat on suljettu..

Miten pakottajien korvat saadaan auki ja kuuntelemaan??

Kun ei ole sitä vaihtokaupan mahdollisuutta..
Ruotsinkielisiä palveluita ei aiota lisätä ainakaan Sipilän hallituksen aikana, vaan palvelut turvataan nimenomaan virkamiesruotsilla ja muuttamalla aluehallinto kaksikieliseksi täysin suomenkielisilläkin alueilla (maakunnissa)
Viite: OKM038:00/2011
Lausunto: Toiminnallista ruotsia - lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lausuntopyynnöstä. Verkosto keskittyy lausunnossaan oman toimialueensa kannalta olennaisiin seikkoihin, ja tarkastelee raporttia erityisesti kielikoulutusjatkumon näkökulmasta.
Korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen perusteella yliopistojen kielikeskukset toimivat koulutusjatkumon loppupään portinvartijatehtävässä varmistamassa toisen kotimaisen kielen taitoa. Onkin luontevaa, että työryhmän raportin toimenpide-ehdotuksissa (erityisesti ehdotus nro 8) kohdistetaan odotuksia myös kielikeskuksia kohtaan. Myönteistä on, että ehdotettuihin toimenpiteisiin oltaisiin valmiita ohjaamaan erillisrahoitusta. Toimenpide-ehdotuksen sisältöä on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti; tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen menetelmiä kehittämällä on varsin vaikea tehtävä, ja sen realistisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia on syytä tarkkaan harkita.
Tutkintoasetuksen kytkentä kielilainsäädäntöön määrittelee yliopistotutkinnon suorittajalta vaaditun kielitaidon tiet ylle taitotasolle, mutta samaan aikaan yliopistoon otettavien opiskelijoiden ruotsin kielen taito on vuosi vuodelta heikentynyt. Kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevan pakollisen vaatimuksen saavuttamiseksi tarvittavaa perustaitoa ei enää varmisteta edeltävällä koulutusasteella, eli lukio ei tältä osin tuota kaikille ylioppilaille todellista korkeakoulukelpoisuutta. Siten umpeen kurottava ero lähtö- ja tavoitetason välillä on kasvanut siinä määrin, että se asettaa kielikeskukset vaikeaan tilanteeseen opetuksen järjestämisen ja voimavarojen riittävyyden suhteen. Kun koko yliopistotutkinnon saaminen voi jäädä riippumaan toisen kotimaisen suorituksesta, muodostuvat myös paineet kielikeskuksia kohtaan suuriksi. Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi.
Perusasetelma on siis varsin ongelmallinen, ja todellisia, kestäviä ratkaisuja olisi korkeakoulujen näkökulmasta kaksi: joko 1) peruskoulun ja lukion tuottaman kielitaidon selvä kohentuminen, jotta sen varaan voidaan kielikeskuksissa rakentaa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito, tai

2) lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja
toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.

Ensin mainittu vaihtoehto edellyttäisi kaikkien niiden toimenpide-ehdotusten menestyksellistä toteutumista, joita raportissa ehdotetaan kouluopetuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen, toiminnallisen kielitaidon ja oppijakeskeisyyden korostaminen sekä opettajankoulutuksen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, jotka edistäisivät myös korkea-asteen kielikoulutuksen tavoitteita. Jos peruskoulu ja lukio tuottaisivat sellaisen kielitaitopohjan kuin niiden pitäisi, korkeakoulujen tehtävä saattaa opiskelijat asetuksen edellyttämälle taitotasolle ruotsin kielessä olisi realistinen. Ylioppilaskokeen ohjaava vaikutus on tunnetusti suuri lukio-opetuksen suhteen, eikä ruotsin ylioppilaskokeen valinnaisuus ole omiaan kannustamaan tavoitteelliseen opiskeluun. Toisaalta lukion ruotsinopetus vaikuttaa edelleen keskittyvän pitkälti ylioppilaskirjoituksiin ja sitä kautta kielen rakenteiden korostamiseen kielitaidon muiden osa-alueiden kustannuksella, vaikka jo lähes puolet ikäluokasta jättää ruotsin kirjoittamatta.

Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi tutkintoasetuksen muuttamisen. Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. Voinee ennustaa, että joillakin tieteenaloilla ruotsin suorittaminen osana yliopistotutkintoa vähenisi radikaalisti, kun taas sellaisilla aloilla, joilta työllistytään julkisiin tehtäviin, ruotsin suorittaminen olisi edelleen suosittua. Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi.


Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot.
Raportin toimenpide-ehdotuksiin sisältyvä menetelmien kehittäminen sopisi hyvin yliopistojen kielikeskusten toimintakulttuuriin, jossa pedagoginen kehittäminen on keskeisellä sijalla. Samalla kielikeskusten verkosto voisi jatkaa valtakunnallisten, verkostomaisten kehittämishankkeidensa perinnettä (mm. Korkeakoulujen ruotsin arvioinnin yhtenäistämishanke, Virtuaalikielikeskushanke, Laatu ja kehittäminen ja arviointi yliopisto-opiskelijoiden kieli-, kulttuuri- ja viestintäopinnoissa -hanke). Myös kielikeskusten piirissä tunnistetaan selvästi tarve kehittää ruotsin opetusta uusimman tutkimustiedon pohjalta sekä sellaisin pedagogisin lähestymistavoin ja opetusjärjestelyin, jotka ottavat entistä paremmin huomioon työelämän tarpeet, opiskelijoiden erilaistuvat yksilölliset tarpeet, koulupohjaa täydentävän opetuksen, asenneilmaston jne.
On huomattava, että kehittämisinnostaan ja -osaamisestaan huolimatta kielikeskusten tuskin on mahdollista kehittää sellaisia menetelmiä, jotka yksin ratkaisisivat nykytilanteen. Jos nyky tilanteeseen ei tule ratkaisevaa parannusta, eivät korkeakoulut erillisrahoituksenkaan turvin voi luvata paikkaavansa tilannetta, semminkin kun erillisrahoitus ei voine jäädä pysyväksi ratkaisuksi.
Vuokko Paakkonen
Puheenjohtaja
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC)



1)Kuinka moni lukiolainen päätyy virkamieheksi
2)Kuinka moni virkamies todella tarvitsee ruotsia

Siinä kaksi kysymystä, jotka Terho voisi nostaa keskusteluun

Myös kysymys siitä, miksei virkaa voi hakea aidolla pätevyydellä ja suorittaa ns. virkakielitutkinto vasta viran vastaanottamisen jälkeen osin työaikana. Tulisi tarkemmin mietittyä sekin, missä sitä kielitaitoa oikeasti tarvitaan.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.02.2018 12:21

Myös opetusneuvosten avoimet kirjeet hesarissa ohitettiin täysin, vaikka ne taatusti luettiin pakkoruotsin tukijoukoissa.

Tästä on kuitenkin lähdettävä.

Kuka lähestyy näitä opetusneuvoksia? Minä ilmeisesti. Katsotaan.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.02.2018 12:25

Sipilän hallituksen kielipolitiikka estää tämän kytköksen purkamisen, koska vaihtoehto on ruotsinkielisten palveluiden parantaminen, ja sitä Sipilä ei halua tehdä, vaan lähtee siitä, että kaikki suomenkieliset ovat palvelijoita.

Ruotsinkielisille itselleenkään ei halua Sipilä antaa lupaa palvella itseään, vaan lähtökohta on suomenkielisten palveluvelvollisuus ja siitä johdettu virkamiesruotsivaatimus.

Mitä tekevät siniset hallituksessa? Kuvittelevatko he saavansa kannatusta seuraavissa vaaleissa lupaamalla pakkoruotsin poistoa vaalikampanjasta ?

Sinisiltä puuttuu kyllä kaikki näytöt, kun tähän kokeiluun ei saatu selkeäsanaisesti kirjattua vapautusmahdollisuudesta virkaruotsista kaikissa jatko- opinnoissa.



