Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:04

Nimimerkiltä Saara tuli hyviä huomioita:
Saara kirjoitti:Katselen näitä dokumentteja yhä useammin teknologisen kehityksen ja digitalisaation kulmasta. On viiden vuoden sisällä mahdollista ja kymmenen vuoden kuluttua itsestään selvää, että kaikkien kansanryhmien asioiminen tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omalla kielellään, saati asiakirjojen saaminen kielellä kuin kielellä, on arkipäivää. Nykyiselle kielipolitiikalle on kohta haettava perusteluja muualta.
Saara kirjoitti:Kiinnostavin dokumentti on itse mietintö. Valiokunta esittää laille yksimielisesti normaalia lainsäätämisjärjestystä. Samalla valiokunta esittää paljon uutta, kokeilua säätelevää lainsäädäntöä. Sivistysvaliokunta tuskin laatii näitä pykäliä itse.

Mietintö itsessään kuin myös Ojasen lausunto antavat myös lukuohjeen: lausunnon perusteluosaa käytetään tulevissa tilanteissa perusoikeuksien tulkinnan avaimena. Näin ei ole ollenkaan merkityksetöntä, mitä perusteluosassa sanotaan. Kaikki viittaukset kokeilun ongelmiin voivat nousta kokeilun hyväksymistä keskeisemmiksi.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:16

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Taustaa

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa. Lain mukaan kokeiluluvan saanut koulutuksen järjestäjä tarjoaa kokeiluun osallistuville oppilaille vieraan kielen opetusta toisen kotimaisen kielen opetuksen sijasta.

Eduskunta on hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen opiskelun valinnaisuudesta (KAA 2/2014 vp) edellyttänyt, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua (EK 54/2014 vp).

Hyväksyttävä tavoite ja oikeasuhtaisuus

Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntely edellyttää lähtökohtaisesti samanlaista kohtelua muun muassa asuinpaikkaan katsomatta. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin pitänyt jonkinasteiseen erilaisuuteen johtavaa kokeilulainsäädäntöä sinänsä hyväksyttävänä yhdenvertaisuuden kannalta, mikäli kokeilulle on osoitettavissa hyväksyttävä tavoite (ks. esim. PeVL 51/2016 vp, s. 3, PeVL 20/2012 vp, s. 2 ja PeVL 58/2001 vp, s. 2/II sekä niissä viitatut lausunnot). Valiokunta on tällöin korostanut, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn ja että kokeilu saattaa ainakin joissakin rajoissa muodostaa sellaisen hyväksyttävän perusteen, jonka nojalla muodollisesta yhdenvertaisuudesta voidaan tinkiä alueellisessa suhteessa (PeVL 42/2010 vp, s. 5/I, PeVL 11/2002 vp, s. 2—3 ja PeVL 58/2001 vp, s. 2).

Nyt ehdotettavan kokeilun tarkoituksena on lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan lisätä kokeiluun osallistuvien opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ja saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä ja selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen sekä osaamisen vahvistumiseen. Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Perustuslakivaliokunta on pitänyt opetuksen ja koulutuksen kehittämistä hyväksyttävänä perusteena kokeiluiden toimeenpanemiseksi (PeVL 70/2002 vp, s. 2/II). Hyväksyttävyyden arvioinnin kannalta merkitystä on kuitenkin sillä, että kokeilussa on kyse perustuslain 17 §:ssä tarkoitettujen keskenään oikeudellisesti tasavertaisten kansalliskielien opetuksesta.

Lakiehdotuksen mukaiseen kokeiluun voivat osallistua kokeiluluvan saaneiden opetuksen järjestäjien luvassa tarkoitetussa koulussa perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat viidennellä tai kuudennella vuosiluokalla 1 päivän elokuuta 2018 alkavana lukuvuonna ja jotka eivät ennen kyseisen lukuvuoden alkua ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Säännös kokeiluun osallistujista koskee siten muodollisesti niin suomea kuin ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevia. Kuitenkin hallituksen esityksessä (s. 11) arvioidaan ruotsinkielisten oppilaiden osallistumisen kokeiluun olevan vähäistä. Ruotsinkielisissä kouluissa noin 90 prosenttia oppilaista valitsee suomen joko A1- tai A2-kieleksi, yleensä jo kolmannelta vuosiluokalta tai sitä aiemmin.

