Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.09.2017 16:05

Myntti kirjoittaa tuttuun tapaansa Österbottentidningissa: Nyt se on sitten diedeellisesti dodistettu, pakkoruotsi ei ollut lehmänkauppa vaan tarpeellinen ja yhteinen valinta vahvistaa yhteenkuuluvuutta Nordeniin. Perusteet pakkoruotsille ovat edelleen yhtä relevantit. Median tulisi noudattaa perinteistä kielirauhaa eli pitäytyä pakon kritiikistä. Diedeellisessä väidöksessä kuulemma todetaan, että ruotsi on osa finska (suomenkielistä!) kylttyyriä...

Valita, mutten käännä tätä:
Kenneth Myntti
1.9.2017 kl 04:00 0
Hur många gånger har man inte hört politikerna, företrädesvis sannfinländare, kasta fram argumentet om att den obligatoriska svenskan i Finland tillkom år 1968 i en kohandel mellan SFP och den dåvarande undervisningsministern Johannes Virolainen (C)?

Bluff och båg. Janne Väistö blir i dag, fredag, ­doktor med en avhandling som leder i bevis att kohandelsteorin inte stämmer.

Vad som är ännu bättre än så – Väistös doktorsavhandling visar att det finns en hel räcka av reella förklaringar till varför svenskan är ett obligatoriskt skolämne i Finland. Svenskan hade på 1960-talet ett stort existensberättigande, inte minst som en garanti för att Finland uppfattades som en del av Norden, västvärlden och den västliga kultursfären.

Den här ståndpunkten hade rotat sig under kalla­ kriget, närmare bestämt som en positionerings­faktor i förhållande till Sovjet. Dessutom betraktades språket som viktigt för landets konkurrenskraft och för kommunikation till utlandet.

Men Väistö betonar också 1960-talets ideal om en samhällelig jämlikhet samt beslutet om språkfred som samhällets olika aktörer överenskom om ­under vinterkriget och som höll under ­hela efterkrigstiden. Denna språkfred bröts först på 1980-­talet som en följd av att massmedierna började­ släppa fram kritik mot svenskan.

Rent politiskt hade svenskan draghjälp av 1930-talets förändringar i världspolitiken. Finland tvingades att öka sitt samarbete med de övriga nordiska länderna, särskilt Sverige.

Att språkfrågan blev ett presidentvalstema sägs ha haft avgörande betydelse, särskilt som svenskan­ då ställdes i relation till den nationella kulturen, utrikespolitiken och jämlikheten. Urho Kekkonen hade behov att profilera sig som en hela landets president, som enligt den tidens praxis kort efter valet utnämnde en ny regering.

Det är sant att SFP fick en vågmästarroll i rege­ringen, men utan den långa kedjan av motiveringar skulle partiet enligt Väistö aldrig ha fått igenom sitt krav på obligatorisk skolsvenska. Statsministern Mauno Koivisto hade en aktiv roll och vänstern skulle aldrig ha gett sitt stöd till en rockärmslösning.

Till de nya och intressanta rönen i Väistös avhandling hör också att Sverige var både på­drivare och observatör i språkfrågan på 1960-talet. Svenska­ utrikesdepartementet höll pressen informerad om alla vändningar.

Den svenska statsmaktens intresse kan för­klaras av att det också var viktigt för Sverige och ­svenskarna att Finland skulle förbli en del av ­Norden och den västliga kultursfären. På samma­ sätt skulle Sverige även i denna dag ha skäl att ­intressera sig för svenskans öde i Finland.

De motiveringar som gällde för den obligatoriska­ skolsvenskan i Finland på 1960-talet är ännu i ­denna dag lika relevanta, ja kanske till och med ­ännu mer vederhäftiga än för några år sedan. Då det gäller de öst-västliga relationerna verkar världen igen ha glidit in i ett spänningstillstånd som påminner om det kalla kriget.

