Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.08.2017 08:49

Kun yo-kirjoitusten pakkoruotsi poistui 2005, alkoi pakkoruotsin vyörytys erilaisina julistuksina, työryhmien raportteina ja strategioina.

Muistiinpanoissani pohdin 2010, että pahimmillaan voi käydä niin, että joudutaan tyytymään silloisen tilanteen jatkumiseen vielä seuraavankin vaalikauden ajan 2011-2016. Olin aivan liian sinisilmäinen. En kuvitellut, että pakkoruotsirintama onnistuisi saavuttamaan kaikki nämä voitot (kielistrategia, varhaistettu pakkoruotsi, lisäresurssit toiminnallista ruotsia -hankkeeseen, paikalliset lisätunnit ruotsiin, Raaseporin päätöksen ruotsin varhaistamisesta ykköselle, KOTUS-pomolta kielto sanalle pakkoruotsi, ...) pakon vastustuksen huolellisesta argumentaatiosta, laajuudesta ja julkisuudesta huolimatta.

Kyllä kyynistyy hommaa seuratessa.

Tässä palautan mieliin näitä synkimpiä.
Viimeksi muokannut NRR, 20.08.2017 09:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.08.2017 08:50

Sanojen oikeus ja velvollisuus erottaminen näyttää olevan vaikeaa. Tästä on esimerkkinä pohjoismainen kielijulistus 2006.
http://www.kotus.fi/files/971/Deklarati ... olitik.pdf

Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se kuvaa hyvin tätä sanaleikkiä. Julistuksessa todetaan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieli, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään

Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin muka kuuluu oppia yhtä skandinaavista kieltä (= ruotsi) ja vieläpä niin hyvin, että sen pohjalta ymmärtää sekä norjaa että tanskaa!

Julistuksessa on vielä tarkennettu tavoite: "Pohjoismaisen kielipolitiikan päämääränä tulee sen vuoksi olla --- että kaikki pohjoismaalaiset voivat kommunikoida keskenään ensisijaisesti jollakin skandinaavisella kielellä"

Tämä kohta kielijulistuksessa on tehty täysin suomalaisten pakkoruotsia ajatellen ja se on synkkä manifesti. Mutta tätä meille tehdään kaiken aikaa. Ei voi kuin ilmoittaa, ettei tällaisia "oikeuksia" voi vapaassa maailmassa sälyttää toisten niskoille.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.08.2017 08:52

Opetusministeri Virkkusen aikanaan perustamassa työryhmässä ruotsin opetuksen kehittämiseksi laadittiin suuntaviivat vuosikymmenen alussa. Tämän työryhmän tueksi avattiin portaali OPM:n sivuille, jossa kansa antoi tuomionsa pakkoruotsille. Tästä ei näkynyt jälkeäkään työryhmän myöhemmin julkaisemassa esityksessä, jossa päädyttiin esittämään "toiminnallista ruotsia":

1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.

2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.

4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.

5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.

6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.

7. Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille, niin että vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy.

8. Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä erillisrahoituksella.

9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.

10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin ja harjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.

11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.

12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.

13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.

14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.

15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.

16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.

17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa valtakunnallisen finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.

18. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]

19. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.

20. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.

21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.08.2017 09:08

Kielistrategia saatiin joululahjaksi 2012.

Pakkoruotsin perustelut kuitataan strategiassa näin:
Sees kirjoitti:(muutama uusi helmi joukossa, mm. osaamme ruotsia jo semanttisen sukulaisuuden perusteella):

Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan.

Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe.

Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään
.

Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.

Suomi on maan enemmistön käyttämä kieli ja sellaisena keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata.

Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa.

Kielinä suomi ja ruotsi kuuluvat eri kieliryhmiin. Suomen kieli on kuitenkin esimerkiksi hallinto- ja tuomioistuinkielenä kehittynyt ruotsin kielestä. Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan.
Pakkoruotsiton kielikokeilu on kielistrategian vastainen, sillä ruotsinkielinen edunvalvontakoneisto on pitänyt huolta tekstin sanamuodoista ja kansalliskielistrategia linjaa:
"pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä".
Koska nytkin "mahdollisuus" on meillä tulkittu "pakoksi", tämä on selkeä viesti siitä, että kansalliskielistrategiassa on haluttu tehdä mahdottomaksi sellaiset kokeilut, joissa oppilaat voisivat jättää pois "toisen kansalliskielen", ikään kuin kyse olisi äidinkielen omaisesta kielestä.
Viimeksi muokannut NRR, 20.08.2017 15:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.08.2017 15:54

Kansalliskielistrategiaan liittyy toimeenpanossa ohjaavia työkaluja, jotka tarkentavat kielitaitolain noudattamista näin:
Tämän työvälineen tarkoituksena on auttaa viranomaisia ja virkamiehiä soveltamaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia (424/2003) työhönotossaan siten, että henkilöstön kielitaito tehtäviin tarvittavissa kielissä varmistetaan.