Ehdotetulla kokeilulla on siten käytännössä merkitystä perustuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kansalliskielistä lähinnä vain ruotsin kielen kannalta. Perustuslain 17 §:n 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset perusoikeudet edellyttävät paitsi kielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista muun muassa yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisessä (HE 309/1993 vp, s. 65, ks. myös esim. PeVL 12/2017 vp, s. 3).

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp, s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on perustusvaliokunnan mukaan keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään (PeVL 12/2004 vp, s. 2/I). Kuitenkin toisen kotimaisen kielen opetus on valiokunnan mielestä myös osa kokonaisuutta, jolla turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista.

Hallituksen esityksen (s. 12) mukaan kokeilulla ei arvioida olevan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia tai vaikutuksia kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Myös perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan kokeilun välittömät vaikutukset kielellisten oikeuksien toteutumiseen jäävät kokeilun määräaikaisuuden ja rajatun laajuuden vuoksi vähäisiksi. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei ehdotettu lainsäädäntö ole hyvin sopusoinnussa niiden valiokunnan aikaisempien kannanottojen kanssa, jotka koskevat valtioneuvoston kielilainsäädännön soveltamista koskevia kertomuksia. Valiokunta on pitänyt tärkeänä selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta (PeVM 1/2010 vp, s. 6/II, PeVM 6/2006 vp, s. 4/II). Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla (PeVM 1/2010 vp, s. 6/II).

Perustuslakivaliokunta pitää lisäksi huolestuttavana sitä hallituksen esityksessäkin (s. 12) mainittua seikkaa, että valinnaisuudessa on olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen että alueisiin liittyvien vinoutumien riski.

Perustuslakivaliokunta on kytkenyt kokeilun hyväksyttävyyden myös nimenomaisesti tietojen ja kokemuksien hankkimiseen tiettyjen suunnitteilla olevien uudistusten vaikutuksista (PeVL 51/2016 vp, s. 3, PeVL 19/1997 vp, s. 1/I). Nyt ehdotetun lain tarkoituksena on muun ohella saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä ja selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen sekä osaamisen vahvistumiseen. Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Kokeilun seurannasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta on säännöksiä lakiehdotuksen 2 §:ssä. Lisäksi seurantatutkimuksen järjestämisen mahdollistavasta kokeilurekisteristä ehdotetaan säädettäväksi 7 §:ssä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 2 §:n sääntely jää varsin epämääräiseksi. Samoin jossakin määrin epäselvää on, mahdollistaako nyt perustettavaksi ehdotetun kokeilurekisterin tietosisältö yhdessä muiden 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen kanssa seurannan esimerkiksi kaikkien niiden seikkojen suhteen, joita esityksen perusteluissa (s. 6 ja 17) mainitaan. Sivistysvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä.
Perustuslakivaliokunta on kokeilulainsäädännön arvioinnin yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös sääntelyn oikeasuhtaisuuteen (ks. esim. PeVL 51/2016 vp, s. 3, PeVL 38/2006 vp, s. 3—4). Nyt ehdotettu kokeilu on rajoitettu kohdistumaan vain viidennen tai kuudennen vuosiluokan 1 päivänä elokuuta 2018 alkavana lukuvuonna aloittaviin oppilaisiin. Kyse on siten määräaikaisesta ja varsin lyhyestä kokeilusta (vrt. PeVL 70/2002 vp, s. 3). Toisaalta kokeilun piiriin kuulumisen oikeusvaikutukset muodostuvat kokeiluun osallistuvien kannalta pysyviksi: kokeiluun osallistuvan oppilaan perusopetuksen oppimäärään sisältyy lakiehdotuksen 1 §:n 3 momentin mukaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta vieraan kielen oppimäärä, ja lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän on 8 §:n mukaan hakemuksesta vapautettava kokeiluun osallistunut velvollisuudesta sisällyttää lukion oppimäärään tai ammatilliseen perustutkintoon toista kotimaista kieltä. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa hallituksen esityksessäkin (s. 10—11) kuvatuilla tavoilla aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kokeiluun osallistuvien jatkokoulutus- ja työllistymisvaihtoehtoihin. Erityisesti puuttuvalla toisen kotimaisen kielen taidolla on merkitystä virkojen kelpoisuusvaatimusten kannalta. Lakiehdotuksen mukaiseen kokeiluun osallistuva oppilas saattaa siis joutua merkittävästi eri asemaan kuin kokeilun ulkopuolelle jäävä.