Svenskan på skolschemat hjälper oss finländare­ att identifiera och markera vår samhälleliga posi­tion. Och med tanke på alla de yttre hot av typ ­internationell terror vi nu utsätts för skulle massmedierna och politikerna i Finland ha alla skäl att återgå till det tillstånd av språkfred som hjälpte oss finländare att hålla sams under efterkrigstiden.

Till på köpet har vi efter 1960-talet byggt upp en tät samhällsstruktur och kompetenskrav som förutsätter att svenskan är med som ett led i den finländska skolundervisningen. Den är alltså inte lika lätt att avskaffa i dag som åren efter tillkomsten.

Janne Väistö skriver på ett ställe i avhandlingen att svenska språket är en del av den finska kulturen. I den meningen slår han huvudet på spiken.

Den myt om en kohandel som populisterna har odlat har varit ett av många sätt att förminska­ svenskans betydelse för Finland. Nu har vi en forskning som visar att beslutet om den obligatoriska skolsvenskan inte alls tillkom av en slump.

Glädjande nog har Janne Väistö skrivit sin avhandling på finska. Därmed är rönen tillgängliga också för de finskspråkiga politiker som inte har lyckats lära sig svenska under skoltiden.

Dagens doktorsavhandling hör till de viktigare.
http://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/155891

Tätä varten koko väitös on tilattu ja ajastettu.

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 01.09.2017 17:06

No jo on kumma, ettei suomalaiset (90%:n enemmistö) kelpaa tähän nordeniin omalla äidinkielellään...

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.09.2017 17:54

pjl69 kirjoitti:No jo on kumma, ettei suomalaiset (90%:n enemmistö) kelpaa tähän nordeniin omalla äidinkielellään...
Ja asia esitetään vielä niin, että suomalaisia pitää turvata ja sivistää - Nordenilla, jonne kelpaa vain pakkoruotsilla.

Entä mitä historia opettaa? Historiassa Ruotsi soti viimeiseen suomalaiseen, myi rautaansa eniten tarjoavalle sodassa ja rauhassa ja on ollut Suomen takana suojassa Venäjältä tuhat vuotta.

Mutta aina voi tilata väikkärin, jossa ymmärretään pönkittää poliittisesti korrekteja tarinoita ohi kansalaismuistin.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.09.2017 18:18

Miksei suomalaisten/uussuomalaisten kieltenopiskelu saa perustua heidän omiin tarpeisiinsa, taustoihinsa ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa?

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 01.09.2017 19:55

Muutaman vuosikymmenen kuluttua tuo Väistön väitöskirja on toivottavasti oma tutkielmansa kohde ja aihe, oman aikakautensa oireista. En ehkä ole itse sitä näkemässä, mutta jälkipolvien toivon pitävän oikein kunnon camp-henkistä hauskaa aiheella. :lol:

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 02.09.2017 06:27

Tässä mainitun väitöskirjan laatija oli keväällä kotikaupungissaan Kokoomuksen kuntavaaliehdokas ja nyt opetuslautakunnan jäsen.

Kokoomuksen verkkolehden haastattelussa pari vuotta sitten, hän kuvasi pakkoruotsin tarpeellisuutta ja jatkoa näin:
vuoden 1917 jälkeen Suomi on aina lähentynyt Ruotsia ja Pohjoismaita, kun idän suunnalta on tunnettu uhkaa.
---
– Ukrainan kriisi on saanut johtavat poliitikot ja mielipiteenmuodostajat voimakkaammin painottamaan Suomen roolia pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt teemme yhteistyötä Ruotsin kanssa, ei vähiten puolustuksen alalla, Väistö sanoo.
– Nyt kukaan ei ehdota, että venäjä olisi valinnainen kieli ruotsille.
Janne Väistön mukaan kylmä sota merkitsi ruotsille 50 parasta vuotta Suomessa. Se muuttui 1987 Neuvostoliiton heikentyessä ja pakkoruotsi-käsitteen tullessa lanseeratuksi.
– Minua ei yllätä, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaa ruotsin kielen, Väistö toteaa nykytilanteesta.
Jutun kuvitus on otsikoitu "ruotsin kieli saattaa jälleen palata muotiin" - https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pu ... otsi-32531

Näillä eväillä siis...