Lain edellytykset

Valtion viranomaisen on Ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta (4 §).

Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (3 §).

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista (5 §)

Valtion viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla taikka lain nojalla valtioneuvoston tai asian omaisen ministeriön asetuksella.

Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä. Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, laitokset voivat vahvistaa niitä.

Tarkistuslista

Tehtävänkuvan laadinta

Mitä kieliä tehtävässä tarvitaan ja millä tasolla kielitaidon tulisi olla?
• Esimerkiksi kirjallinen taito vai riittääkö ymmärtäminen ja suullinen taito?
• Tasoja ovat tyydyttävä, hyvä ja erinomainen (aikaisemmin: täydellinen).
• Kielitaidon tarve voi koskea suomea, ruotsia ja mahdollisesti muitakin kieliä.

Virkailmoitus

Onko tehtävään säädetty kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia?

Minkä kielen tai kielten taitoa, ja millä tasolla, työtehtävät edellyttävät käytännössä tai luetaan hakijalle eduksi vaikka ne eivät olekaan muodollisia kelpoisuusvaatimuksia?
• Virkailmoituksen on oltava selkeä siten, että lukija ymmärtää kelpoisuusvaatimusten ja eduksi luettavien taitojen eron.

Työhönottohaastattelu

Varmistatko niin muodollisen kielitaidon (perustuu kielikokeeseen tai kielitodistukseen) kuin tosiasiallisen kielitaidon?
• Kielitaidon varmistaminen voi myös koskea esim. suomen kielen tosiasiallista kirjallista taitoa.

Ansioiden arviointi, esittelymuistio ja nimittäminen

Onko kielitaitoa koskevilla kelpoisuusvaatimuksilla ja eduksi luettavalla kielitaidolla tosiallista merkitystä
nimittämiselle?

Punnitaanko kielitaito ja sen merkitys muiden ansioiden tapaan esittelymuistiossa?

Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten tarkistaminen

Ovatko kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset myös virastotasolla tarkoituksenmukaisella tasolla vai tulisiko niitä korjata?
• Olisiko eräisiin tehtäviin mahdollista säätää esimerkiksi erinomaisesta ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja tyydyttävästä tai hyvästä suomen kielen taitovaatimuksesta?
• Olisiko mahdollista säätää symmetrisesti erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja toisen kielen tyydyttävästä taitovaatimuksesta (vrt. eduskunnan virkamiehistä annettu laki, 1197/2003)?

Katso myös
Valtiovarainministeriön ohje virantäytössä noudatettavista periaatteista (VM 1/01/2009, VM/2165/00.00.00/2011)
Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamista työhönotossa valtion viranomaisissa ja
tuomioistuimissa (OM 3/58/2005)
Oikeusministeriön suositus: Kielitaito ministeriöiden työhönotossa – säännöksiä ja työhönottoon liittyvä
tarkistuslista (OM 1/58/2011)
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ja niiden merkityksestä viransaannin edellytyksenä,
http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf (s. 16–25)
Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa, http://www.tem.fi/files/34482/Maahanmuu ... nnossa.pdf
Kuinka usein valittu ohittaa muut hakijat nimenomaan kielitaidon vuoksi?
Onko tässä syy siihen, miksi virkamieskunnassa näyttäisi olevan paljon nimenomaan suru-kaksikielisyyttä ajavia?

lpo
Viestit: 174
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston tilaustyöt

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 11.09.2017 16:29

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005 ... ml?ref=rss
Eduskunta tuhoaa päivittäin tiedot talossa käyneistä vierailijoista – hävittäminen alkoi, kun oikeus määräsi tiedot julkisiksi
Mitenkähän tuntuu, että tiedoista voisi ilmetä esimerkiksi Folktingetin ym. järjestöjen edustajien kulkua aina sopivasti kun pakkoruotsi on tapetilla? Myös isäntien puoluetaustat ovat melko helposti arvattavissa :) Toisaalta tuntuu vähän oudolta, että nimenomaan Svenska Yle on kysellyt näiden tietojen perään...

Vastaa Viestiin