Ehdotetun kokeilulainsäädännön hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta merkityksellistä on, että oppilaan osallistuminen kokeiluun perustuu suostumukseen. Opetuksen järjestäjä tekee päätöksen oppilaan osallistumisesta kokeiluun oppilaan huoltajan tai tämän muun laillisen edustajan hakemuksesta. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta kokeiluun osallistumattomalle oppilaalle. Kokeilun osallistumisen perustuminen vapaaehtoisuudelle ja kokeilun rajattu laajuus ja kesto huomioon ottaen ehdotettu sääntely ei muodostu hyväksyttävyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimusten kannalta ongelmalliseksi. Tämän kokeilun yhteydessä perustuslakivaliokunta ei ota kantaa siihen, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta luovuttaisiin kokonaan.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota oppilaan ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa asianmukaiseen ja riittävään informointiin. Opetuksen järjestäjän tulee lain 6 §:n 1 momentin mukaan ennen kokeiluun osallistumista koskevan päätöksen tekemistä oppilasta ja hänen huoltajiaan tai muita laillisia edustajiaan kuulemalla varmistua siitä, että oppilas ja hänen huoltajansa tai muut lailliset edustajansa ovat tietoisia voimassa olevan lainsäädännön mukaisista kielitaitovaatimuksista. Hallituksen esityksessä (s. 10) viitataan informoinnin haasteellisuuteen. Valiokunta painottaa kokeiluun osallistumisen vaikutuksia koskevan riittävän ja selkeän tiedon merkitystä kokeiluun hakeuduttaessa.

Perustuslakivaliokunta pitää lisäksi välttämättömänä, että oppilaalle turvataan mahdollisuus peruuttaa aikaisemmin tekemänsä valinta ja aloittaa toisen kotimaisen kielen opiskelu siitä huolimatta, että hän on osallistunut lain mukaiseen kokeiluun. Asiasta tulisi säätää laissa.

Korkeakouluopintojen osalta toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseen liittyy lakiehdotuksen 9 §:n sääntely opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä avustuksesta. Sääntely avustuksesta on kuitenkin harkinnanvarainen. Ottaen huomioon sääntelyn liittymät yhdenvertaisuuteen ja kielellisiin perusoikeuksiin tällaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamisesta tulisi säätää täsmällisesti lailla.

Lailla säätämisen vaatimus

Perustuslakivaliokunta on kokeiluluonteista lainsäädäntöä arvioidessaan korostanut perusoikeussääntelyyn yleisesti kohdistuvaa lailla säätämisen vaatimusta ja todennut sen ulottuvan myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen (ks. esim. PeVL 20/2012 vp, s. 2/II). Vaatimus on tullut ottaa huomioon esimerkiksi kokeilualueen määrittelyssä säätämällä kokeilualueesta suoraan laissa tai sitomalla päätöksenteko lain tasolla riittävän täsmällisesti määriteltyihin kriteereihin (PeVL 58/2001 vp, s. 2/II, PeVL 19/1997 vp, s. 2).