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 02.09.2017 06:35

pjl69 kirjoitti:Muutaman vuosikymmenen kuluttua tuo Väistön väitöskirja on toivottavasti oma tutkielmansa kohde ja aihe, oman aikakautensa oireista. En ehkä ole itse sitä näkemässä, mutta jälkipolvien toivon pitävän oikein kunnon camp-henkistä hauskaa aiheella. :lol:
Kiitos tästä :)

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 02.09.2017 12:59

Maailma ja Suomi on muuttunut totaalisesti 50 vuodessa.
Ruotsin kieli ei suojaa meitä Venäjän hyökkäykseltä yhtään sen enempää kuin 1809.
Viiteryhmämme on Länsi, EUn ja transatlanttisen yhteyden kautta, emme tarvitse ruotsia yhtään mihinkään, emme pakotettuna emmekä liioin vapaaehtoisena.

Ruotsi saattaa olla meille jopa suurempi uhka kuin Venäjä!

Google Paul Lillrank

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 02.09.2017 15:06

Ajatuspaja kirjoitti: Ruotsi saattaa olla meille jopa suurempi uhka kuin Venäjä!

Google Paul Lillrank
Viittatko TKK:n teollisuustalouden professori Paul Lillrankin kirjoitukseen HBL:ssa, jossa hän kuvaili suomalaisuutta jonkinlaiseksi fiktioksi, joka luotiin1800-luvulla myyttien ja tarkoitushakuisen historiankirjoituksen avulla. Svenskfinlandin ongelma on professorin mukaan edelleen se, ettei sillä ole myyttiä, joka voisi kilpailla suomalais-ugrilaisen myytin kanssa. Näin pääsevät jotkut tahot kertomaan historiallisia valheita Ruotsista vieraana valloittajana. Näin hänen mukaansa jätetään huomiotta, että merkittävällä osalla kansaa on juuret lännessä ja että yhteiskunnalliset instituutiomme tulevat Ruotsista tai ainakin Ruotsin kautta. Professorin mukaan suomenruotsalaiset eivät ole onnistuneet riittävästi identifioimaan itseään ja tätä maata osaksi skandinaavista kulttuuripiiriä. Tämän vuoksi hänestä ruotsin kieli Suomessa on menettämässä merkitystään ja pelkistymässä vain kommunikaatiovälineeksi, jolle monet luulevat voitavan yksinkertaisesti laskea hintaa.

Näin siis suomenruotsalainen kaksikielisyysnäytelmä kokee suomalaisuuden myyttinä ja hakee korvaavia myyttejä, joilla liittää harhautetut fennot skandinaaviseen kulttuuripiiriin, siihen, johon ruotsinkieliset itse ovat oppineet samaistumaan ja johon kieli heidät luontevasti liittää.

Tässä lienee väitöskirjassa rakennettu tuota puuttuvaa myyttiä pohjoismaisuudesta ja pakkoruotsista fennojen pelastajana.

NRR
Viestit: 9793
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Diedeellistä: tarvitsimme ja tarvitsemme pakkoruotsia

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.09.2017 06:03

Selasin vanhoja tekstejä. Olen törmännyt keskustelupalstoilla ruotsinkielisten tulkintaan, jonka mukaan suomenkielisten asema oli Ruotsin historiassa yhtä hyvä kuin ruotsinkielistenkin ja "suomenkielisten tulisikin adoptoida historiamme ruotsinkieliset vaikuttajat omiksi esivanhemmikseen" (tämä on siis keskustelijan käyttämä ilmaus) ja unohtaa se, että suomenkieliset, siis omat esivanhempamme olivat rahvaan roolissa

Löysin mielestäni hyvän tekstin siitä, miten suomenruotsalainen kokee suomalaisuuden osaksi skandinaavisuutta:

