Vaasassa rupeaa olemaan hätätila. Kaupungin väkiluku on ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 2017 romahtanut melkein tuhannella hengellä, ja se on paljon!
Sanomalehti Pohjalaisen lääke on järjen käyttö.
Joskus ikävä sana on sanottava niin kuin se on. Tiukat ruotsin kielen vaatimukset Vaasan kaupungin työpaikkoihin karkottavat hakijoita.
Kriteerien väljentäminen on tärkeää kasvun kannalta, sillä pula osaajista on totta jo nyt.
Vaasasta pitää tehdä houkuttava paikka muuttaa kaikkialta Suomesta, riippumatta kielitaidosta. Vaasan kunnianhimoiset pyrkimykset houkutella isoja investointeja kaupunkiin korostavat muutoksen tärkeyttä.
Esimerkiksi käy Vaasan talotoimen haku. Toimitilajohtajaksi haki keväällä 5 henkilöä, kun Seinäjoen tekniseksi ympäristöjohtajaksi haki 16.
Kaksikielisyydestä ei pidä tehdä fanaattista opinkappaletta, johon pitää tulijoiden vihkiytyä, vaan antaa töiden ja arjen opettaa. Suomen ja ruotsin kielen välistä aitaa pitää madaltaa, eikä tehdä kielestä estettä.
Seinäjoki on saavuttanut Vaasaa yli tuhannen asukkaan verran alkuvuonna 2017. Vaasassa oli vuodenvaihteessa 5568 asukasta enemmän kuin Seinäjoella, kesäkuun lopussa ero oli enää 4353.Mikäli tämä järeä yhdistelmä ei riitä, voi perustellusti kysyä, mitä hyötyä on pakollisista ruotsin kielen opinnoista Suomessa. Olisi RKP:n etu nostaa pakollisen kouluruotsin arvoa ja kannustaa suomenkielisiä, auttavasti ruotsia osaavia työntekijöitä muuttamaan Vaasaan.
Kommenteissa ollaan Rapon kannalla
Sote-uudistuksen yhteydessä pakkoruotsi aiheutti puhetta Pohjanmaalla, missä pieni osa ruotsinkielisten palveluista ollaan siirtämässä Seinäjoelle. Rantaruotsalaiset ovat huudelleet kielioikeuksiensa perään, mihin Osmo Soininvaara (vihr) huomautti, että mihin sitä pakkoruotsia sitten tarvitaan, ellei se kelpaa palveluiden tuottamiseen?
Suomen kansainvälistymisen jatkuessa maahamme saapuu erilaisiin - myös julkisiin - tehtäviin yhä enemmän väkeä, joilla ei ole ruotsinkielen taitoa. Hyvä että edes maan pääkielen eli suomen.
Tämä tulee vähitellen luomaan entistä suurempia paineita sekä julkisiin virkoihin vaaditun ruotsinkielen että myös koulujen pakkoruotsin poistamiseksi.
Tässä tilanteessa olisi ymmärrettävä, että Suomen ruotsinkielisten oikeuksien suhteen vain yksi asia on varmaa: nykyinen kielipolitiikka on kovaa vauhtia tulossa tiensä päähän. Se tulee muuttumaan joko hallitusti tai hallitsemattomasti.
Pakkoruotsi on yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden ja vapaan yhteiskunnan vastainen ilmiö, jäänne ajalta, jolloin suomalainen eliitti oli ruotsinkielistä. Pakkoruotsilla ei ole sijaa 2000-luvun Suomessa ja pakkoruotsin epä-älyllisten puolustuspuheiden ei tulisi saada esiintyä vapautta puolustavilla foorumeilla.
kielten opiskelua ei automaattisesti järjestetä niin, että jokin tietty kieli nostetaan ehdottomaksi pyhäksi lehmäksi ja sitten aletaan vertaamaan sitä matematiikkaan. Toisin sanoen todistustaakka on pakkoruotsin kannattajilla, ja tämä ”pakkoruotsista ei saa puhua”-asenne on nurinkurinen.
"järkevä ja rationaalinen keskustelu." voisi alkaa kustannuksista, se olisi hyvä alku keskustelulle, sekä kielipalvelujen todellisista kohdentamisista, itä-rajalla tuskin useasti kielipalveluja tarvii, Helsingin sanomien kyselyn mukaan, ei juuri ollenkaan. Uskoisin että venäjän tarve olisi suurempi. Eikä aina piiloutua perustuslain taakse, ja vedota siihen vaikka koko suomen talous kärsii globaalisen mailman kielien osaamisesta kun "pakkoruotsi" vie kieliresusseja ja kustannuksia opetuksesta.
Kyllä se valitettavasti näin on että kahdesta samanarvoisesta hakijasta työpaikan saa se henkilö jonka äidinkieli on ruotsi. Joissakin tapauksissa jopa huonompi osaaminen korvautuu kun äidinkieli on ruotsi. Ikävää