Nyt ehdotettavan lain soveltamisalaa ei ole rajattu alueellisesti, vaan kokeilulupa myönnetään opetuksen järjestäjän hakemuksen perusteella. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että viranomaisen lupaharkintaa ohjaavat säännökset lakiehdotuksen 3 §:ssä ovat verrattain väljät, erityisesti 3 §:n 3 momentin sanamuodon vuoksi ("lupaharkinnassa kiinnitetään huomiota"). Valiokunta on samantapaisessa sääntely-yhteydessä kuitenkin todennut sääntelyn väljyyttä koskevaa puutetta lieventävän, että kokeiluluvat myönnetään koulutuksen järjestäjän hakemuksesta (PeVL 70/2002 vp, s. 3/II). Ehdotettu sääntely ei siten muodostu ongelmalliseksi lailla säätämisen vaatimuksen kannalta. Sivistysvaliokunnan tulee kuitenkin vielä harkita 3 §:n sääntelyn täsmentämistä niin, että lupaharkinta on nyt ehdotettua täsmällisemmin sidottua pykälässä mainittuihin edellytyksiin.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:19

toisen kotimaisen kielen opetus on valiokunnan mielestä myös osa kokonaisuutta, jolla turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista.


Tässä siis todetaan pakkoruotsin perusteeksi palvelupakko?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:21

Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla
Kokeilun vastapainoksi siis lisätään ruotsinopetuksen resursseja kaikilla koulutusasteilla? Kuinkas tässä näin kävi?
Viimeksi muokannut NRR, 13.11.2017 22:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 13.11.2017 22:26

Valiokunta on pitänyt tärkeänä selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta (PeVM 1/2010 vp, s. 6/II, PeVM 6/2006 vp, s. 4/II). Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla (PeVM 1/2010 vp, s. 6/II).
Kyllähän pelin henki tosiaan on, että ruotsinkielisen oikeus on suomenkielisen velvollisuus.
Toki nämä linjaukset on tehty Sasin, Södermanin ja RKPn valtakaudella.
Tällainen lähestymistapa on syvästi suomenkielisiä loukkaava ja suorastaan halveksivaa politiikkaa, me olemme palvelusväkeä poliittisen eliitin yhteisellä päätöksellä! EI KÄY!
Viimeksi muokannut Ajatuspaja, 13.11.2017 22:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:29

Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei ehdotettu lainsäädäntö ole hyvin sopusoinnussa niiden valiokunnan aikaisempien kannanottojen kanssa, jotka koskevat valtioneuvoston kielilainsäädännön soveltamista koskevia kertomuksia. --- Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla --- Perustuslakivaliokunta pitää lisäksi välttämättömänä, että oppilaalle turvataan mahdollisuus peruuttaa aikaisemmin tekemänsä valinta ja aloittaa toisen kotimaisen kielen opiskelu siitä huolimatta, että hän on osallistunut lain mukaiseen kokeiluun. Asiasta tulisi säätää laissa.
"Ei ole sopusoinnussa aikaisempien kannanottojen kanssa"!

"kielilainsäädännön soveltamista koskevia kertomuksia"?

"kielikertomus osoittaa, että tarvitaan --- toimenpiteitä --- turvaamaan --- palveluja ruotsin kielellä" - mikä kielikertomus?



Mitä tämä on?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 13.11.2017 22:31

Suomi yksikieliseksi! Ei tätä pelleilyä enää pidä jatkaa!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:38

Ajatuspaja kirjoitti:Suomi yksikieliseksi! Ei tätä pelleilyä enää pidä jatkaa!
Olen samaa mieltä tästä pelleliturgiasta ja yksikielisyyden, siis yhden pääkielen välttämättömyydestä ryyditettynä tuolla Saaran mainitsemalla koneellisella kääntämisellä, mutta - millä lihaksilla?

Olisiko mitään toivoa siitä, että teknologia ja maahanmuutto yksikertaisesti tekisivät vanhoista rakenteista tarpeettomia vaikkei niihin varsinaisesti koskettaisikaan?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 13.11.2017 22:46

NRR kirjoitti:
Ajatuspaja kirjoitti:Suomi yksikieliseksi! Ei tätä pelleilyä enää pidä jatkaa!
Olen samaa mieltä tästä pelleliturgiasta ja yksikielisyyden, siis yhden pääkielen välttämättömyydestä ryyditettynä tuolla Saaran mainitsemalla koneellisella kääntämisellä, mutta - millä lihaksilla?

