Tämän palstan keskustelu aiheesta viewtopic.php?f=13&t=2344Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten yhdistämisen jälkeen myös Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen poliiseilta on vaaditaan ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Kielitaidon todistamiseksi vaaditaan käytännössä kielitutkinto, jota järjestää esimerkiksi opetushallitus.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos järjesti marras–joulukuussa valmennusta ruotsin kieleen, jotta kielitutkinnon suorittaminen helpottuisi.
Yksi tutkinnon kanssa tuskailevista on vanhempi konstaapeli Mikko Leino Järvenpään poliisiasemalta. Hän valmistui poliisiksi vuonna 2000, eikä kielitutkinto kuulunut silloin koulutusohjelmaan, kuten nykyisin poliisikoulusta poliiseiksi valmistuvilla.
– Olen tarvinnut ruotsia kerran tai kahdesti työurani aikana. Ennemmin tarvittaisiin englannin, viron ja venäjän taitoa. ---
Valmennuksen tutkintoon kustansi työnantaja, mutta kielitutkinto pitää kustantaa itse. Suullinen ja kirjallinen koe maksavat yhteensä 158 euroa. Kokeet voi suorittaa erikseenkin, mutta molemmista on päästävä läpi tyydyttävin arvosanoin.
Osa ei päässyt mistään osiosta läpi.
Leino kävi kielitutkintokokeessa heti valmennusjakson jälkeen joulukuussa. Hän ei läpäissyt sitä.
– Ensiksi ajattelin, että antaa olla, mutta kun vain yhdestä kuudesta osiosta tuli hylätty, ajattelin, että yritän vielä toisen kerran.
Hän kertoo, että myös tutkintoon osallistuneet kollegat pitivät koetta vaikeana.
– Osa ei päässyt mistään osiosta läpi. Minä olen sentään lukenut pitkän ruotsin koulussa, enkä silti läpäissyt koetta, hän miettii.
Hänen mielestään koko vaatimus ruotsin kielen osaamisesta on turha.
--- Leino arvioi, että vain noin 20–30 prosenttia tutkintokokeessa olleista läpäisi sen.
Mitään helpotusta tilanteeseen ei saatu.
Viime vuonna nostettiin esiin maahanmuuttajakielten tarve:
Tämän palstan keskustelu aiheesta viewtopic.php?f=13&t=2728Poliisihallituksen mukaan poliisin kenttätyössä pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän maahanmuuttajien kielitaitoa. Maahanmuuttajataustaisten värväämistä poliisiin jarruttavat kuitenkin kielitaitovaatimukset.
Kaikkien poliisien on suoritettava ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kurssi eli virkamiesruotsi. Ilman sitä poliisi ei voi saada virkaa rannikkoalueen ja Kaakkois-Suomen kaksikielisistä poliisilaitoksista.
Poliisihallitus on neuvotellut sisäministeriön kanssa siitä, voitaisiinko ulkomaalaistaustaisille poliiseille sallia erivapauksia suomen tai ruotsin osaamisessa, jos henkilöllä on muuta poliisille hyödyllistä kielitaitoa. Päätöksiä ei kuitenkaan ole.
– Tahtotilana on saada lisää vähemmistöjen edustajia poliisin työhön. Poliisin kelpoisuusvaatimukset ovat kuitenkin ennallaan, eikä lakimuutoksia ole tällä hetkellä odotettavissa, sanoo kehittämispäällikkö Satu Koivu Poliisihallituksesta.
Mikään ei ole muuttumassa. Aiheesta on valmistunut lopputyö poliisiammattikorkeasta: https://www.theseus.fi/handle/10024/137362. Siinä todetaan
Todellisten taito- ja toimenpidetarpeiden sijaan tiedeyhteisömme on tukenut apurahoin väitöskirjaa, jossa keskitytään kaksikielisyysnäytelmän vaatimusten täyttymiseen Pohjanmaan poliisissa.Tarve ruotsin kielelle on Helsingin seudulla tutkimuksen mukaan vähäinen ja tarve useiden muiden kielten, kuten venäjän ja arabian osaamiselle, olisi suurempi.
Tämä on oleellinen ongelma: oikeat ongelmat ohitetaan, koska virkapakkoruotsista ei voi muka tinkiä, ja nostetaan esiin näennäisongelmia, kuten svenska yle nyt paheksunnan poliisin "ruotsivihamielisyydestä". Tämän palstan keskustelu aiheesta viewtopic.php?t=3132&view=unread&_link_ ... 022#unread
Olemme ajaneet suomalaisen yhteiskunnan tilaan, jossa rehellisyys ja järki nostetaan esimerkeiksi vihamielisyydestä! Kun rehellinen poliisi toteaa, että pakkoruotsi on keskiaikainen jäänne ja suru-kaksikielisyyden toteuttaminen järjetöntä, hänet leimataan ruotsivihamieliseksi. Sen sijaan ok on se, ettei huomioida lainkaan kielitilanteen ja poliisityön todellisuuden muutosta, joka nostaa esiin aivan toisenlaisia kehitysvaatimuksia.