"Ruotsinkielisenä suomalaisena voin kokea että yhteisen historian myötä meillä on niin pitkät ja syvät yhteisjuuret kaikkiin pohjoismaihin. Juuret, jotka vasta 1809 jälkeen kasvoivat eri oksiksi että vaikka olen suomalainen pystyn samalla kokemaan kuuluvani "pohjoismaiseen piiriin ja ajattelutapaan". Tiedän että sen ansiosta meillä on oikeusvaltio, hyvinvointiyhteiskunta --- syvästä yhteenkuuluvuudesta kyse, eikä se ole mitenkään suomalaisuudestani pois. Suomalaisuuteni ei ole rajoitettu tähän maahan vaan suomalaisuuteni on osa meidän yhteisiä Pohjoismaita. Ja Suomen historia on osa Pohjoismaiden yhteistä historia siinä kuin Tanskan, Ruotsin, Norjan tai Islannin. Uskon että tämä on meille ruotsinkielisille aika yleinen asenne. Ja olen huomannut että monet suomenkieliset eivät voi sitä yksinkertaisesti ymmärtää tai kokea samalla tavalla."

Ruotsinkieliset jakavat usein kokemuksen, että heidän esivanhempansa olivat ruotsalaisia Ruotsin maakunnassa nimeltä Österland ja sitten tuli hirveä, kipeä ero 1809 kulttuurisista juurista ja etnisestä yhteydestä muihin skandinaaveihin. Suomalaisuus merkitsee tietysti eri ihmisille eri asioita, mutta kaksikielisyysliturgian taustalla näkyy ajatus, että ruotsinkieliset tietävät paremmin, miten suomenkielisten tulisi maansa ja identiteettinsä kokea.

Suomenkieliset kantavat kipeitä jälkiä pitkästä alistettuna olosta, naapurien hävitysretkistä, vieraan kielen käytöstä hallinnossa ja sen aiheuttamista ongelmista, vääryyksistä. Suomenkielisillä useimmiten on säilynyt tunne siitä, että omat kielelliset esivanhemmat ovat ainakin parin tuhannen vuoden ajan raataneet ja rakastaneet tässä pohjoisessa maankolkassa eikä siinä yksi seitsemänsataa vuotta Ruotsin vallan aikaa ja vieraskielistä hallintoa muuta mitään. Kieli ja kansa saivat uusia vaikutteita joka suunnalta, muuttuivat ajan mukana ja selvisivät hengissä.

Tämä on jotenkin hyvin oleellinen ero suomalaisessa identiteetissä ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä ja selittää osin sen, miksi puhumme jatkuvasti toisemme ohitse. Tai oikeammin nordistit puhuvat ylitsemme. Suomenkieliset esivanhempamme ovat nimettöminä ohitettu ja meille tarjotaan mahdollisuutta adoptoida historian ruotsinkieliset hahmot ja Ruotsin sekä Skandinavian historia omaksemme. Muka vain koulutuksen kautta skandinaavisen kielen ja skandinaavisen historian omakseen hyväksynyt voi olla täysipainoinen finländare ja nordbo - irtautua "suomalais-ugrilaisesta myytistä".

En toki halua viedä nordisteilta heidän identiteettiään, se on yksi mahdollinen mosaiikki, erityisesti suomenruotsalaisille ominainen mosaiikki, Suomessa vähemmistöidentiteetti. Minusta olisi tärkeää, että tunnustettaisiin sekä sen taustalla oleva kokemus ikiaikaisesta ruotsalaisuudesta, ajautumisesta irralleen Moder Sveasta ja kaipuusta skandinaaviseen yhteyteen että siitä - ymmärrettävästä mutta itsekkäästä - toiveesta, että suomenkieliset adoptoisivat saman historiatulkinnan, vaikka useimpien suomenkielisten kokemus onkin erilainen. Nordistien tulisi kuitenkin lakata määrittämästä muitten identiteettiä ja historiaa.

Vastaa Viestiin