Olisiko mitään toivoa siitä, että teknologia ja maahanmuutto yksikertaisesti tekisivät vanhoista rakenteista tarpeettomia vaikkei niihin varsinaisesti koskettaisikaan?
Kyllähän svekomaanien viimeaikaiset harmistuneet purkaukset selvästä trendikäännöksestä kertovat, vaikka laki sanoisi mitä..
Oikeaan suuntaan mennään.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 22:54

Ajatuspaja kirjoitti: Kyllähän svekomaanien viimeaikaiset harmistuneet purkaukset selvästä trendikäännöksestä kertovat, vaikka laki sanoisi mitä..
Oikeaan suuntaan mennään.
Toivotaan näin. Tässä kohtaa kyllä kaipaisin ponnen taustavoimien näkemyksiä perustuslakivaliokunnan tekstiin.

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 13.11.2017 23:04

NRR kirjoitti:
Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla
Kokeilun vastapainoksi siis lisätään ruotsinopetuksen resursseja kaikilla koulutusasteilla? Kuinkas tässä näin kävi?
Ei olis kannattanut herättää nukkuvaa karhua... :o

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 23:05

Saara kirjoitti:--- valiokunta esittää paljon uutta, kokeilua säätelevää lainsäädäntöä. Sivistysvaliokunta tuskin laatii näitä pykäliä itse.

Mietintö itsessään kuin myös Ojasen lausunto antavat myös lukuohjeen: lausunnon perusteluosaa käytetään tulevissa tilanteissa perusoikeuksien tulkinnan avaimena. Näin ei ole ollenkaan merkityksetöntä, mitä perusteluosassa sanotaan. Kaikki viittaukset kokeilun ongelmiin voivat nousta kokeilun hyväksymistä keskeisemmiksi.
Ovatko nyt viittauksia kokeilun ongelmiin
- ruotsinkielisten palvelujen riippuvuus pakkoruotsitetuista?
- kokeiluun osallistuvien mahdolliset ongelmat korkeakouluopinnoissa tai virkoja täytettäessä?
- erilaisten kaksikielisyysliturgiaa tukevien lausuntojen ja tekstien (kuten kielistrategia) merkitys?
- miesten, matalan sosioekonomisen taustan omaavien perheiden tai tiettyjen alueiden painotus kokeiluun osallistuvissa?
- seuratantatiedon painotus?
...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2017 23:08

pjl69 kirjoitti:
NRR kirjoitti:
Valiokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla
Kokeilun vastapainoksi siis lisätään ruotsinopetuksen resursseja kaikilla koulutusasteilla? Kuinkas tässä näin kävi?
Ei olis kannattanut herättää nukkuvaa karhua... :o
Niinpä. Viimeksi kun 2010-11 oikein ponnella lähdettiin purkamaan pakkoa ja äänestettiin pakkoruotsikriittinen eduskunta, kuinkas kävi: saatiin pakkoruotsia hehkuttava kielistrategia kieliasiamiesverkostoineen koko hallintoon, saatiin alakouluun varhaistettu pakkoruotsi, joka söi mahdollisuudet tarjota kielivalintoja, saatiin pääkaupunkiin kolmanneksella korotettu ruotsin tuntimäärä, sellaista lisäystä tunteihin ei ole annettu millekään oppiaineelle!

Jokaista yritystä pakkoruotsiverkosto käyttää oman valtansa laajentamiseen. Kuinka?

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Perustuslakivaliokunnan mietintö kielikokeilusta

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 13.11.2017 23:20

Tässähän se selitys - hyödylliset idiootit
Vi skall inte ge oss utan kamp…

Vi finlandssvenskar är eniga i stora frågor.

Vi har mycket vänner i vårt land, många av dessa är aktiva i olika partier.

Vi måste upprätthålla våra goda relationer till de vänner vi har och till den stora majoriteten av Finlands folk som i regel har behandlat oss sakligt.
Jacob Södermanin mielestä " asiallista kohtelua " on se, että tehdään niin kuin 5 % käskee! Ja näitä alistuvia suomalaisia näyttää riittävän.

Miksi suomalainen sitten alistuu ? Siihen en osaa vastata, koska en kuulu alistujiin.En ymmärrä alistujien ajatusmaailmaa.
Siihen tarvitaan "kansakunnan psykoanalyysi".

Vastaa Viestiin