Lausunto 2012
2)
lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja
toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 06.02.2018 12:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.02.2018 12:29

NRR kirjoitti:Myös opetusneuvosten avoimet kirjeet hesarissa ohitettiin täysin, vaikka ne taatusti luettiin pakkoruotsin tukijoukoissa.

Tästä on kuitenkin lähdettävä.

Kuka lähestyy näitä opetusneuvoksia? Minä ilmeisesti. Katsotaan.
Etköhän sinä ole luontevin henkilö siihen yhteydenottoon..
Toki yhteydessä heihin on oltu jo 2011, kun he olivat vielä virassa.
Silloin vastaus oli, että älkää vaarantako lapsenne tulevaisuutta liian kovalla pelillä..

Voi jestas, yksi mitätön maatiainen " pelaa liian kovaa peliä" kun haluaa vapauttaa jälkikasvunsa vuosisataisesta ikeestä eikä muuta pyydä..keneltäkään, vain vapautta..

Mutta kun vapautta ei annettu, silloin on pakko pöyhiä pakkojärjestelmän juurisyyt esiin..

Ja onhan ne syyt löytyneet, ja vähäinenkin ymmärrys ruotsin kielen aseman suhteen loppunut aikoja sitten.

Mutta asiaan, tuossa on hyvä pohja tuossa asiantuntijalausunnossa. Muokkaa siitä.

Kiteytettynä
lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja
toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 06.02.2018 13:36

Vielä YKSI tärkeä ja ehkä tärkein kysymys! Mihin suomenkielinen suomalainen yleensä tarvitsee ruotsia? Vastaus: Pienen kielivähemmistön etujen turvaamiseen!

Miten virolaiset ja muut Baltian maiden asukkaat pystyvät elämään ja käymään kauppaa? Miten saksalaiset selviytyvät? Miten kaikki sujui Suomessa vuoteen 1968 asti siten, että vain pieni osa kansastamme SAI opiskella vieraita kieliä? Perustuslaki oli voimassa v.1968, kun peruskoululaki säädettiin ja ruotsin kieli tuli kaikille pakolliseksi oppiaineeksi.

Miksi Matti Meikäläisen pitää täyttää se sivistyksellinen aukko, joka suurimmalla osalla meidän kansanedustajistamme on kohtalaisen puutteellinen.

Ruotsinkielisten asema pitää nostaa kokonaisuutena keskusteluun. Sitä Nils Torvalds aikoinaan ehdotti!Heidän asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa on ratkaistava muuta kautta kuin hankaloittamalla suomenkielisten kieli- ja korkeakouluopintoja sekä viransaantimahdollisuuksia!

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.02.2018 14:16

Ruotsinkielisten asema pitää nostaa kokonaisuutena keskusteluun. Sitä Nils Torvalds aikoinaan ehdotti!
Mutta eikös ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asema ole nimenomaan ollut kielipolitiikan keskiössä viimeiset 200 vuotta..

Nyt on uuden kielipolitiikan aika.

Aika tehdä kielipolitiikkaa, jossa suomenkieliset, suomen kieli ja suomenkielisten intressit on keskiössä.

Ruotsin kielilain periaatteet vuodelta 2009 ovat hyvä lähtökohta Suomen pääkielimallin kehittämiseksi.

Koko tähänastinen kielipolitiikka on pitänyt keskiössä

Ruotsinkielisten tarpeet
Ruotsinkielisten oikeudet
Ruotsinkielisten pelot
Ruotsinkielisten sitä ja tätä

Ruotsinkieliset siis koko ajan kielipolitiikan keskiössä.

Ruotsinkieliset ovat olleet ja ovat edelleen kielipolitiikan subjekteja, suomenkieliset objekteja, joilla vain välinearvo ruotsinkielisten tarpeiden, oikeuksien toteuttajina ja ruotsinkielisten pelkojen ja ahdistuksen lievittäjinä.keinona pakkoruotsi!

Meillä on nykyisessä kielipolitiikassa vain välinearvo, vaikka olemme enemmistönä!.

Muissa maissa enemmistö on kielipolitiikan lähtökohta ja subjekti, ja vähemmistön oikeudet turvataan vähemmistöpolitiikalla, ei kansalliskielipolitiikalla..

Suomenkieliset ja suomen kieli kielipolitiikan keskiöön!

Ruotsin kieli ja ruotsinkieliset vähemmistöpolitiikan keskiöön, jos ne johonkin keskiöön halutaan..

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 07.02.2018 10:35

Tarkoitin juuri samaa asiaa, mutta suomenruotsalaiset ja heidän myötäilijänsä ovat Suomessa aivan eri asemissa kuin suomenkieliset ovat Ruotsissa!

Pääkieli - vähemmistökieli olisi realiteetti, mutta miten se savutetaan? Rkp:llä on rahaa ja sillä saa valtaa! Keskustelu pitäisi avata, mutta sitä käydään vain keskustelupalstoilla ja svenska ylellä.

Suuri muutos olisi välttämätön, mutta miten se toteutuu tässä poliittisessa ympäristössä? Rkp käytti presidentti Ahtisaarta kansalliskielistrategian toteuttamiseen! Saivat oikeusministeriöön kieliasiainneuvoksen ja muut mukavaa siinä sivussa.

Mielenilmaus? Lukiolaiset? Yliopisto-opiskelijat? Lukiolaiset onnistuivat viimeksi, mutta seuraava etappi on saavuttamatta!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.02.2018 12:07

Lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien liitot ovat tällä hetkellä ihan pihalla. Johtohenkilöt ovat ilmeisesti koulutuksessa poliittista uraa varten ja heille on sorvattu äärimmäisen sovinnaiset kannanotot tyyliin "lisää kieliä, ruotsi ei ole ongelma". Nykyisellä porukalla ei ole halua nostaa aihetta pohdintaan.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Miten virkapakkoruotsi poistetaan?

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 08.02.2018 14:43

Pyrkimyksenä tulee siis olla palaaminen peruskoulua edeltävään aikaan (ilman, että jokaiselle hallinnon alalle perustetaan oma ruotsinkielinen osastonsa, joka vielä 1970-luvulla oli käytäntö). Parempi tietysti sekin järjestely kuin nykyinen! Saisivat keskenään huolehtia palveluistaan!

Peruskoulu-uudistus muutti nimittäin myös ruotsinkielisten asemaa. Ennen uudistusta ruotsinkieliset eivät opiskelleet suomea muualla kuin oppikoulussa. Tämän voisi nostaa esiin. Ruotsinkielisten palvelutarpeen pitäisi nyt olla vahäisempää kuin ennen 1970-lukua! Ruotsinkielisten pitäisi siis kaiken järjen mukaan osata suomea. Yleensähän perusteluna ovatkin olleet sellaisten vanhusten tarpeet, jotka eivät ole lapsuudessaan saaneet opetusta suomen kielessä.

Yksi merkittävä tekijä virkamiesruotsin poistamiseen yliopistoista on muiden kielten opiskelun vähäisyys verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Nykyiset vieraiden kielten osaajat vie kaupan ja tekniikan alat. Tähän perustuu EK:n vaatimus kieliosaamisen laajentamisesta.

Mistä teemme tulevaisuudessa vieraiden kielten opettajat, jos emme heitä nyt kouluta? 1950- ja 1960-luvuilla hankimme yliopistoihin opettajat Englannista, koska meillä koulutettiin ennen sotia pääasiassa vain ruotsin ja saksan osaajia (ja vähäisessä määrin muita kieliä) eli ruotsin, saksan ja esim. ranskan opettajat koulutettiin oman maan ylioppilaista.

Näistä aiheista voisi joku kirjoittaa laajemmin lehdistöön!

Vastaa Viestiin